Sairaanhoitopiirit tyrmäävät hallituksen karanteenilinjauksen kouluille – ”On hyväksyttävä, että joku saattaa saada koulusta tartunnan” - Kotimaa | HS.fi

Sairaanhoitopiirit tyrmäävät hallituksen karanteeni­linjauksen kouluille – ”On hyväksyttävä, että joku saattaa saada koulusta tartunnan”

Esimerkiksi Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta kerrotaan, että Kiurun tahtoa koululuokkien karanteeneista ei ole mahdollista toteuttaa.

Infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ei pidä koululuokkien asettamista karanteeniin hyödyllisenä nykytilanteessa.

10.1. 20:57

Voisiko hallituksen kouluihin haluama karanteenilinjaus onnistua? Sairaanhoitopiirien mukaan ei.

Perjantaina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi tahtotilan olevan, että koko koululuokka voidaan asettaa karanteeniin, jos luokassa on yksikin tartuntatapaus.

"Luokkien karanteeniin asettaminen ei ole mahdollista”, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri, infektiolääkäri ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Teija Puhto.

”Käytännössä pitäisi soittaa jokaisen lapsen vanhemmalle, jotta asettaminen voitaisiin tehdä. Tällä hetkellä positiivisen testituloksen saanut saa soiton, ja sekin laahaa kymmenen päivää. Jos pitäisi soittaa vielä 30 muulle, jo järkikin sanoo, että ajatus on aika järjetön.”

Tästä seuraisi lapsille jatkuvia karanteeneja.

”Eivätkä tartuntaviranomaisetkaan ehtisi juuri muuta tehdä. Jo nyt lääkäreitä ja hoitajia tarvittaisiin toisaalla”, Puhto sanoo.

”Koko jäljityssysteemi on valtava resurssisyöppö, joka ei tuota terveyttä.”

Lue lisää: Tätä kaikkea hallituksen korona­ryhmä suosittaa

Tällä hetkellä suuressa osassa Suomea kokonaisia koululuokkia ei aseteta karanteeniin.

Jo ennen joulua moni kunta ilmoitti, että jatkossa tartunnanjäljitystä priorisoidaan niin, ettei koululuokissa altistuneille soiteta jäljityspuheluja lainkaan.

Maanantaina Helsingin kaupunki kertoi lisäksi lopettavansa suurimman osan korona­karanteeneista ja tartunnan­jäljityksestä. Samoin tehdään 11 muussa Uudenmaan kunnassa.

Lue lisää: Helsinki lopettaa suurimman osan korona­karanteeneista ja tartunnan­jäljityksestä

Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Sanna Isosomppi.

Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Sanna Isosomppi huomauttaa, että karanteenipäätökset ovat yksilöä koskevia hallintopäätöksiä, joita tekee virkavastuulla tartuntatautilääkäri.

”Ne eivät ole poliittisia päätöksiä.”

Helsingissä epidemia on jo levinnyt niin, että leviämistä ei voida juuri oireettomien karanteeneilla estää. Virukselle voi altistua missä tahansa.

”Helsingissä en näe perustetta karanteenien asettamiselle. Sairaan lapsen pitää jäädä kotiin. Se on kaiken A ja O. Se on viesti tällä hetkellä.”

Jos kotona joku potee koronaviruksen aiheuttamaa tautia, oireeton lapsi voi edelleen käydä koulua, mutta ylimääräisiä kontakteja välttäen ja hygieniatoimia noudattaen, Isosomppi neuvoo.

Lue lisää: Hallituksen korona­nyrkki keskittyi alueiden päätös­vallassa oleviin asioihin, arvioivat asian­tuntijat – Husin Järvinen: Jatkuva testaus aika tehotonta ja keljua koululaisille

Samaa sanoo Pohjois-Pohjanmaan Puhto.

”Isoissa kaupungeissa jäljitys laahaa jo nyt niin, että karanteenien asettaminen on hyödytöntä. Karanteeniin asetettavat lapset tulisivat vain jonon jatkoksi.”

Koska lain mukaan karanteeneista päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri, ei apuun voi pyytää esimerkiksi rehtoria.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi kommentoi STT:lle, että mahdolliseen pakottavaan karanteenimääräykseen tulisi olla kansallinen ohjeistus.

Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä on kahden viime viikon aikana todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) jälkeen seuraavaksi eniten tartuntoja. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla testiin pääsy ei ole vielä viivästynyt, Puhton mukaan kyseessä on vain viikon tai parin asia.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.

Pirkanmaalla kokonaisia koululuokkia ei ole laitettu karanteeniin enää ”hyvin pitkään aikaan”, kertoo infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Jo viime keväänä koulujen karanteeneja on hänen mukaansa harkittu yksilöllisemmin.

”Emme katso, että tähän käytäntöön olisi meillä tässä vaiheessa tulossa mitään muutosta”, Syrjänen sanoo.

Pirkanmaalla tartunnanjäljitys on ruuhkautunut kuten muuallakin. Syrjäsen mukaan karanteeniin ehditään nyt määrätä rokottamattomia perheenjäseniä. Eristyspäätöksiä tehdään niille, jotka tarvitsevat sellaista esimerkiksi tartuntatautipäivärahaa varten.

”Jäljitystyö ja karanteenitoimet ovat tällaisessa epidemiatilanteessa jo menettäneet merkityksensä epidemian hallinnassa”, myös Syrjänen sanoo.

Ministeri Kiurun toive ei olisi myöskään Pirkanmaalla mahdollinen, sanoo Syrjänen. Se vaatisi käytännössä sitä, että jäljittäjiä tulisi palkata jostain lisää ”valtava määrä”.

Myöskään Syrjänen ei pidä koulukaranteeneja hyödyllisinä.

Kouluissa käytetään laajasti kasvomaskeja, ja yli 12-vuotiaista suuri osa on rokotettuja. Oppilaat sitä paitsi näkevät toisiaan vapaa-ajallakin ja saavat tartunnan usein aikuisilta.

”Jos me haluamme, että lapset ja nuoret käyvät koulua, on hyväksyttävä, että joku saattaa saada koulusta tartunnan.”

Pohjois-Pohjanmaan Teija Puhton mukaan lasten karanteeniin asettamisten sijaan resursseja tulisi laittaa muun muassa perusterveydenhoitoon. Koska sairaalassa koronaviruksen vuoksi olevien määrä on kahden viime viikon aikana kaksinkertaistunut, tulisi Puhton mukaan keskittyä heidän hoitoonsa.

”Sairaaloita kuormittavat kuitenkin aikuiset, eivät lapset. Lasten riski vakavaan sairastumiseen on pieni.”

Myös Pirkanmaan Syrjänen nostaa esiin, että koulukaranteenit ”eivät ratkaise meidän sairaalakuormitustamme”.

Koulujen vähäisestä merkityksestä epidemian laajaan leviämiseen väestössä on puhunut muun muassa zoonoosi­virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Huslabissa on analysoitu muun muassa kahden pääkaupunkiseudun koulun tartuntaryppään leviämistä koulussa ja koulusta kotiin. Ryppäisiin liittyi 80 koronatapausta.

”Huomionarvoista on, että kaksi laajaa kouluepidemiaa eivät kumpikaan johtaneet yhteenkään ryppäiden ulkopuolella yhteiskunnassa levinneeseen, sekvensoinnilla havaittuun tartuntaketjuun”, Vapalahti kertoi sähköpostitse HS:lle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat