Kunnat joutuivat muuttamaan koronalinjaansa vastoin hallituksen hyväksymää strategiaa – ”Se asettaa meidät vaikeaan asemaan” - Kotimaa | HS.fi

Kunnat joutuivat muuttamaan korona­linjaansa vastoin hallituksen hyväksymää strategiaa – ”Se asettaa meidät vaikeaan asemaan”

Tartuntatautien torjujat toivovat STM:n ja ministereiden katsovan eteenpäin ja ratkovan uuden tilanteen ongelmia.

Sanna Isosomppi ja Juhana Vartiainen.

11.1. 11:20 | Päivitetty 11.1. 11:50

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen läksytti Suomen hallitusta kaupungin tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Vartianen sanoi, että on epäselvää, mikä kansallinen koronastrategia on, ja vaati hallitukselta sen päivittämistä nykytilannetta vastaavaksi.

Pormestari ei ole toiveensa kanssa yksin.

Helsingin, Espoon ja Vantaan tartuntatautiviranomaiset päättivät maanantaina vastoin hallituksen hyväksymää strategiaa luopua pääosin karanteenien asettamisesta.

Tartunnanjäljitystä kaupungit aikovat tehdä jatkossa lähinnä terveydenhuollon yksiköissä, hoivalaitoksissa ja riskiryhmien asumisyksiköissä. Kotona, koulussa ja työpaikoilla altistuneita ei enää määrätä tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin vaan heitä neuvotaan jättäytymään mahdollisuuksien mukaan etätöihin ja välttämään ylimääräisiä kontakteja.

Mukana päätöksessä olivat myös lähiseudun kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo ja Tuusula.

Kaikkia oireilevia ei myöskään pyritä testaamaan. Kaikki vapautuvat voimavarat tarvitaan tautitaakan kasvaessa sairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon.

Lue lisää: Helsinki lopettaa suurimman osan korona­karanteeneista ja tartunnan­jäljityksestä

Lue lisää: Ylilääkäri: Helsingissä jo 40 prosenttia testeistä positiivisia – ”Testaamalla ja jäljittämällä ei pystytä enää epidemian tehokkaaseen rajaamiseen”

Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Sanna Isosomppi selittää kuntien päätöstä: Pandemian alkuvaiheessa, kun tartuntoja on vähän, testaus ja jäljitys ovat tehokkaita keinoja estää viruksen leviämistä. Nykyisenlaisessa tilanteessa, jossa virus on levinnyt laajasti väestöön ja testiin pääsy kestää useita vuorokausia, todetut tartunnat tulevat viranomaisten tietoon vasta kun jatkotartuntoja on jo ehtinyt syntyä. Jälkikäteen määrätyillä karanteeneilla ei pystytä ehkäisemään tartuntojen leviämistä.

”Vaikka toimisimme välittömästi, tartuttavuusaika on yleensä jo ohi”, Isosomppi sanoo. Massiivinen jäljitys syö voimavaroja turhaan.

”Altistua voi missä vain, eikä jälkikäteisessä karanteenien asettamisessa ole epidemian torjunnan kannalta mitään hyötyä.”

Isosomppi huomauttaa, ettei tämä ole poikkeuksellista vaan epidemioille luonteenomaista. Kehityskulku on ennakoitu myös vuoden 2012 pandemiasuunnitelmassa.

Ongelmana on, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole halunnut luopua jäljityksestä ja karanteeneista, vaikka ne alkavat olla jo ristiriidassa tartuntatautilain kanssa.

Eristys- ja karanteenipäätökset eivät ole poliittisia päätöksiä, vaan tartuntatautilääkäri tekee yksilökohtaisia päätöksiä virkavastuulla, Isosomppi huomauttaa. Päätöksille täytyy olla lainmukaiset perusteet.

Tartuntatautilaki sanoo, että tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää karanteenista henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille, jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen uhka on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää. Nyt tartuntatauti on levinnyt, eikä sitä voida enää karanteeneilla estää.

Tähän vaiheeseen saavuttiin jo syksyllä, koska deltamuunnoskin levisi entisiä muunnoksia tehokkaammin ja nosti tartuntaluvut tasolle, jolla jäljitys menetti vaikuttavuutensa.

”Viestimme jo alkusyksystä ja uudestaan lokakuun lopussa uudelleen lokakuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle, että toimet pitäisi miettiä uudelleen”, Isosomppi kertoo.

Kahdeksan suuren kaupungin tartuntatautilääkärit esittivät 27. lokakuuta jäljityksen kohdentamisesta suunnitelman, jossa todettiin, ettei tartunnanjäljityksen keinoin voida enää merkittävästi vaikuttaa epidemiatilanteeseen riippumatta jäljityksen resursoinnista, ja että karanteenitoimien osuvuus on vaatimaton.

Tartuntatautilääkärit esittivät jäljityksen keskittämistä suuren tartuntariskin tilanteisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Toiveena oli uusi eteenpäin katsova strategia.

”Yllätys oli mitä tuli”, sanoo Isosomppi. Sosiaali- ja terveysministeriö ajoi läpi uuden testaus- ja jäljitysstrategian, jossa vaadittiinkin entistä kattavampaa testaamista ja jäljittämistä.

Nyt tilanne on sellainen, että Vartiaisen mukaan pelkästään Helsingissä oli viime perjantaiaamuna tavoittamatta 24 000 positiivisen testituloksen saanutta ihmistä, joille olisi pitänyt tehdä eristämispäätös. Altistuneita luvussa ei ole mukana.

"Mikään koneisto ei yksinkertaisesti voi selvitä tällaisesta määrästä yksilökohtaisia päätöksiä”, Vartiainen sanoi.

Kunnat joutuvat välttämättömyyden pakosta vaihtamaan linjaa.

”Joudumme nyt ruohonjuuritasolla toteuttamaan strategian muutosta, jota ei ole kansallisesti linjattu. Se asettaa meidät vaikeaan asemaan”, sanoo Isosomppi.

Käytännössä samankaltaiseen tilanteeseen ollaan ajautumassa Uudenmaan lisäksi useissa Suomen suurissa kaupungeissa. Silti hallitus haluaa nyt karanteenipäätöksiä kokonaisille koululuokille yhdenkin tartunnan ilmaantuessa.

Lue lisää: Sairaanhoitopiirit tyrmäävät hallituksen karanteeni­linjauksen kouluille – ”On hyväksyttävä, että joku saattaa saada koulusta tartunnan”

Nyt hallituksen pitäisi Vartiaisen ja Isosompin mielestä lakata vaatimasta mahdottomia ja ryhtyä ratkomaan uuden tilanteen ongelmia.

Sairastuneiden osalta pitäisi siirtyä eristyspäätösten sijasta normaaliin sairauslomakäytäntöön. Kaikki flunssaoireita saavat pitäisi opastaa välittömästi kotiin oli testiä otettu tai ei.

Isosomppi toivoo, että tässä tilanteessa hyväksyttäisiin viiden päivän sairauspoissaolo töistä omalla ilmoituksella, ilman testiä ja vastaanotolla käyntiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin vs. johtajaylilääkäri Veli-Matti Ulander on myös sitä mieltä, että suuri määrä henkilöstöä on ollut pääkaupunkiseudulla viime aikoina etenkin jäljityksessä väärässä tehtävässä. Kaikki hoitoalan ammattilaiset tarvitaan nyt hoitamaan potilaita.

Veli-Matti Ulander kuvattuna Naistenklinikalla Helsingissä 2013.

”Tilaa sairaaloissa on, muttei henkilöstöä.”

Tämän takia Ulander odottaa muutosta myös terveydenhoitolan työntekijöiden karanteeniaikoihin. Hoitoalan työntekijöitä yhä testataan ja määrätään eristykseen tai karanteeniin potilaiden ja hoitohenkilökunnan suojaamiseksi tartunnoilta. Pitkä oireettomien eristysaika pitää kuitenkin hoitajia pois töistä, kun heitä kipeästi tarvitaan.

”Sama ongelma koskettaa koko yhteiskuntaa”, Ulander muistuttaa. Hän arvioi, että hyvä aika eristykselle ja karanteenille olisi seitsemän vuorokautta, johon useissa muissa maissa on päädytty.

Kaikkien kolmen toivomuksia on mukana tilannearviossa, jonka THL on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle viime viikolla, 5. tammikuuta. THL esittää karanteenin ja eristyksen lyhentämistä jopa viiteen vuorokauteen oireiden alusta. Painopiste pitäisi siirtää kaikkien testaamisesta ja laajasta jäljityksestä sairaalakapasiteetin nostamiseen.

Myös rajojen terveystarkastukset sitovat THL:n mukaan turhaan testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia. Rajatestauksilla ei ole merkitystä, kun virus leviää maassa tätä vauhtia.

Päättäjien olisi Isosompin mielestä aika ryhtyä valmistautumaan myös tulevaan. Jyrkän omikronaallon laannuttuakaan virus ei häviä, mutta väestöllä on immuniteettia rokotussuojan ja sairastamisen ansiosta. Silloin tautia ei pitäisi enää luokitella asetuksessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, jonka takia yksilönvapauksia rajoitetaan.

Lomalta tavoitettu THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen esitti myös tekstiviestillä kaksi yleisen tason toivomusta:

”Pelon levittämisen sijaan uskoa siihen, että tästä yhdessä selvitään ja että rokotteiden suojaan vakavaa tautia vastaan voi luottaa.”

Ja että infektiotautien ammattilaisia kuunneltaisiin päätöksenteossa enemmän.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat