Hallituksen koronanyrkki keskittyi alueiden päätösvallassa oleviin asioihin, arvioivat asiantuntijat – Husin Järvinen: Jatkuva testaus aika tehotonta ja keljua koululaisille - Kotimaa | HS.fi

Hallituksen korona­nyrkki keskittyi alueiden päätös­vallassa oleviin asioihin, arvioivat asian­tuntijat – Husin Järvinen: Jatkuva testaus aika tehotonta ja keljua koululaisille

Erityisesti esiin nostettu kokonaisen koululuokan karanteeni kummastuttaa lääkäreitä: ”Lainsäädäntömme mukaan karanteeni on yksilötason valituskelpoinen hallintopäätös.”

Koronanyrkki keskittyi ottamaan kantaa asioihin, jotka ovat alueiden vastuulla, arvioivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Asko Järvinen ja Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.

9.1. 18:03

Hallituksen koronaministerityöryhmän perjantaina julkistama rajoituskeinovalikoima ei vakuuta tartuntatautien asiantuntijoita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että hallituksen koronanyrkki pyrki lähinnä ottamaa kantaa asioihin, jotka ovat alueiden, ei hallituksen, päätösvallassa.

”Kansalaisena ihmettelen, että hallitus käyttää aika paljon aikaa pohtiakseen asioita, jotka tehdään alueilla ja joihin on ehkä olemassa kansallisia linjauksia. Hallituksen tulisi pohtia keinoja, joita alueviranomaisilla ei ole käytettävissään ja joissa vaaditaan lainsäädäntötoimenpiteitä”, Järvinen sanoi STT:n puhelinhaastattelussa sunnuntaina.

Hän olisi toivonut hallitukselta ennemminkin kannanottoja asioihin, jotka nousevat esiin tartunnanjäljityksen sakatessa.

”Esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset ja omalla ilmoituksella töistä poissaolo ovat asioita, joihin paikallisviranomaiset eivät pysty ottamaan kantaa.”

Perjantaina nousi esiin asioita, jotka eivät ole hallituksen päätösvallassa, sanoo myös Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi medialle tahtotilan olevan, että koko koululuokka voidaan asettaa karanteeniin, jos luokassa on yksikin tartuntatapaus.

”Lainsäädäntömme mukaan karanteeneista päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri, ja se on yksilötason valituskelpoinen hallintopäätös. Jos tällaiseen pakottavaan karanteenimääräykseen mennään, on siihen olemassa kansallinen ohjeistus. Sen mukaan lääkäri päättää, täyttyvätkö kriteerit yksilön kohdalla vai ei”, Peltoniemi sanoi STT:lle puhelimessa.

Karanteeniasiaan kiinnitti huomiota myös Husin Järvinen. Hänestä on ”huomattavan erikoista”, jos hallitus lähtee ohjeistamaan pakkotoimenpiteiden tekemisessä viranomaista, joka tekee päätöksen virkavastuulla.

Järvisen mukaan koulujen karanteenit eivät ole tehokkaita ja eikä niiden käyttöön ole mahdollisuutta, koska testiin pääsy on viivästynyt ja tartunnanjäljitykseen ei ole riittävästi kapasiteettia. Kun karanteenitoimiin päästään, tartunnat ovat jo ehtineet syntyä ja levitä edelleen.

Sekä Peltoniemi että Järvinen olivat allekirjoittajina keskiviikkona julkaistussa infektioasiantuntijoiden avoimessa kirjeessä, jossa puollettiin koulujen lähiopetusta. Sosiaali- ja terveysministeriö oli ehdottanut koulujen kevätkauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.

Lue lisää: Infektio­asiantuntijat vastustavat ehdotusta etä­opetuksesta: ”Paitsi hyödytöntä myös kohtuutonta”

”Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että koulurajoitukset eivät ole kovin tehokkaita. Tämä ei tarkoita, etteikö kouluissa voisi tartuntoja syntyä, mutta kyse on suhteuttamisesta tiedettyihin haittoihin”, Järvinen sanoo.

Kouluissa altistumisia vältetään esimerkiksi maskien käytöllä, Peltoniemi kertoo. Lisäksi käytössä on muita varotoimia kuten laulamisen välttäminen ja ulkoliikunnan suosiminen.

Koronaministerityöryhmä ei lopulta antanut kansallista suositusta etäkoulusta. Sen sijaan työryhmän keinoihin lukeutuu alueiden ohjaaminen kaikkien sisätilojen sulkupäätöksiin. Tämä koskisi myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Peltoniemi ei usko, että lasten harrastustoiminnan kieltäminen toisi merkittävää lisähyötyä tartuntojen estämiseen. Järvinen puolestaan muistuttaa, että alueellisista asiantuntijoista tai koronakoordinaatioryhmistä juuri kukaan ei ole esittänyt lasten harrastusten kieltämistä.

Koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuutta on koronaministerityöryhmän mukaan tarkoitus parantaa kotitestauksella, jota suositellaan tehtäväksi kahdesti viikossa perusasteen ja toisen asteen oppilaille. Peltoniemen mukaan tämä kuulostaa haasteelliselta.

”Suomessa on kuitenkin noin puoli miljoonaa peruskoululaista ja siihen päälle vielä toinen aste.”

Peltoniemen mukaan kotitestejä kannattaa kyllä hyödyntää, mutta silloin, kun oireita on jo ilmaantunut.

”Jos koululaiselle tulee nyt oireita, hän ei mene kouluun, vaikka oireet olisivat lieviä. Tässä tilanteessa kotitesti kannattaa tehdä. Näemme selkeästi, että oireiselta lapselta tai aikuiselta kotitestit toimivat hyvin. Vaikka testi olisi negatiivinen, se kannattaa uusia päivän tai kahden päästä. Kouluun mennään negatiivisenkin testin jälkeen vasta, kun ollaan terveitä.”

Ihmisten oma käyttäytyminen on keskeisin keino hidastaa omikronin leviämistä, Peltoniemi muistuttaa.

Oireettomien testaaminen on kokonaan oma kysymyksensä.

”Se vaatisi kyllä paljon ohjeistusta. Kaikki testit eivät toimi oireettomilla. Testityypin valinnassa laboratoriohenkilökunnan osaaminen on tärkeässä asemassa.”

Järvinen puolestaan vertaa kouluihin ehdotettua jatkuvaa testaamista Tanskaan, jossa se on käytäntönä. Järvisen mukaan jatkuvalla testaamisella löydetään kyllä enemmän tartuntoja, mutta se ei silti näytä vaikuttavan epidemian etenemiseen tai vähentävän sairaalahoidon tarvetta.

”Virusten nopean tarttumisen vuoksi jatkuva testaus on aika tehotonta, aika iso satsaus – ja aika vaivalloista ja keljua varmaan niille koululaisille”, Järvinen arvioi.

Peltoniemi painottaa rokotusten merkitystä. Sen viestin vahvistamista hän olisi toivonut myös hallitukselta.

”THL julkaisi juuri raportin, jonka mukaan omikroniakin vastaan vakavan taudin suoja on kahdella rokotuksella hyvä ja kolmella erinomainen. Rokotuksiin panostamisen merkitys jäi vähän vähälle huomiolle perjantain infossa. Fokuksen pitäisi olla se, että me tavoittelemme rokotuskattavuuden nousua, koska rokotukset estävät vakavaa tautimuotoa.”

Peltoniemen mukaan kolmansien rokotusten osalta rokotuskattavuus nousee hyvin, mutta ensimmäisten ja toisten rokotusten osalta edistys on hidasta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat