Lapsiasiavaltuutettu: Ukrainalais­lasten omatoimiseen auttamiseen liittyy lapsikaappauksen riski

Lasten ja lapsiperheiden kohdalla auttaminen tulisi jättää viranomaisten ja vakiintuneiden järjestöjen hoidettavaksi.

Ukrainalaisnainen kantoi sylissään lasta Unkarin rajalla 27. helmikuuta.

7.3. 14:52

Suomalaisilla on nyt suuri into auttaa sotaa käyvästä Ukrainasta paenneita ihmisiä. Etenkin lasten ja lapsiperheiden kohdalla auttaminen tulisi kuitenkin jättää viranomaisten ja vakiintuneiden järjestöjen hoidettavaksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Moni suomalainen on lähtenyt hakemaan sotaa pakenevia ukrainalaisia maan rajoilta Suomeen. Tulijoiden joukossa on myös lapsiperheitä. HS on kertonut esimerkiksi lahtelaismiesten ja painonnostaja Anni Vuohijoen hankkeista.

Lue lisää: Kolme suomalaista ajoi bussilla Ukrainaan hakemaan sotaa pakenevia ihmisiä – matkalla bussi hajosi ja miehet päätyivätkin paikallisen paris­kunnan luo yöksi

Lasten omatoimiseen kuljettamiseen maasta toiseen voi liittyä kuitenkin riski lapsikaappauksesta. Lapsikaappauksesta on kyse, kun lapsi on viety luvatta toiseen maahan.

Lapsiasianvaltuutettu toivoo, että Ukrainan lasten auttaminen jätetään viranomaisten vastuulle. Omatoimiseen auttamiseen liittyy paljon riskejä lapsille.

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen muistuttaa, että viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, ettei kyse ole lapsikaappauksesta. Siihen velvoittaa muun muassa Haagin lapsikaappaussopimus.

Omatoiminen lasten kuljettaminen voi siten muuttua mutkikkaaksi, vaikka huoltaja onkin antanut luvan lähteä ja luovuttanut lapsen jonkun mukaan.

”Ymmärrän, että monet kokevat olevansa hyväntekijöitä, mutta kyse on kuitenkin kriisitilanteesta”, Pekkarinen muistuttaa.

Lapsilla toiseen maahan viemisessä ei ole kyse lyhtyaikaisesta siirtymästä, vaan he ovat Suomessa mahdollisesti pitkänkin aikaa. Tällöin on lapsen etu, että siirtymä tehdään hallitusti, Pekkarinen muistuttaa.

”Yksityinen henkilö ei voi ottaa vastuuta toisen lapsen huoltajuudesta omin päin, vaan se tulee sopia yhdessä viranomaisten kanssa.”

Lue lisää: Sadat suomalaiset haluavat tarjota kotimajoitusta pakolaisille, mutta se ei ole aivan yksinkertaista – Nämä viisi seikkaa majoittamista pohtivan on syytä ottaa huomioon

”On upeaa, että niin moni haluaa auttaa, mutta etenkin lapset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja heidän auttamisensa vaatii erityistä osaamista ja ymmärrystä”, sanoo myös Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Eveliina Viitanen.

Viitanen sanoo ymmärtävänsä, että joskus järjestöjen tapa toimia voi tuntua hitaalta, mutta sääntöihin on syynsä.

”Kun näin valtavia ihmismassoja liikkuu samaan aikaan, siihen liittyy lasten kannalta riskejä.”

Sodan ja pakomatkan aikana osa lapsista eksyy vanhemmistaan ja perheenjäsenistään. Yksin lapset ovat alttiimpia vaaroille.

”Se voi olla ihan hetki, jolloin toinen menee hakemaan ruokaa jostain ja kun palataan, toinen on saattanutkin kadota sillä aikaa”, Viitanen kuvaa.

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Eveliina Viitanen muistuttaa, että avustusjärjsestöillä on syynsä vakiintuneisiin toimintatapoihin ja sääntöihin.

Lasten kannalta on ensisijaisen tärkeää, että he saavat olla yhdessä läheistensä kanssa, Viitanen korostaa. Mitä kauemmaksi lapset viedään, sitä suuremmaksi kasvavat riskit siihen, että lapset kadottavat yhteydet läheisiinsä.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kokemuksia siitä, että lapset on evakuoitu hurrikaanien alta toiseen osavaltioon kuin vanhemmat, ja on saattanut kestää yllättävän pitkään, että heidät on voitu saattaa yhteen perheidensä kanssa”, Viitanen muistuttaa.

Perheidensä kanssa paenneiden lasten tilannetta Viitanen pitää hieman helpompana, mutta silloinkin on hänen mukaansa on parempi toimia vakiintuneiden järjestöjen kautta.

”Jokainen saa hakea turvaa sieltä, mistä haluavat, mutta on tärkeää varmistua, että toimitaan yhteisymmärryksessä”, Viitanen sanoo.

Sota vaikuttaa lasten mielenterveyteen. He ovat saattaneet nähdä väkivaltaa, haavoittua, kokea pommituksia. Kotoaan paenneet ihmiset joutuvat usein elämään ahtaissa oloissa, mikä altistaa heidät sairauksille, kuten koronavirukselle.

Omatoimisilla toimijoilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tarjota esimerkiksi terveydenhoitoa tai psykososiaalista tukea, Viitanen sanoo.

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen muistuttaa, että lapsen oikeuksien mukaan kriisitilanteessa lapsilla on turvan lisäksi oikeus myös terveydenhoitoon, leikkiin, koulunkäyntiin ja muuhun tukeen.

Sekä Pekkarinen että Viitanen kehottavat suomalaisia mieluummin kanavoimaan tukensa jo vakiintuneiden järjestöjen kautta.

Lue lisää: Näin voit auttaa Ukrainan lapsia – HS listasi järjestöt, jotka tukevat ukrainalaisia sodan keskellä

Avustusjärjestöt pitävät rahan lahjoittamista tärkeimpänä. Mikäli rahalahjoitusten sijaan kuitenkin haluaa toimia, monet järjestöt rekrytoivat myös vapaaehtoistyöntekijöitä, Viitanen muistuttaa.

Vuonna 2015 pakolaiskriisin aikana suomalaisten auttamishalu tukki monien järjestöjen vapaaehtoistyökanavat.

”Varmasti kaikki järjestöt ovat ottaneet siitä opiksi ja ovat nyt valmistautuneempia, joten jokainen pääsee varmasti auttamaan, jos halua on”, Viitanen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat