Tukkoisuutta, äänen käheyttä ja silmien vetistämistä – koulujen sisäilman myrkylliset mikrobit ja pöly ovat yhteydessä oireiluun, kertoo tuore väitös - Kotimaa | HS.fi

Tukkoisuutta, äänen käheyttä ja silmien vetistämistä – koulujen sisäilman myrkylliset mikrobit ja pöly ovat yhteydessä oireiluun, kertoo tuore väitös

Oireita kartoitettiin kyselyssä, johon vastasi yli 200 opettajaa viidestätoista suomalaiskoulusta. Opettajan ensisijaisesti käyttämän luokan sisäilman myrkyllisyys mitattiin ja verrattiin opettajan oireiluun.

Koulujen sisäilmaa parannetaan muun muassa ilmanvaihtojärjestelmin.

14.1. 8:51 | Päivitetty 14.1. 11:32

Koulun sisäilman myrkyllisyys on yhteydessä opettajien oireiluun. Asia vahvistui väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin luokkahuoneesta mitatun myrkyllisen sisäilman ja pölyn yhteyttä opettajien rakennukseen liittyviin oireisiin.

Oulun yliopistossa tarkastettavan väitöksen tehnyt Janne Salin kuvaa eroa eri luokkatilojen välillä merkittäväksi.

”Siellä, missä oli myrkyllisiä mikrobeja ilmassa, oireilua oli kaksi kertaa enemmän kuin siellä, missä ei ollut. Jos pöly oli myrkyllistä, oireilu oli kolminkertaista verrattuna myrkyttömän pölyn luokkiin”, sanoo Salin.

Oireissa korostuivat hengitystie- ja silmäoireet, kuten tukkoisuus, äänen käheys ja silmien vetistäminen. Lisäksi oli yleisoireita, kuten päänsärkyä.

Oireita kartoitettiin sähköisessä kyselyssä, johon vastasi 231 opettajaa viidestätoista suomalaiskoulusta. Tutkimuksessa naisia oli 82%, ja keski-ikä oli 43 vuotta.

Opettajan ensisijaisesti käyttämän luokan sisäilman myrkyllisyys mitattiin ja verrattiin opettajan oireiluun

Eri vuosikymmeniltä olevista kouluista osassa oli tehty useita kosteus- ja sisäilmatutkimuksia, kun taas osassa kouluista ei ollut havaittu sisäilmaan liittyviä ongelmia.

Luokkatiloista kerättiin tutkimuksessa kahdenlaisia näytteitä, sisäilman mikrobeja ja pinnoille laskeutunutta pölyä. Näytteiden toksisuus eli myrkyllisyys selvitettiin solukokein.

”Solukokeissa näytteistä tehtiin laimennussarjoja, ja katsottiin, mikä on pienin soluja vaurioittava pitoisuus”, kuvaa Salin

Hänen mukaansa haitallinen altistuminen sisäilman kautta näyttäisi tulosten perusteella olevan tunnettua laajempi ilmiö.

Haaste on myös se, ettei nykyisin käytössä olevilla menetelmillä voida tunnistaa kaikkia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä riskejä.

”Tässä tutkimuksessa käytetty menetelmä näyttää toimivan ainakin suomalaisessa kouluympäristössä. Tulokset luovat pohjaa viranomaisille terveysperusteisten raja-arvojen määrittämiseen”, toteaa Salin.

Hän muistuttaa, että sisäilmaan liittyvää oireilua on paljon, eikä sen syytä useinkaan tiedetä.

”Joskus todetaan astma, mutta useinkaan ei löydy mitään tunnettua sairautta, joka selittäisi oireet. Oireilun kirjoa ja mekanismeja ei tunneta vielä kovin hyvin”, Salin kuvaa.

Tutkimuksissa on Salinin mukaan mitattu yleensä altisteita, mutta millekään yhdisteelle ei ole pystytty määrittämään terveysperusteisia raja-arvoja.

”Erilaisia altisteita on olemassa valtava määrä. Monien mikrobien lisäksi niitä tulee rakennusmateriaaleista ja siivousaineista. Oireita voivat aiheuttaa myös villakuidut ja kuiva ilma”, luettelee Salin.

Suomalaiskouluissa tehty tutkimus antaa viitettä, että oireilussa voi olla osittain kyse kemikaaliherkkien hermojen herkistymisestä, jolloin hyvin vähäisetkin altistemäärät voivat aiheuttaa oireita.

”Jo pitkään on tiedetty, että osa sisäilmaongelmille altistuneista herkistyy. Yleensä heillä ei todeta allergiaa, vaan se on jotain muuta herkistymistä”, Salin sanoo.

Erityisesti hengitysteissä on hermopäätteitä, jotka tunnistavat ärsyttäviä ja myrkyllisiä kemikaaleja.

”Jos näihin hermosäikeisiin tulee häiriöitä tai tulehdusta, ne herkistyvät. Se pahentaa muun muassa astmaatikkojen hengitystieoireita”, kertoo Salin.

Kemikaaliaisti tai kemosensorinen järjestelmä on Salinin mukaan vielä melko tuntematon terminäkin. Jatkossa on syytä tutkia, aiheuttaako myrkyllinen altistuminen tällä mekanismilla ympäristöherkkyyttä.

”Jatkossa meillä on enemmän ymmärrystä, mitä elimistössä tapahtuu. Altistuneita voidaan toivottavasti jatkossa tunnistaa verikokeella ja muilla mittauksilla. Tällä hetkellä menetelmää ei ole”, sanoo Salin.

Väitöstutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2011. Tutkimus tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina.

Lue lisää: Mullistava tutkimustulos helsinkiläiskouluissa: homevaurioiden ja myrkkyjen yhteys opettajien oireiluun todistettiin sian siittiöiden avulla

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat