Onko valmiuslaki tarpeen terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi? "Näkisin perustelluksi vielä laajemmat rajoitustoimet" - Kotimaa | HS.fi

Onko valmiuslaki tarpeen terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi? "Näkisin perustelluksi vielä laajemmat rajoitustoimet"

Markku Mäkijärven mukaan Husin terveyden­huollon näkökulmasta aletaan jo olla poikkeusoloissa. Turussa ja Oulussa ei vielä nähdä tarvetta valmiuslaille, mutta ymmärretään sen käyttöönottoon valmistautuminen.

Vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi Husista (ylh. vas.), johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Tyksistä, vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala Oysista (alh. vas.) ja lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo Mehiläisestä.

13.1. 20:16 | Päivitetty 13.1. 20:42

Hallitus on valmistelemassa poikkeusolojen toteamista ja valmiuslakia, jotta terveydenhuollon resurssit turvataan yhä pahenevassa koronavirustilanteessa.

HS:n tietojen mukaan hallituksen koronaministerityöryhmä käsittelee asiaa mahdollisesti loppuviikosta tai ensi viikolla.

Hallitus valmistautuisi ottamaan tarvittaessa käyttöön ainakin valmiuslain pykälät 86 ja 88.

Pykälän 86 nojalla sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot voisivat määrätä kunnallisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia muuttamaan laajasti toimintaansa.

Pykälä 88 mahdollistaa kunnille oikeuden poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräajoista, hoitotakuusta, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi.

HS kysyi kolmesta sairaanhoitopiiristä ja yksityiseltä sote-toimijalta, onko valmiuslaki ainoa keino turvata terveydenhuollon voimavarat?

”Ainakin Uudellamaalla lähestytään sitä pistettä, että ne keinot, jotka ovat alueellisesti käytettävissä pandemian rajaamisessa, alkavat olla käytetty. Siinä mielessä kyllä”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.

”Tähän asti on pärjätty, mutta tartunnat ja potilasluvut menevät koko ajan ylöspäin. Jos ne käyrät eivät muuta suuntaa, viikon–parin sisällä omat eväät alkavat olla syöty. Sitten olemme ainakin terveydenhuollon näkökulmasta poikkeusoloissa.”

Koronapotilaita hoitavia sairaanhoitajia Tampereen yliopistollisen sairaalan koronaosastolla tammikuussa 2021.

Suomessa on tällä hetkellä sairaalahoidossa noin 700 koronapotilasta ja tehohoidossa noin 60 koronapotilasta.

Mäkijärvi huomauttaa, että 700 koronapotilaasta yli puolet on Uudellamaalla. Hänen mukaansa Husissa tilanne on poikkeuksellinen ja kehitysnäkymät huolestuttavat. Etenkin hoitotakuuta koskevan pykälän 88 suomat mahdollisuudet tulisivat Mäkijärven mielestä tarpeeseen.

Koronapandemian ensimmäinen aalto keväällä 2020 hoidettiin onnistuneesti panemalla valmiuslain nojalla kiireetöntä hoitoa tauolle, sanoo Mäkijärvi. Siten vapautettiin potilaspaikkoja ja henkilöstöä koronapotilaita varten.

”Nyt tilanne on päinvastoin. Meillä on sairaala täynnä muita potilaita. Koronapotilaille ei ole tullut yhtään lisäresurssia, vaan ne on otettu muiden potilaiden resursseista. Henkilöstövajausta keskimäärin 15–20 prosenttia, kun normaalisti poissaoloprosentti on alle 10”, Mäkijärvi sanoo.

”Jos nyt tähän tilanteeseen tulee vielä merkittävä potilastulva, joudumme vaikeuksiin. Eli käytännössä voimakkaaseen hoidon priorisointiin. Sitten hoidetaan päivystys- ja kiireelliset potilaat, muut jäävät odottamaan.”

”Meillä on sairaala täynnä muita potilaita.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että Varsinais-Suomen näkökulmasta valmiuslakia ei ole tällä hetkellä tarpeellista ottaa käyttöön.

”Mielestäni sitä on perusteltua valmistella, mutta käyttöönoton tarvetta en näe olevan juuri nyt”, hän sanoo.

Pietilän mukaan ennen valmiuslain käyttöä tulisi käyttää kaikki muut keinot epidemian hallintaan saamiseksi.

”Näkisin tuolloin perustelluksi vielä laajemmat rajoitustoimet. Mikäli ne eivät riitä ja terveydenhuollon kapasiteetin ylittyminen näyttäisi realisoituvan, silloin voitaisiin valmiuslakiakin käyttää”, Pietilä sanoo.

Hänen mukaansa lisärajoitustoimia voisivat olla esimerkiksi julkisen liikenteen matkustajamäärien rajoittaminen, ravintoloiden täyssulku ja viime kädessä myös lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoittaminen ja etäkoulukin. Jos yhteiskunta menisi laajaan sulkutilaan, sen aikana resurssit tulisi siirtää rokotustoimintaan, Pietilä sanoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä

Mikäli näistä huolimatta valmiuslaille olisi yhä tarvetta, Mikko Pietilän mukaan valmiuslain pykälistä ensimmäisenä käyttöön tulisi ottaa hoitotakuun poisto. Se mahdollistaisi laajan henkilöstön siirtelyn terveydenhuollon organisaatioiden sisällä.

Sen sijaan hän näkee viimeisimpänä keinona turvautumisen pykäliin, joilla poistettaisiin ylityörajoja tai peruttaisiin lomia terveydenhuollon henkilökunnalta, joka on jo nyt kuormittunut.

”Ymmärrän, että valmiuslaki voi olla keinovalikoimassa. Mutta juuri tällä hetkellä en näe sille alueellamme käyttöönottotarvetta, ja kynnyksen tulisi olla sellainen, että se on yleisesti hyväksyttävissä”, hän sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä koronakuormitus sairaalassa oli joulukuussa suuri, mutta nyt tilanne on hieman helpottanut.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala

”Tällä hetkellä me pärjäämme”, sanoo vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala.

”Henkilökunnan sairastumista ei vielä näy siinä määrin kuin monilla muilla alueilla. Parhaillaan varaudumme tuleviin viikkoihin, koska ymmärrämme, että Etelä-Suomen jyrkkä nousu tartuntamäärissä tulee kyllä meidänkin alueellemme.”

Nevalan mukaan Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta valmiuslakiin ei siis ole tällä hetkellä tarvetta, mutta hän ymmärtää, että kaikkiin skenaarioihin on hyvä varautua.

”Kyllä varmaan kaikki ajattelevat niin, että pakko olisi ihan viimeisin keino. Kaikkea muuta yritetään ennen sitä”, hän sanoo.

Yksityinen terveyspalveluyritys Mehiläinen kommentoi valmiuslakimahdollisuutta lyhyesti sähköpostitse.

Lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo Mehiläisestä

”Emme halua lähteä ennakoimaan mahdollista valmiuslain käyttöönottoa tai sen vaikutuksia osaltamme. Olemme läpi pandemian tehneet tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja kuntien kanssa. Tämä vuoropuhelu on jatkuvaa, ja olemme tukeneet monin tavoin julkisten palveluiden tuotantoa muun muassa testaamisen ja rokotusten kautta”, kirjoittaa Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.

”Muita keinoja resurssien turvaamiselle ovat entistä tiiviimpi yhteistyö eri sektoreiden välillä esimerkiksi hoitovelan purkamisessa, hyvät ja turvalliset työolosuhteet sote-ammattilaisille sekä hyvä perehdytys.”

Miksi terveydenhuollon kapasiteetti on nyt koetuksella?

Mikko Pietilä huomauttaa, että Suomen tehohoitokapasiteetissa ei ole ollut merkittävää määrää ylimääräistä, mutta kapasiteetti on riittänyt normaalioloissa. Nyt, kun kapasiteetista neljännes menee koronapotilaiden hoitoon, ei ole enää liikkumavaraa.

Pietilä muistuttaa, että koronapotilaiden hoito on erityisen vaativaa: heitä hoidetaan erityisolosuhteissa, ja hoito vaatii enemmän työvoimaa.

Terhi Nevalan mielestä on paikallaan pohtia, miksi kapasiteetti on nyt koetuksella.

”Mistä se kertoo, että aika nopeasti pitää mennä muun toiminnan supistamiseen, kun potilasmäärät kasvavat?”

Hänen mukaansa terveydenhuollon resursseja tulisi verrata muiden Euroopan maiden resursseihin ja arvioida venymiskykyä.

”Katsoa, minkälaista kykyä terveydenhuollolla on ottaa tällaisia ylimääräisiä potilasryhmiä ja silti pystyä pyörittämään se normaali muu toiminta. Tämän pohdinnan aika on nyt.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat