Viime viikolla tehohoidossa oli eniten koronapotilaita sitten huhtikuun 2020 – osa on kuitenkin hoidossa muista syistä kuin koronan takia - Kotimaa | HS.fi

Viime viikolla tehohoidossa oli eniten koronapotilaita sitten huhtikuun 2020 – osa on kuitenkin hoidossa muista syistä kuin koronan takia

Tehohoidon tarve ei ole tartuntojen räjähtävästä noususta huolimatta lisääntynyt samassa suhteessa kuin tartunnat. Tälle on kaksi vaihtoehtoista selitystä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Hoitaja valmistautuu työhönsä Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoito-osastolla, jossa hoidetaan myös tehohoitoa vaativat koronapotilaat. Kuva joulukuun alusta.

13.1. 8:55 | Päivitetty 13.1. 12:11

Torstaiaamuna teho-osastoilla eri puolella Suomea oli korkein määrä koronapotilaita sitten huhtikuun 2020 jälkeen. Tehohoidossa oli yhteensä 68 koronapotilasta.

Korkein koronatehopotilaiden määrä koko koronavirusepidemian ajalta on raportoitu 7. huhtikuuta, määrä oli tuolloin 83.

Tammikuun ensimmäisellä täydellä viikolla meni rikki toinenkin sairaalaennätys, kun Suomessa alkoi enemmän uusia koronapotilaiden tehohoitojaksoja kuin kertaakaan aiemmin epidemian aikana.

Hoitojaksoja alkoi yhteensä 63.

”Vuodenvaihteen ympärillä on ollut useita yli 40 alkaneen hoitojakson viikkoja, mutta yli 60 alkaneen hoitojakson viikkoa ei ole koettu vielä kertaakaan”, kertoo tehohoito­lääkäri Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Reinikainen johtaa tehohoidon koordinoivaa toimistoa, joka kokoaa tehohoidon tilannekuvaa Suomessa.

Vaikka kaikkia koronapositiivisia näytteitä ei Suomessa sekvensoida, voidaan Reinikaisen mukaan omikronmuunnoksen olettaa vaikuttaneen uusien hoitojaksojen suureen määrään.

Hoitojaksojen alkamisen ennätyksellistä vauhtia tasapainottaa uusien jaksojen pituus. Ne ovat aiempaa lyhyempiä, mikä vähentää sairaaloiden kuormittumista.

"Aiemmin tehohoitojaksot kestivät keskimäärin 11 vuorokautta. Nyt tammikuussa huomattavan suuri osa jaksoista on ollut lyhyitä”, Reinikainen sanoo.

”Se on varsin huojentavaa.”

Osastoilla on tammikuussa nähty jonkin verran potilaita, joilla koronapositiivisuus on sivulöydös.

Teho-osastoilla on tammikuussa huomattu myös uusi ilmiö.

”Läpi epidemian tehohoidon koronapotilailla hoidon tarpeen tärkein syy on ollut noin 95-prosenttisesti yksiselitteisesti koronatauti. Tammikuun tehohoito­jaksoissa näin on ollut 85 prosentilla potilaista”, Reinikainen sanoo.

”Olemme siis nähneet jonkin verran potilaita, joilla koronapositiivisuus on sivulöydös ja tehohoidon tarvetta aiheuttaa jokin muu. Nämä potilaat pitää yhtä lailla eristää, ja heidät lasketaan samaan koronapotilaiden yhteismäärään.”

Ilmiö kertoo Reinikaisen mukaan viruksen valtavan laajasta esiintyvyydestä yhteiskunnassa.

Myös muita tehohoitopotilaita on paljon, ja paikoitellen kuormitus on ollut kova.

Viime päivinä on tehty ylikuormitustilan välttämiseksi muutama potilassiirto teho-osastolta toiselle.

”Tilanne ei siis ole tehohoidon näkökulmasta hallitsematon, vaan näyttää siltä, että tällä hetkellä isommat haasteet kohdistuvat muuhun sairaanhoitoon”, Kuopion yliopistollisen sairaalan Reinikainen sanoo.

Sairaalakuormitus on kasvanut nopeasti etenkin Hyksin erityisvastuualueella. Kysin erityisvastuualueella kuormitus on tällä hetkellä pienin, myös väkilukuun suhteutettuna.

Lue lisää: Sairaus­poissaolot kuormittavat arkea Helsingissä – ”En ole koskaan tehnyt enemmän töitä kuin nyt”

Tehohoidon tarve ei ole tartuntojen räjähtävästä noususta huolimatta lisääntynyt samassa suhteessa.

Vahvistaako tämä alustavien tutkimusten tiedot siitä, että omikron tosiaan aiheuttaa lievempää tautia?

"Vielä tätä johtopäätöstä ei voi vetää”, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistolta.

”Jos tehohoitolääkärit sanovat, että tehohoidon pituudet näyttävät lyhentyneen, sille voi olla kaksi syytä. Osa potilaista on ollut rokotettuja ja se tekee taudista lievemmän ja näin myös tehohoitojaksosta lyhyemmän. Toinen vaihtoehto on, että omikrontauti on keskimäärin lievempi myös rokottamattomalla, vaikka joidenkin osalta se johtaakin tehohoitoon.”

Molemmat vaihtoehdot ovat hänen mukaansa kohtuullisen todennäköisiä. Ne eivät myöskään poissulje toisiaan.

Lisäksi Julkunen huomauttaa, että tartunnan saamisesta sairaala- tai tehohoitoon joutumiseen kestää useimmiten noin 7–10 päivää.

Myös Norjan mallinnuksissa ennustetaan, että rokotettuja joutuu omikronaallon myötä yhä suuremmissa määrin sairaalahoitoon.

Lue lisää: Miten omikronaalto kehittyy Suomessa? Ennustetta voi hakea tarkastelemalla Tanskan ja Norjan tilannetta

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tilastoi kuukausittain, kuinka moni tehohoitoa vaatineista koronatartunnan saaneista oli vailla rokotussuojaa. Uusimmat tilastot ovat marraskuun lopulta, joten niissä ei vielä näy omikronin vaikutusta.

Vaikka omikronin aiheuttama koronatauti olisikin lievempi, se voi johtaa korkean tartuttavuuden ja sairastuneiden lukumäärän takia suureen sairaalakuormitukseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat