Suomi on Ruotsin tavoin nostanut sotilaallista valmiuttaan, arvioi asiantuntija: ”Siitä ei vain ole tapana puhua” - Kotimaa | HS.fi

Suomi on Ruotsin tavoin nostanut sotilaallista valmiuttaan, arvioi asiantuntija: ”Siitä ei vain ole tapana puhua”

”Suomi on liemessä, jos Itämerellä alkaa tapahtua ikäviä asioita”, sanoo valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.

Ruotsin puolustusvoimien välittämässä kuvassa on ruotsalaishävittäjä ja venäläinen maihinnousualus Itämerellä.

15.1. 18:31 | Päivitetty 15.1. 22:45

Itämerelle saapuneet Venäjän laivaston maihinnousualukset ovat sotilaallista pullistelua, joka liittyy Venäjän aloittamaan länttä uhkaavaan poliittiseen vääntöön, sanoo valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.

Hän on seurannut viime päivinä tilannetta, jossa ruotsalaismedia on kertonut Itämerelle suunnanneista venäläisaluksista ja Ruotsin sotilaallisen valmiuden nostamisesta Gotlannin saarella. Ruotsi lennätti saarelle toistasataa valmiusjoukkojen sotilasta torstaina.

”Se on tietysti yksi tapa markkeerata maanpuolustustahtoa, mutta sata ukkoa on huomattavan vähän”, Tarkka sanoo lauantaina.

Lue lisää: Ruotsi lisää sotilaallista valmiuttaan Gotlannissa: yli sata sotilasta lisää siirretty perjantaina saarelle

Tarkka uskoo, että Ruotsin ilmoitus sadasta sotilaasta Gotlannissa on sekin vain pieni osa siitä kaikesta, millä tavoin Ruotsi nyt varautuu. Hän uskoo, että yhtä lailla rannikkotykistö ja meriohjusyksiköt ovat nostaneet valmiuttaan.

”Näitäkin on varmasti sijoitettu sinne, mutta kyllä Venäjällä on tehokkaat keinot selvittää niiden sijainti pienellä saarella. Mutta on niillä kuitenkin isompi viesti kuin sadalla ukolla”, hän sanoo.

”En tiedä tarkkoja faktoja, mutta olen satavarma, että myös Suomen ilmavoimien, merivoimien ja rannikkopuolustuksen valmius on huipussaan varsinkin Ahvenanmaan osalta. Mutta siitä ei vain puhuta. Se ei ole ollut Suomessa tapana.”

Puolustusvoimien vakiovastaus onkin taas viime päivinä ollut, ettei operatiivisia valmiusasioita kommentoida.

Tarkka kirjoitti alkuvuodesta 2020 Ahvenanmaan puolueettomuutta ja aseistamattomuutta käsittelevän kirjan, Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo), jossa hän muistutti, millainen ladattu ase sotajoukon miehittämä saariryhmä olisi esimerkiksi Tukholman suuntaan.

Jukka Tarkka Kultarannassa vuonna 2018.

”Se on hyvin herkkä paikka, jos Itämerellä alkaa tapahtua ikäviä asioita. Silloin myös Suomi on liemessä, koska sen kautta kulkevat Suomen yhteydet länteen. Eivätkä vain merenkulku- ja kaapeliyhteydet, vaan myös kulttuurin ja historian siteet”, Tarkka muistuttaa.

Sotalaivojen ajaminen Kuolasta Itämerelle on Tarkan mielestä voimannäyttöä koko lännelle, mutta ei hän usko, että niitä tuodaan alueelle varsinaista käyttöään eli maihinnousuja varten.

”Venäjä rakentaa tässä itselleen sellaista asemaa, jossa se voi olla tyytymätön. Se on osa peliä, mutta ikävää on se, että peliä pelataan kovat piipussa”, Tarkka sanoo.

”Maihinnousualukset Itämerellä tuovat tietysti synkkää jännitettä, mutta ei se ole mikään yllätys. Venäjä pelaa omilla ehdoillaan.”

Siinä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä, että Itämerellä kulkee venäläisiä sotalaivoja. Onhan Venäjällä esimerkiksi laivastotukikohtia Pietarissa ja Kaliningradissa. Aiemmin puhuttiin Itämeren ilmatilan riskeistä, nyt siis myös sotalaivojen liikkeistä.

Se ei varsinaisesti mullista Itämeren sotilaallista tasapainoa, sillä sekin tiedetään, että jo entuudestaan Venäjällä on valtava ohjusarsenaali, joka yltää kohteisiin laajasti ympäri Itämeren.

”Itämeri on venäläisille laivoille ahdas paikka liikkua, kun toisella puolella on Nato, toisella Ruotsi ja pohjoisessa Suomi. Voi siinä mielessä tuntea pientä ahdistusta.”

Tarkka olettaa, että yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä pelaa.

”Oletus on, että Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ja laivastot ovat tehostaneet yhteistä valmiuttaan, mutta yhteistyön toimivuus perustuu siihen, että ulkopuoliset tietävät siitä mahdollisimman vähän. Asioista ei pidä kertoa etukäteen.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat