Konginkankaan onnettomuuspaikka on tuhoisasta bussikolarista tuttu – Miksei keskikaidetta rakennettu, vaikka se olisi voinut estää uuden kuolonkolarin? - Kotimaa | HS.fi

Konginkankaan onnettomuus­paikka on tuhoisasta bussikolarista tuttu – Miksei keskikaidetta rakennettu, vaikka se olisi voinut estää uuden kuolonkolarin?

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunta suositteli liikenne- ja viestintäministeriölle keskikaiteiden rakentamista jo vuoden 2004 onnettomuuden jälkeen.

Sunnuntain kuolonkolari tapahtui kuvassa näkyvän mäen päällä, loivasti oikealle kaartavassa tieosuudessa, jota ennen alkaa ohituskaista. Kuva keväältä 2014.

10.1. 12:42 | Päivitetty 10.1. 13:33

Keskikaide olisi ”melko suurella varmuudella” estänyt Konginkankaan kuolonkolarin, arvioi rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisista.

”Törmäyskulma kaiteeseen nähden ei olisi ollut kovin iso, eikä auto olisi mennyt kaiteesta läpi vaan liukumaan lähtenyt auto olisi siihen osumisen jälkeen pysynyt omalla puolellaan. Jos olisi tullut kylkikosketus rekkaan, kyllä kaikki olisivat siitä hengissä selvinneet. Täysin vastakkaisiin suuntiin ajavien autojen törmätessä jälki on sen sijaan tätä”, Aaltio sanoo.

Sunnuntaisessa Nelostiellä tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kaksi Etelä-Suomesta kotoisin olevaa täysi-ikäistä miestä.

Onnettomuus tapahtui, kun etelästä pohjoiseen matkalla ollut henkilöauto siirtyi ohituskaistalle, tarkoituksenaan ohittaa edessään ajanut rekka. Auto ajautui vastaantulevien kaistalle, jossa se kolaroi vastaantulevan henkilöauton kanssa. Molemmissa autoissa oli kolme ihmistä.

Kuolonuhrit olivat ohittamaan lähteneessä autossa. Lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä.

Loukkaantuneet toimitettiin sunnuntaina Jyväskylän keskussairaalaan. Yhden loukkaantuneen vammat vaativat leikkaushoitoa. Muut loukkaantuneet olivat poliisin tietojen mukaan sairaalassa tarkastuksessa.

”Loukkaantuneilla ei ole hengenvaaraa, ja heidät kaikki on pystytty puhuttamaan”, Aaltio sanoo.

Aaltio ei kommentoi tarkemmin kuolleiden eikä loukkaantuneiden ikää. Hän ei myöskään kommentoi sitä, olivatko autoissa olleet esimerkiksi perheenjäseniä tai ystävyksiä.

Lisäksi onnettomuustilanteessa vaurioitui ohitettava rekka ja ohittaneen auton perässä ajanut henkilöauto. Aaltion mukaan veikkaus on, että rekkakuski huomasi edessään tapahtuvan tilanteen ja jarrutti, jolloin taempana ajanut henkilöauto törmäsi siihen takaapäin.

Rekka ei törmännyt muihin liikennevälineisiin eikä myöskään suistunut kaistalta.

Onnettomuuspaikka on Konginkankaan taajaman kohdalla Äänekoskella Keski-Suomessa. Kyseessä on ylämäkeen menevä tieosuus, joka kaartaa mäen päällä loivasti oikealle. Samalla tieosuudella tapahtui vuonna 2004 tapahtunut linja-auton ja paperirekan tuhoisa kolari, jossa kuoli 23 ihmistä.

Vuoden 2004 onnettomuus tapahtui alamäessä. Nyt onnettomuus tapahtui mäen päällä.

”Paikka ei ole metrilleen sama, mutta mäki ja tieosuus ovat kyllä samat”, Aaltio sanoo.

Onnettomuushetkellä tien pinta oli jäinen ja sää pilvipouta. Poliisin tietojen mukaan ohituskaista oli onnettomuushetkellä auraamaton. Maanantaina aamulla Aaltiolla ei ollut vielä tarkkaa tietoa siitä, milloin osuus oli edeltävän kerran aurattu.

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkintalautakunta suositteli liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM) keskikaiteiden rakentamista jo vuoden 2004 onnettomuuden jälkeen.

Lautakunnan arvion mukaan keskikaide olisi tuolloin todennäköisesti estänyt onnettomuuden synnyn. Johtava tutkija Kai Valonen Otkesista täsmentää, että suositus koski yleisesti tieverkkoa.

Lisäksi lautakunta suositti lisäämään tievalaistusta muun muassa tieosuuksilla, joilla liikennemäärä ja sitä edellyttää sekä osuuksilla, joilla on runsaasti raskasta liikennettä.

”Käytännössä asiaa hoitavat LVM:n alla nykyisin Väylävirasto ja paikalliset ely-keskukset, mutta rahoitus ja suuntaviivat toki tulevat niille poliittisella päätöksellä valtion budjetista”, Valonen kertoo sähköpostitse.

Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisista ihmettelee, miksei Otkesin suositusten pohjalta tieosuuden turvallisuutta ole kohennettu.

”Otkesin raportit ovat hyvin laadittuja ja suositukset varmasti perusteltuja. Herää kysymys, että kun vuonna 2004 on suositeltu keskikaiteita ja nyt on kulunut 18 vuotta, niin millainen painoarvo raporteilla maassamme on? Raportteja ei tehdä huvikseen vaan niillä pyritään parantamaan turvallisuutta.”

Miksei Otkesin suosittelemia parannuksia ole tehty 18 vuodessa?

Keski-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Jukka Lehtinen kertoo, että syynä on raha. Vuonna 2010 hyväksyttiin tiesuunnitelma, jonka suunnittelu aloitettiin vuoden 2004 onnettomuuden jälkeen. Tarkoituksena oli asentaa keskikaistoja vanhoissa ohituskohdissa Valtatie 4:n osuudella Äänekoskelta Viitasaarelle.

Koska rahoitusta ei saatu, suunnitelmaa ei toteutettu. Viime vuoden budjetissa suunnitelmalle myönnettiin noin 21 miljoonaa, joten parannus voidaan vihdoin toteuttaa. Tätä ennen suunnitelmaan tehdään pieniä viilauksia. Lehtisen mukaan arvio rakentamisen aloittamisesta on vuosi 2023.

”Kyse ei ole vain yhden kohdan kohentamisesta. Valtatie 4 on keskeinen yhdistävä pääväylä, ja tällä on tarkoitus kehittää koko väylää. Onnettomuuksiahan tapahtuu tien varrella useissa paikoissa”, Lehtinen sanoo.

Konginkankaan kohdalla olevien kahden ohituskaistan parantaminen sisältyy hankkeeseen.

Kai Valonen kertoo, että Otkes seuraa suositustensa toteutumista kymmenen vuoden ajan.

”Keskikaiteita koskevan suosituksen olemme merkinneet aikanaan toteutetuksi, koska meille on kuvailtu keskikaiteiden runsasta rakentamista pääteille. Silloin mekin päädyimme siihen, että niitä on rakennettu varsin runsaasti ja myös nelostielle. Toki ymmärrämme, että joka paikkaan rakentaminen olisi erittäin suuri ponnistus ja kustannus.

Valaistuksen osalta Otkesille on LVM:stä vastattu, että sitä ei tulla kyseiseen kohtaan toteuttamaan.

Oikaisu 10.1. klo 13.32: Jutun otsikossa puhuttiin aluksi virheellisesti keskikaiteen korjaamisesta, kun kyse oli sen rakentamisesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat