Kiusantekokanteilla halutaan luoda pelon ilmapiiri ja kuluttaa uhrin voimavarat loppuun – nyt kunnianloukkausjuttujen tehtailulle halutaan panna piste - Kotimaa | HS.fi

Kiusanteko­kanteilla halutaan luoda pelon ilmapiiri ja kuluttaa uhrin voimavarat loppuun – nyt kunnian­loukkaus­juttujen tehtailulle halutaan panna piste

Euroopan parlamentti katsoo päätöslauselmassaan perusteettomien kanteiden uhkaavan jopa demokratiaa. Korkein oikeus kumosi tiistaina toimittaja Johanna Vehkoon tuomion Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.

Oulun käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus tuomitsivat toimittaja Johanna Vehkoon (oik.) Junes Lokan (istumassa vas.) kunnian loukkaamisesta. Korkein oikeus kumosi tuomion tiistaina.

12.1. 14:46 | Päivitetty 12.1. 15:19

Kun oululainen paikallispoliitikko Junes Lokka teki toimittaja Johanna Vehkoosta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, hän ei väittänyt tehneensä niin oman oikeusturvansa takia. Hän teki ilmoituksen, koska hänen mielestään Vehkoo on ärsyttävä.

Lokka siis teki ilmoituksen kiusallaan.

Tällaisia kiusanteko- tai vaientamistarkoituksessa nostettuja oikeusjuttuja kutsutaan slapp-kanteiksi. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista strategic lawsuits against public participation.

Slapp-kanteet tarkoittavat oikeusjuttuja, joiden tarkoituksena on vaientaa kriittinen julkisuus. Slapp-kanteiden kohteina ovat usein toimittajat, mutta myös kansalaisjärjestöt – tai kuka tahansa sananvapauden käyttäjä.

Joissakin maissa on säädetty lakeja, joiden tarkoituksena on suitsia niin sanottuja kiusanteko- tai hiljentämistarkoituksessa tehtyjä kanteita. Niitä on säädetty esimerkiksi joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa, Kanadassa ja Australiassa.

Nyt Eurooppa on tulossa perässä.

Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa päätöslauselman, jossa kannustettiin jäsenmaita ryhtymään toimiin slapp-kanteiden vastustamiseksi.

Päätöslauselman mukaan ilmiö on huolestuttava, koska se voi vaikuttaa kielteisesti demokratiaan. Pyrkimyksenä voi olla estää esimerkiksi korruption ja muiden väärinkäytösten tutkinta.

Parlamentin mukaan slapp-kanteista on tulossa on yhä kehittyneempiä ja tehokkaampia. Niitä ei kuitenkaan tunnisteta eikä niihin pystytä puuttumaan, koska EU:lta puuttuu johdonmukainen ja kattava oikeudellinen lähestymistapa.

Yhtenä esimerkkinä parlamentti mainitsee maltalaisen tutkivan toimittajan Daphne Caruana Galician tapauksen. Kun eliitin korruptiota paljastanut toimittaja murhattiin autopommi-iskussa vuonna 2017, häntä vastaan oli vireillä 47 kunnianloukkauskannetta.

Slapp-kanteiden tavoitteena onkin luoda riippumattomille tiedotusvälineille pelon ilmapiiri, parlamentti toteaa.

”Slapp-kanteilla pyritään tarkoituksellisesti siihen, että oikeudenkäynnistä tulee vastaajille kallis, pitkäkestoinen ja monimutkainen, ja niillä pyritään myös pelottelemaan kohteita ja kuluttamaan loppuun heidän taloudelliset ja henkiset voimavaransa.”

Yhdysvalloissa muun muassa Reporters Committee for Freedom of the Press ylläpitää tietopankkia Yhdysvalloissa käsittelyistä oikeusjutuista, joissa kanteita on hylätty slapp-kanteiden vastaisten lakien perusteella.

Lakiin törmäsi esimerkiksi Arkansas’ssa toimiva kaasuyhtiö, joka oli nostanut kunnianloukkauskanteen kansalaisjärjestöä vastaan yhtiön putkihankkeiden vastaisten protestien järjestämisestä.

Texasilainen pariskunta puolestaan sai miljoonan dollarin vahingonkorvauskanteen, kun he kirjoittivat Yelp-palveluun huonon arvion eläintenhoitopalveluja tarjoavasta yhtiöstä. Oikeus hylkäsi kanteen slapp-lain perusteella.

Osavaltion senaattori haastoi sanomalehti Kansas City Starin oikeuteen kunnianloukkauksesta, kun lehti oli arvostellut senaattoria sairausvakuutusjärjestelmä Medicaidiin liittyvistä kannanotoista. Tuomari hylkäsi kanteen.

Sanomalehti San Francisco Chronicle julkaisi jutun asianajajasta, joka oli ohjaillut asiakkaidensa rahoja omalle tililleen 3,5 miljoonan dollarin edestä. Oikeus hylkäsi asianajajan kunnianloukkauskanteen.

Hoivakodit nostivat kanteen lakiasiaintoimistoa vastaan, kun se oli julkaissut paikallislehdessä useita koko sivun ilmoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä paikallisissa hoivakodeissa.

Oikeus alkoi käsitellä asiaa, mutta vuonna 2019 Georgian osavaltion korkein oikeus hylkäsi kanteen slapp-kanteiden vastaisen lain perusteella.

Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan, ettei yhdelläkään jäsenvaltiolla ole lainsäädäntöä, jolla ihmisiä suojeltaisiin joutumasta slapp-kanteiden kohteiksi. Tarve on kuitenkin ilmeinen.

Erityisasiantuntija Piritta Koivukoski-Kouhia oikeusministeriöstä kertoo, että ministeriön mielestä tarvitaan toimia slapp-ilmiön tunnistamiseksi ja torjumiseksi sekä toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan suojaamiseksi.

”Suomalaisille tuomioistuimille ilmiö näyttää olevan melko vieras”

”Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että toimia tarvitaan. Vielä ei voida ottaa kantaa siihen, mitä toimet voisivat olla.”

Koivukoski-Kouhian mukaan EU pyrkii nyt eri tahoille suunnatulla kyselyllä selvittämään, kuinka hyvin ilmiö tunnistetaan. Suomalaisille tuomioistuimille ilmiö näyttää olevan melko vieras, Koivukoski-Kouhia arvioi.

”Maalittaminen tunnistetaan tuomioistuimissa hyvin, mutta tämä on vähän eri asia. Nuoriso tuntuu kyllä tietävän, mistä on kyse, koska slapp-kanteet näkyvät muun muassa sosiaalisessa mediassa ja amerikkalaisissa tv-sarjoissa.”

Kun toimia suunnitellaan, kyse on kahden asian yhteensovittamisesta: jokaisella on oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsittelyyn, mutta toisaalta perusteettomat kanteet pitää hylätä.

Junes Lokan rikosilmoituksesta alkunsa saanut, syyttäjän ajama syyte Johanna Vehkoota vastaan sai lopullisen sinettinsä tiistaina. Korkein oikeus (KKO) kumosi Vehkoon saaman tuomion.

KKO:n mukaan poliittisessakin toiminnassa mukana olevan Lokan oma toiminta julkisuudessa oli sellaista, että hänen täytyy sietää normaalia voimakkaampaa arvostelua.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat