IPCC-raportti välittää hälyttävän viestin ilmastokriisistä: Aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa – ihmiskunnan nykyinen elämäntapa on uhattuna

Kansainvälisen ilmastopaneelin uuden raportin mukaan ilmasto on muuttunut jopa nopeammin kuin tähän asti on arvioitu. Muutoksiin sopeutuminen vaatii luontoa, jota nyt olisi suojeltava isoja aloja. Raportin hälyttävästä viestistä huolimatta ilmastopaneeli lähettää toivoa tamperelaisille partiopojille.

Vellingen kunnassa Etelä-Ruotsissa rakennetaan muuria ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun varalle. Palomies pysäyttämässä tulen leviämistä Australiassa. Mies seisoi heinäsirkkojen keskellä Keniassa.

28.2. 13:00 | Päivitetty 28.2. 13:51

”Jos viivyttelemme enää yhtään, menetämme lyhyen ja erittäin nopeasti sulkeutuvan ikkunan, jolla voidaan turvata ihmiskunnan tulevaisuus.”

Tämän erittäin vakavan viestin kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC välittää maailmalle tänään maanantaina julkistamassaan raportissa, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mukautumista niihin.

Ilmastotieteen viesti on hälyttävämpi kuin koskaan aikaisemmin. Myös raportin sanamuodot ovat kovempia kuin koskaan.

Vaikutuksia kutsutaan vaarallisiksi. Ilmaston lämpeneminen on jo nyt aiheuttanut merkittäviä muutoksia, joita ei voi enää peruuttaa. Vaikutukset koskevat maapallon kaikkia alueita. Muutokset ovat olleet jopa nopeampia kuin tähän asti on arvioitu, ja ilmastonmuutos on suora uhka koko ihmiskunnalle ja planeetalle.

Edes kriittisenä rajana pidettyyn 1,5 asteen lämpenemiseen pääseminen ei voi estää käynnissä olevia muutoksia, kuten jäätiköiden ja ikiroudan sulamista, merenpinnan nousua sekä sään ääri-ilmiöiden, kuten tulva-aaltojen, voimistumista.

IPCC:n raportti painottaa ennen kaikkea muutosten hidastamisen tärkeyttä.

Pääviestinä on kiire: Olemme jo peruuttamattomien muutosten tiellä, mutta muutoksia pystytään hidastamaan ja jopa estämään.

Muutokset ovat kuitenkin nopeampia kuin tähän asti on arvioitu. Aikaikkuna korjausliikkeille on sulkeutumassa.

”Se, mitä on luultu lämpenemisen nopeudesta, on ollut liian maltillinen käsitys”, sanoo raportin pääkirjoittaja, ilmastotutkija Tero Mustonen.

Lue lisää: IPCC:n raportti: Suomi kohtaa talvi­tulvia ja suku­puuttoja – Ilmasto­tavoitteita ei voi peruuttaa Ukrainan sodan takia, sanoo ministeri Emma Kari

Toivoa kuitenkin on. Välittömillä toimilla voidaan IPCC:n mukaan lieventää riskejä ja turvata ihmiskunnan ja koko planeetan tulevaisuus.

Ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämisen lisäksi tarvitaan mukautumista ja välittömiä korjausliikkeitä. Niitä ovat muun muassa luonnon suojelu ja ennallistaminen, joiden tulee IPCC:n mukaan kattaa jopa puolet koko maapallon maa- ja vesialueista.

”Jotta pystytään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit toiminnassa, luonnonsuojelun ja elinympäristöjen ennallistamisen on katettava 30–50 prosenttia planeetan pinta-alasta”, IPCC toteaa raportissaan.

Tämä tarkoittaa suojelualueiden lisäksi esimerkiksi kosteikkojen ja jokien ennallistamista, metsittämistä ja maatalouden monipuolistamista.

Luonnonympäristöjen suojelemisella on tietenkin arvoa itsessään, tutkijat muistuttavat, mutta samalla se on perusedellytys ihmisyhteiskuntien selviämiselle. Olemme täysin riippuvaisia siitä, että peruselementit, kuten vesi, happi ja hiilidioksidi, kiertävät maapallolla. Edes kehittyneimmät teknologiset ratkaisumme eivät muuta sitä.

”Vain monipuoliset ja terveet ekosysteemit pystyvät tarjoamaan meille välttämättömät palvelut ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseksi”, tutkijat kirjoittavat.

Välttämättömänä tutkijat pitävät nopeaa ja perustavanlaatuista muutosta yhteiskuntiin ja nykyiseen elämäntapaamme.

Ei riitä, että reagoimme yksi kerrallaan eteen tuleviin katastrofeihin – että kirjaimellisesti sammutamme tulipaloja tai suojelemme metsiä – jotta katastrofien välissä voisimme jatkaa elämäämme entiseen malliin.

”On selvää, että pienet, marginaaliset, reaktiiviset tai vähittäiset muutokset eivät riitä”, tutkijat kirjoittavat.

”Terveen, elinkelpoisen planeetan takaamiseksi kaikille meidän täytyy muuttaa elämäntapamme perusteellisesti, erityisesti teollisuus- ja energiasektorit ja kaupunkien suunnittelu.”

Konkreettisten toimien lisäksi kestävä yhteiskunta vaatii raportin mukaan kulttuurista muutosta: uudenlaisten perusarvojen, maailmankuvan ja ideologioiden omaksumista ja sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten järjestelmien panemista uusiksi. Siihen puolestaan tarvitaan suomalaisille tuttuja peruspilareita: universaalia terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja koulutusta.

“Tämä voi aluksi tuntua ylivoimaiselta, mutta maailma muuttuu joka tapauksessa, ja [suunnitelmamme] tarjoaa tapoja ohjata muutosta kaikkien hyvinvoinnin parantamiseksi.”

Vaikka nyt julkaistu raportti keskittyy päästöjen vähentämisen sijaan sopeutumiseen, jako on lopulta keinotekoinen. Jos päästöt jatkavat kasvuaan ja ilmasto lämpenemistään, sopeutumismahdollisuudet loppuvat ennen pitkää kesken.

”Jos lämpeneminen ylittää kaksi celsiusastetta, ilmastokestävä kehitys muuttuu mahdottomaksi joillakin alueilla”, tutkijat kirjoittavat.

IPCC kokoaa ilmastotietoa päätösten tueksi

  • Kansainvälinen, YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC kokoaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja antaa suosituksia päätöksenteon tueksi. Siten suositukset vaikuttavat myös tavallisiin kuluttajiin.

  • IPCC:n raportit ovat maailman seuratuimpia ilmastojulkistuksia. Niitä käytetään kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden pohjana.

  • IPCC ei tee itse tutkimusta vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tietoa. Raporttien lähteinä käytetään tuhansia tieteellisiä julkaisuja.

Käynnissä olevat muutokset ovat isoja. Esimerkiksi yli puolet kasvi- ja eliölajeista, koko elonkirjosta, on siirtämässä elinpaikkaansa ilmastonmuutoksen takia. Tällä on ratkaiseva vaikutus ekosysteemien rakenteisiin.

”Vaarassa ovat kylmiin olosuhteisiin mukautuneet kotoperäiset lajit, kun etelämpää tulee uusia lajeja tilalle. Tämä johtaa luonnonjärjestelmien ja koko planeetan lajiston muutokseen”, raportin pääkirjoittaja Tero Mustonen sanoo.

IPCC:n mukaan jo nyt on todettu satoja paikallisia sukupuuttoja ja useat lajit ovat siirtyneet yhä pohjoisemmaksi. Lopulta niiltä loppuu elintila. Myös suoraan ilmastonmuutokseen liittyviä sukupuuttoja on todennettu.

Lue lisää: ”Mikä tahansa lisäviivästys aiheuttaa sen, että menetämme tämän lyhyen ja pian sulkeutuvan aikaikkunan elinkelpoisen tulevaisuuden varmistamiseen” – Suora lähetys IPCC-raportin julkistuksesta käynnissä, HS seuraa hetki hetkeltä

Riskialueita ovat arktiset napajäätiköt, korallit sekä metsäekosysteemit.

”Kovilla ovat etenkin kylmään mukautuneet lajit, joihin on kohdistunut kova paine viimeisten 20 vuoden aikana. Sille ei voi enää mitään”, Mustonen toteaa.

Vuosisadan loppuun mennessä katoamassa ovat Suomessakin monet kylmään sopeutuneet lajit. Sukupuutot lisääntyvät koko maailmassa. Merenpinnan nousu kiihtyy, mikä vaikuttaa etenkin rannikolla sijaitseviin suurkaupunkeihin.

Lue lisää: Kaupunkitutkija: Rikkaat suur­kaupungit varautuvat jo pelastamaan asukkaansa ilmaston­muutoksen vaikutuksilta, mutta kokonaan elämäntapaamme ei voi säilyttää

Talous ja turvallisuus vaarantuvat, ja riskit ovat vakavampia kuin tähän asti on tiedetty.

Yhteiskuntien toimintakyky on vaarassa äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi. Tämä on jo konkretisoitunut esimerkiksi Eurooppaa ja Kanadaa koetelleissa lämpöaalloissa.

Maiden on IPCC:n mukaan syytä varautua myös siihen, että tartunta- ja kulkutaudit leviävät kohti uusia alueita. Ilmastonmuutos tehostaa esimerkiksi trooppisten sairauksien leviämistä.

Ilmastonmuutos on osatekijä – joskaan ei ainoa syy – myös kansainväliseen pakolaisuuteen. IPCC muistuttaa, että vuoden 2008 jälkeen keskimäärin 20 miljoonaa ihmistä on joka vuosi joutunut jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vuoksi.

Erilaiset riskit liittyvät toisiinsa ja voivat konkretisoitua samanaikaisesti. Esimerkiksi ilmastonmuutosta hillitsevien hiilinielujen kohdalla on olemassa vaara, että nämä muuttuvatkin hiilen lähteiksi.

Näin on käynyt muun muassa Amatsonin sademetsissä. Myös suot voivat kuivuessaan muuttua hiililähteiksi.

Riskinä on myös niin sanottu huono mukautuminen: hyvää tarkoittavat toimet, jotka kääntyvätkin päinvastaisiksi.

Esimerkiksi metsittäminen vierasperäisillä puulajeilla voi aiheuttaa haittaa alkuperäisille lajeille.

Ihmisyhteisötkin kärsivät. IPCC kiinnittää raportissaan huomiota etenkin nuorten ja vähemmistöjen mielenterveyteen, joka on kovilla paitsi suurten muutosten myös huolen ja ahdistuksen osalta.

”Paneeli toivoo, että maiden terveyspolitiikka huomioi tämän tieteellisesti todetun seikan. Se ei ole mielipide, vaan todellinen ilmastonmuutoksen vaikutus”, Mustonen sanoo.

Peliä ei kuitenkaan ole vielä menetetty. IPCC muistuttaa, että mukautumistoimet on onneksi jo käynnistetty. Kaikkiaan noin 170 maata, eli suurin osa YK:n jäsenistä, on aloittanut sekä päästövähennykset että mukautumisen väistämättömiin muutoksiin.

Toivoa herättävät myös ilmastopaneelin terveiset tamperelaisille partiopojille, jotka lähettivät vetoomuksen luonnon puolesta.

Tero Mustonen sai viime perjantaina päättäjille osoitetun kirjeen kahdeksalta Kalevan Karhut -lippukunnan 11-vuotiaalta, jotka ovat huolestuneita maailmantilanteesta ja luonnon tilasta.

”Haluaisimme, että tulevaisuudessa mentäisiin jatkuvasti kohti pienempää hiilijalanjälkeä, jolloin käytössä olisi ekologisempaa teollisuutta ja ekologisempia tuotteita. Toivoisimme, että voimme tulevaisuudessa tehdä itsekin vastuullisempia valintoja helposti. Haluamme puhtaan luonnon ja mielestämme pienemmistäkin ympäristörikoksista kuuluu kantaa vastuu ja jopa rangaista”, kirjoittavat Miro, Sisu, Jesse, Tapio, Daniel, Jooa, Toivo ja Juha.

Paneelin jäseniltä löytyi ymmärrystä poikien huoleen. Vastauksissa korostuvat toivo ja muutoksen mahdollisuus.

”Ryhmämme näyttää, että ratkaisuja on ja että niihin pitää tarttua heti ja ne pitää valita huolella. Minäkin olen peloissani, mutta muuttakaamme pelko toiminnaksi”, viestittää Intian edustaja Chandni Singh vastauksena poikien kirjeeseen.

”Moni IPCC:n jäsen on todella liikuttunut poikien viestistä. Jaamme heidän ajatuksensa ja tuntemuksensa sekä yleisesti ja myös siksi, että hiilijalanjälki on tärkeä kaikille ihmisille ja sukupolville”, toteaa saksalainen professori Wolfgang Cramer, joka työskentelee Ranskassa.

”Jaamme heidän huolensa ja olemme innoissamme yhteydenotosta, joka tukee työtämme. Samalla ymmärrämme, että meillä on suuret saappaat täyttäessämme heidän tulevaisuuttaan”, sanoo Uuden Seelannin ilmastokomissaari Judy Lawrence.

Britannian ilmastoasiantuntija Mike Morecroft on samoilla linjoilla: ”Jaamme huolenne IPCC-kokouksessa ja teemme kovasti työtä varmistaaksemme, että maailman hallituksilla on paras mahdollinen tieto ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä voidaan tehdä.”

Myös YK:n edustaja tohtori Debbie Ley kokee poikien viestin kannustavana: ”Tämä on muistutus siitä, miksi puolustamme tiedettä niin kovasti. Olemme heidän kanssaan.”

Lue lisää: Saarivaltioita uhkaava meren­pinnan nousu on vääjäämätöntä, IPCC:n raportti kertoo – ”Maksamme hengellämme toisten hiili­päästöistä”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat