Miten omikronaalto kehittyy Suomessa? Ennustetta voi hakea tarkastelemalla Tanskan ja Norjan tilannetta - Kotimaa | HS.fi

Miten omikronaalto kehittyy Suomessa? Ennustetta voi hakea tarkastelemalla Tanskan ja Norjan tilannetta

THL:n Suomea koskevat epidemiaskenaariot ovat vasta työn alla. Omikron­ennusteiden osalta katseen voi asiantuntijan mukaan hyvin kääntää Norjaan ja Tanskaan.

Skenaarioita Tanskan ja Norjan koronatilanteesta.

12.1. 9:57

Milloin koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttama tartuntojen ja sairaalahoidon kuormituksen piikki saavutetaan Suomessa?

”Olemme tällä hetkellä aika sokkona. Emme tiedä todellista tartuntojen määrää, sillä joulun jälkeen testauskapasiteetti ei ole riittänyt. Emmekä tiedä, miten omikron­muunnos on maassamme edennyt”, sanoo Helsingin yliopiston tautiekologian tutkija­tohtori Tuomas Aivelo.

”Eivätkä omikrontartunnastaan tiedä välttämättä sen saaneetkaan, kun testiin ei pääse. Näin tartunnat leviävät edelleen ja sairaalakuormaa syntyy.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee epidemiaskenaarioita, mutta tuorein on joulukuun alulta. Tuolloin omikronmuunnosta kuvailtiin vielä ”toistaiseksi arvoitukseksi”.

Uudet ennusteet ovat työn alla, mutta keskeneräistä työtä erikoistutkija Simopekka Vänskä ei kommentoi.

”Muuttuvia osia on paljon, ja tiedot omikronista täsmentyvät koko ajan”, Vänskä sanoo.

”Yleisperiaate on, että mitä nopeammin tartunnat etenevät, sitä lyhyempi epidemia on. Hitaasti etenevässä epidemiassa puolestaan kestää, kun virus käy alttiit läpi.”

Omikronmuunnoksen leviämiseen ja sairaalataakkaan vaikuttavat muun muassa tartunta­määrien nousu, tartuntasyklin nopeus ja rokotteiden tuoman suojan vaikutus.

Vänskän mukaan epidemiologisten mallinnusten pohjalta ei voi suoraan ottaa kantaa, kuinka suuren kuorman alle huoltovarmuuden kannalta oleelliset työntekijät saattavat omikronaallon myötä joutua.

Tarkkaa tietoa omikronmuunnoksen vaarallisuudesta ei vielä ole. Vänskä kuitenkin huomauttaa, ettei esimerkiksi Britanniassa ole huomattu tehohoidossa olevien määrän nousua, vaikka sairaalahoidossa kasvua onkin.

Omikronennusteiden osalta Suomessa ollaan ennenkin käännetty katseet muihin Pohjoismaihin.

Joulukuun puolivälissä Norjan terveys­viranomaiset laskivat, että omikronmuunnos voisi aiheuttaa kolmen viikon kuluessa päivittäiset 90 000–300 000 koronatartuntaa ja viedä sairaalahoitoon 50–200 ihmistä. Tuolloin Aivelo arvioi, että sama voi tapahtua Suomessa.

Myös nyt katseen voi hänen mukaansa kääntää Norjaan ja Tanskaan.

Ennusteen mukaan rokotettuja joutuu sairaalahoitoon tammikuun kuluessa suhteellisesti aiempaa enemmän.

Norjassa tehdään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennusteita. Uusin lyhyistä ennusteista on tammikuun 8. päivältä. Ennusteesta ilmenee, että tammikuun aikana tartuntojen määrä ja sairaalakuormitus jatkavat kasvuaan.

”Joulukuun loppupuolella etenkin deltatartuntojen määrä Norjassa väheni tiukkojen rajoitusten myötä rajusti. Nyt ennusteessa näkyy, että omikronmuunnos on vasta lähtemäisillään nousuun”, Aivelo sanoo.

”Laskelmissa on huomioitu se, että omikron aiheuttaa tartuntoja myös sellaisille, jotka eivät deltatartuntaa saisi.”

Tällä hän tarkoittaa muun muassa rokotettuja ja deltamuunnoksen aiheuttaman koronatartunnan sairastaneita. Ennusteen mukaan rokotettuja joutuu sairaalahoitoon tammikuun kuluessa suhteellisesti aiempaa enemmän, sillä omikronmuunnos pystyy kiertämään rokotesuojaa.

Lue lisää: Husin Ruotsalainen: Omikronin aiheuttamaan korona­tautiin voi sairastua jopa kahden tai kolmen kuukauden kuluttua edellisestä taudista

Tartuntojen määrä heijastuu myös ennusteeseen sairaalahoidon kuormituksesta. Ennusteen mukaan se kuormittuu jälleen rajusti tammikuun lopussa.

”Norja kuitenkin yliennustaa sairaalakuormitusta, sillä se olettaa omikronin aiheuttavan yhtä suurta kuormitusta kuin delta. Tämä luo ennusteeseen epävarmuutta, enkä tekisi tästä pitkän aikavälin johtopäätöksiä”, Aivelo sanoo.

Sama oletus on Norjan viranomaisten joulukuun lopulla ja tammikuun alussa tekemissä pidemmän aikavälin ennusteissa. Ennusteesta käy hyvin ilmi sen epävarmuus: voi olla, että sairaalahoidossa nähdään jo tammikuussa suuri kuormituspiikki tai voi olla, ettei sellaista tule nimeksikään.

”Aiempiin Norjan ennusteisiin verrattuna näyttää siltä, ettei pahin skenaario toteutunut. Maassa ollaan nyt jossain pahimman ja optimistisimman välimaastossa.”

”Ennuste ei ole vieläkään loistava, mutta se on varmaan parhaimpia arvioita tällä hetkellä.”

Tanskan terveysviranomaisen ennusteet tarjoilevat kaksi vaihtoehtoa omikron­muunnoksen vaarallisuudesta.

6. tammikuuta julkaistu uusin mallinnus yltää helmikuun loppuun asti. Ennusteen mukaan deltamuunnos väistyy hiljalleen, mutta omikron­muunnos aiheuttaa nousun sekä tartunnoissa että sairaala­kuormassa.

Tartunnat nousevat ennusteen mukaan huippuunsa tammikuun lopulla. Tuolloin tartuntoja tulisi päivässä 25 000–55 000.

Sairaalahoitoon tartunnan vuoksi joutuvien osalta ennusteita on kaksi: toisessa ennusteessa omikronmuunnos aiheuttaa yhtä suuren sairaalakuorman kuin delta­muunnos, toisessa puolet tästä.

Ennusteen mukaan kuormituksen huippu saavutettaisiin helmikuun puolivälissä. Tuolloin päivittäin alkaisi joko 270–740 tai 150–360 hoitojaksoa. Kuormitus sairaaloissa helpottuu ennusteen mukaan kunnolla vasta maaliskuun puolella.

Aivelon mukaan on hyvä, että ennusteessa on otettu huomioon omikronmuunnoksen eroavaisuus suhteessa deltamuunnokseen.

”Ennuste ei ole vieläkään loistava, mutta se on varmaan parhaimpia arvioita tällä hetkellä.”

Suomeen verrattuna Tanskassa rajoituksia tiukennettiin joulukuussa aiemmin ja koulujen joululomat ovat olleet pidemmät. Rokotuskattavuus tehosteannosten osalta on sekin Suomea parempi.

”Suomessa tartuntojen nousu voi näillä perusteilla kääntyä Tanskaa jyrkemmäksi”, Aivelo sanoo.

Norjassa tilanne oli samankaltainen Suomen kanssa, kun maassa todettiin ensimmäisen kerran omikronmuunnosta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi maanantaina HS:lle, että pahin omikronpiikki olisi ohitettu todennäköisesti helmikuun puolivälissä. Aivelo huomauttaa, että aallon huipulta lasku voi kuitenkin tapahtua aika loivasti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat