Suomi varautuu avuntarpeen kasvuun: vastaanotto­paikkoja on jo lisätty, ja myös vastaanotto­keskuksia voidaan perustaa lisää

Vaikka Suomi ei Maahanmuuttoviraston mukaan ole välttämättä ukrainalaisten ensisijainen kohde, varaudutaan jo täälläkin avuntarpeen kasvuun.

7.3. 14:58 | Päivitetty 7.3. 18:25

Ukrainasta on paennut yli 1,7 miljoonaa ihmistä, ja heistä suurin osa on matkustanut Puolaan. Vain pieni osa Ukrainasta paenneista on toistaiseksi tullut Suomeen.

Vaikka Suomi ei Maahanmuuttoviraston mukaan ole välttämättä ensisijainen ukrainalaisten kohde, varaudutaan jo täälläkin avuntarpeen kasvuun. Sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto ja Suomen Punainen Risti järjestivät aiheesta tiedotustilaisuuden maanantaina.

”Arvio on, että lähiviikkoina Ukrainasta pakenevien määrä kasvaa”, sanoi ylijohtaja Minna Hulkkonen sisäministeriöstä tilaisuudessa.

Ihmiset suuntaavat kuitenkin usein maihin, joissa on jo suuria ukrainalaisvähemmistöjä, kertoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr). Esimerkkeinä hän mainitsi Puolan, Espanjan ja Italian.

”Voi olla, että Suomi on kuitenkin vähän täällä perällä, enkä tiedä, miten Venäjän rajanaapurius vaikuttaa siihen, miten houkuttelevalta kohteelta Suomi tuntuu. Toki otamme vastaan heidät, jotka tulevat tänne apua hakemaan”, Mikkonen sanoi.

Maahanmuuttoviraston mukaan ukrainalaiset jättivät sunnuntaina 61 turvapaikkahakemusta Suomessa. Tänä vuonna Ukrainan kansalaiset ovat jättäneet yhteensä 686 turvapaikkahakemusta.

Määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaikki eivät jätä turvapaikkahakemusta. Ukrainalaiset ovat saaneet jo nyt tulla EU:n alueelle ilman viisumia ja oleskella alueella 90 päivän ajan.

Suomi tarjoaa Ukrainasta paenneille tilapäistä suojelua.

EU:n sisäministerit päättivät viime viikolla tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönotosta. Tämä tarkoittaa, että Ukrainasta tulleet pakolaiset saavat vuoden tai korkeintaan kolmen vuoden tilapäisen, työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan kaikkialla EU:ssa. Oleskelulupa avaa oikeuden myös koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon.

Lue lisää: EU:n sisäministerit tekivät historiallisen päätöksen: Ukrainan pakolaisten ei tarvitse hakea turvapaikkaa EU:sta

Suomi myöntää suojelua myös heille, jotka ovat paenneet Ukrainasta ennen Venäjän hyökkäystä. Direktiivi koskee maassa pysyväisluonteisesti asuneita.

Suomessa vastaanottopaikkojen määrää on lisätty jo nyt noin 2 000:lla, eli paikkoja on nyt noin 3 000. Määrän lisäämiseen on varauduttu.

”Kuten turvapaikanhakijoilla myös tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanotto­keskuksessa”, sanoi Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen.

Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen.

Keskuksia on eri puolilla maata yhteensä 27, joista seitsemän on alaikäisille.

Suomessa on tarvittaessa valmius uusien keskusten perustamiseen, Immonen kertoi. Mahdollisia uusia tiloja on kartoitettu kuntien, seurakuntien ja yritysten kanssa. SPR voisi ylläpitämissään keskuksissa nostaa kapasiteetin nopeasti yli 10 000:een.

Toimien kustannuksista ei ole vielä tarkkaa arviota. Ministeri Mikkosen mukaan arvioimista hankaloittaa se, ettemme vielä tiedä, kuinka paljon suojelua vaativia saapuu.

Valtioneuvoston suuntaa-antavan arvion mukaan yhden ihmisen vastaanoton kustannukset ovat noin 50 euroa vuorokaudessa. 200-paikkaisen vastaanottokeskuksen perustaminen ja ylläpito maksaisi noin 3–4 miljoonaa euroa vuodessa.

Sisäministeriön Hulkkosen mukaan ratkaisevaa on se, miten Ukrainan naapurimaat pärjäävät sotaa paenneiden auttamisessa. EU voisi halutessaan ottaa käyttöön mekanismin, jolla auttamistaakkaa voitaisiin jakaa. Pyyntöjä tähän ei ole asiantuntijoiden mukaan toistaiseksi tullut.

Ukrainan naapurivaltioista ei ole toistaiseksi myöskään tullut ihmisten siirtämistä koskevia avunpyyntöjä, Hulkkonen kertoi.

”Sellainen on toki mahdollista.”

Pyynnöstä voisi tulla ajankohtainen esimerkiksi tilanteessa, jossa vastuun jakaminen otettaisiin käyttöön. Jos Suomi ottaisi vastaan kiintiön maasta paenneita, Suomi huolehtisi myös kuljetuksista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat