Voiko omikron romahduttaa yhteiskunnan huoltovarmuuden – HS kysyi pelastustoimen, kauppojen ja joukkoliikenteen tilanteesta - Kotimaa | HS.fi

Voiko omikron romahduttaa yhteis­kunnan huolto­varmuuden – HS kysyi pelastus­toimen, kauppojen ja joukko­liikenteen tilanteesta

”Meidän toiminnoista mitään ei voi jättää tekemättä”, sanoo Helsingin pelastusjohtaja Vesa Halonen.

Koko Suomen S-marketteihin ja Prismoihin toimitetaan tavaraa Inex Partnersin valtavasta logistiikkakeskuksesta Sipoosta pääkaupunkiseudun reunamilta. Noin 300 henkilön voimin toimivassa varastossa on huolehdittu koronaturvallisuudesta muun muassa ryhmittämällä taukoja.

12.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 13:50

Sairaanhoidon kantokyvystä on oltu huolissaan koko koronapandemian ajan. Koronaviruksen herkästi leviävä omikronmuunnos aiheuttaa nyt niin paljon työntekijöiden poissaoloja, että monilla muillakin aloilla joudutaan pohtimaan, kuinka toimintoja pyöritetään, jos poissaolot lisääntyvät entisestään.

HS kysyi, miten työvoiman riittävyys ja toimintojen jatkuminen turvataan pelastus­toimessa, kaupan alalla ja joukkoliikenteessä.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa työvoiman riittävyyttä vaikeuttavat paitsi sairastumisten ja altistusten aiheuttamat poissaolot, myös sairastuneiden töihin paluun jälkeiset rajoitteet.

Aiemmin Työterveyslaitoksen mukaan koronataudin sairastamisen jälkeen töihin palaavat pelastajat eivät saa tehdä savusukellusta neljään viikkoon eivätkä vesisukellusta kuuteen viikkoon.

11. tammikuuta Työterveyslaitos muutti ohjeistustaan niin, että esimerkiksi lieväoireisissa koronavirusinfektioissa työterveyshuolto voi arvioida kahden viikon kuluttua oireiden päättymisen jälkeen pelastajan olevan kelpoinen savusukellustöihin.

Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen operatiivisesta henkilökunnasta reilu kymmenen prosenttia on poissa valmiudesta.

”Tämä on meidän suurin huolemme ja haasteemme tällä hetkellä. Että meillä on riittävästi tehtäviin kelpoista henkilökuntaa”, sanoo pelastusjohtaja Vesa Halonen Helsingin pelastuslaitokselta.

Hänen mukaansa toistaiseksi kriittisistä toiminnoista on pystytty huolehtimaan. Kipuraja on Halosen mukaan noin 20 prosentissa: silloin toimintatapoja olisi alettava muuttaa.

”Minkälaisilla työvuorojärjestelyillä pystyttäisiin parhaiten turvaamaan pelastettavien avun saanti ja myös pelastajien työturvallisuus. Tämä on sellaista hommaa, jota ei pysty tekemään kovin pienellä porukalla turvallisesti”, Halonen sanoo.

”Meidän toiminnoista mitään ei voi jättää tekemättä.”

Helsingissä pohdittavaksi tulee esimerkiksi savusukelluksen aloitusraja. Kansallisten ohjeiden mukaan savusukellus voidaan aloittaa kahdella savusukelluskelpoisella henkilöllä, mutta Helsingissä vaatimustaso on pidetty kolmessa.

Savusukelluskelpoisia työntekijöitä on sijoiteltava paloasemille siten, että kaikkialta löytyy valmius myös niihin tehtäviin.

Omikronmuunnos aiheuttaa monilla lievän taudin. Pelastusjohtaja toivoo, että uudessa koronatilanteessa töihin palaavien pelastajien toimintakyky voitaisiin arvioida tapaus­kohtaisesti, jolloin osa voisi palata normaaliin työhönsä nopeammin.

Hänen mukaansa pelastustoimessa tehdään jatkuvasti suunnitelmia ja valmisteluja, jotta kriittiset toiminnot voitaisiin turvata omikroninmuunnoksen levitessäkin.

Oletus on, että mennään vielä aika pitkälle, että se [työvoimapula] näkyisi kansalaiselle.”

Joukkoliikenne

Omikronmuunnos on aiheuttanut paljon joukkoliikenteen työntekijöiden poissaoloja etenkin pääkaupunki­seudulla, jossa bussivuoroja on jouduttu perumaan. Koronatilanteen huonontuessa luvassa voi olla lisää vuorojen karsimista.

”Ei ole mitään laajaa henkilöstöresurssia, joka voisi paikata pahenevassa tautitilanteessa”, sanoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkelä.

Mäkelällä ei ole tietoa, kuinka paljon työvoimaa on tällä hetkellä pois työstä koronaviruksen vuoksi.

Työvoimapula on aiheuttanut perumisia lähinnä lähiliikenteessä. Kaukoliikenteen vuoroihin omikronmuunnos ei ole iskenyt, sillä pitkän matkan bussivuorot on karsittu vähiin korona­epidemian aikana. Tällä hetkellä liikennöivät kaukovuorot on pystytty hoitamaan. Mäkelän mukaan kaukoliikenteen sairaustapauksiin löytyy myös sijaisia helpommin, sillä kaukoliikenteen kuljettajia on nyt lomautettuina tai irtisanottuina.

Mäkelän mukaan joukkoliikenteen työvoimapulaan odotetaan helpotusta myös liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevasta poikkeus­säännöksestä, joka koskee kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudattamista. Sama poikkeussäännös oli käytössä keväällä vuonna 2020.

Myös junaliikenteen henkilöstön poissaolot ovat lisääntyneet kaikissa yksiköissä. Toistaiseksi VR on pystynyt hoitamaan junaliikenteen ja Tampereen raitiovaunuliikenteen normaalisti.

”Tällä hetkellä ei ole mitään dramaattista, mutta kyllä tämän asian kanssa joudutaan taistelemaan joka päivä”, sanoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

”Mitään isoa järjestelmän romahdusta en näe. Pahimmillaan se tarkoittaisi joidenkin vuorojen perumista, mutta mikään ei viittaa siihen, etteikö tilanne pysyisi hallinnassa.”

Sipoossa toimivasta Inex Partnersin logistiikkakeskuksesta toimitetaan tavaraa koko Suomen S-marketeihin ja Prismoihin. Tällä hetkellä sieltä lähtee suuria määriä esimerkiksi FFP2-tason maskeja joka puolelle maata.

Kaupat

Kaupan ala on säästynyt omikronmuunnokselta monia muita aloja helpommalla. K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäen mukaan tartuntatilanne on tällä hetkellä vakaa ja toiminnot toimivat normaalisti.

Jos henkilökunnan poissaoloja tulisi paljon, kaupoissa karsittaisiin ja kevennettäisiin vähemmän tärkeitä toimintoja. Esimerkiksi kaupan kahviloiden ja palvelupisteiden, kuten liha- ja kalatiskien, aukioloaikoja rajoitettaisiin tai ne suljettaisiin kokonaan. Työvoimapula voisi näkyä myös viiveinä tavaroiden hyllyttämisessä tai paistopisteellä.

Jos elintarviketeollisuudessa tai kuljetus- tai varastopuolella tulisi ongelmia, se näkyisi todennäköisesti ensimmäisenä tuoretuotteissa, joissa on lyhyet myyntiajat ja joita täydennetään kauppoihin päivittäin.

”Tilanne, että kauppa jouduttaisiin sulkemaan kokonaan, nähdään tässä tilanteessa aika kaukaisena ratkaisuna”, Sääksmäki sanoo.

Sekä kauppa- että ravintola-alalla toimiva S-ryhmä on siirtänyt kauppoihin työvoimaa ravintoloistaan, joihin kohdistuu nyt laajoja rajoituksia. Haja-asutusalueilla korvaavaa työvoimaa ei välttämättä löydy läheltä.

”Siellä laajemmat tartuntaketjut ja altistumiset voivat näkyä nopeastikin. Ne ovat yksittäisiä, mutta sillä alueella merkityksellisiä. Aika äkkiä näihin syrjäisimpiinkin yksiköihin saadaan kuitenkin järjestettyä henkilökuntaa”, sanoo SOK:n riskienhallinnan päällikkö Mikko Koskinen.

Hänen mukaansa kuluttajien ei tarvitse huolehtia siitä, etteikö kaupoissa riittäisi tavaraa, vaikka viiveitä hyllytyksessä saattaa välillä esiintyäkin.

"Vaikka yksittäisessä kaupassa jouduttaisiin tekemään jotain radikaalimpaa aukiolo­aikojen suhteen, ympäristössä on joku kauppa, joka palvelee. Suomessa kauppa­verkosto on tiheä. En näe, että ruoan saatavuus vaarantuisi Suomen oloissa", sanoo myös Sääksmäki K-Citymarketeista.

Oikaisu 13.1. kello 13.40: Lisätty tekstiin tieto siitä, että 11. tammikuuta Työterveyslaitos muutti ohjeistustaan niin, että esimerkiksi lieväoireisissa koronavirusinfektioissa työterveyshuolto voi arvioida kahden viikon kuluttua oireiden päättymisen jälkeen pelastajan olevan kelpoinen savusukellustöihin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat