Korona­virukseen liittyvien kuolemien määrä kaksin­kertaistui – THL:n Mika Salmisen mukaan ei ole syytä erityiseen huoleen

Tammi–helmikuussa harvempi kuin milloinkaan aiemmin tartunnan saaneista kuoli koronatautiin.

Koronarokotukset suojaavat vakavalta tautimuodolta.

12.3. 16:21

Koronavirukseen liittyvien kuolemantapausten määrä on lähes kaksinkertaistunut kahden viime kalenteriviikon aikana. 21. helmikuuta–6. maaliskuuta virukseen liittyviä kuolemia raportoitiin yhteensä 294. Sitä edeltävien kahden viikon vastaava luku oli 152.

Pitääkö määrän kasvusta huolestua?

Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ei olisi erityisen huolissaan.

Salmisen mukaan jokainen koronaan liittyvä kuolemantapaus on ikävä ja tavoitteena luonnollisesti on, että niitä syntyisi mahdollisimman vähän.

”Totuus on kuitenkin se, että kun tautia on liikkeellä enemmän, kuolemantapauksia tulee”, hän sanoo.

Kuitenkin tammi–helmikuussa harvempi kuin milloinkaan aiemmin tartunnan saaneista kuoli koronatautiin.

Tilastoinnissa on myös se heikkous, että koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi kirjataan kaikki tartunnasta 30 vuorokauden aikana tapahtuneet kuolemantapaukset.

”Suurin osa tautiin menehtyneistä on ikävä kyllä ikääntyneitä, joilla on taustalla muita terveyttä heikentäviä ongelmia”, Salminen sanoo.

Kuolleiden mediaani-ikä on yli 80 vuotta.

THL selvittää parhaillaan, kuinka monen ensisijainen kuolinsyy liittyy johonkin muuhun kuin todettuun koronainfektioon.

Vaikka pandemia on yhä globaalisti käynnissä, monilla alueilla on tapahtunut selvää tapausmäärien ja kuolleiden määrän pienenemistä.

Lue lisää: Jäävätkö maskit kaupoissa ja busseissa pian historiaan? THL:n Salminen: Maskisuositus muuttumassa ensi viikolla

THL raportoi perjantaina 21 159 uudesta tartunnasta, mikä on huomattavasti korkeampi kuin monina edellisinä päivinä. Salmisen mukaan tartuntojen raportoinnissa on ollut isoja teknisiä ongelmia jo kahden viikon ajan.

”Jos katsoo vain päivittäin raportoituja tartuntoja, se antaa väärän kuvan. Todellisuudessa tartunnat jakautuvat kymmenelle edeltävälle päivälle”, Salminen sanoo.

Viitteitä koronaviruksen levinneisyydestä on selvitetty myös jätevesiseurannalla. Seuranta ei kuitenkaan anna välttämättä ajantasaisinta kuvaa viruksen liikkumisesta väestössä, sillä koronataudista jo parantunutkin voi erittää virusta.

”Sen tulkinnassa on oltava tarkkana. Se, että seurannan mittarit ovat korkealla, ei tarkoita että tartuntaluvut ovat yhä korkealla”, Salminen sanoo.

”Tärkeintä tällä hetkellä on seuranta trendejä, ei päiväkohtaisia tartuntalukuja. Trendi on tällä hetkellä se, että Hus-alueella alkanut tartuntojen lasku näyttää alustavasti vähintäänkin hidastuneen ellei pysähtyneen.”

Uudellamaalla laboratoriotesteissä varmistetut tartuntatapaukset ovat pysyneet suhteellisen samoissa määrissä jo neljättä viikkoa, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Asko Järvinen.

Uudellamaalla viralliset viikkotason tartuntaluvut ovat nyt neljä kertaa korkeammat kuin aikaisempien epidemia-aaltojen huipuissa. Todelliset tartuntaluvut ovat todennäköisesti tätäkin korkeammat, sillä kaikkia oireisia ei testata, muistuttaa Järvinen.

Rajoituksista luopuminen on lisännyt ihmisten kontakteja huomattavasti, joten yhä useampi tulee kohtaamaan omikronmuunnoksen lähiaikoina, arvelee Järvinen.

Myös Salminen huomauttaa, että rajoitusten purku voi nostaa tapausmääriä ainakin hetkellisesti.

Myös nopeasti tarttuva omikronin BA.2-muunnos selittää osaltaan korkeita tartuntalukuja.

”Jos mietitään, niin ihan hiipumassa tämä ei ole”, Järvinen sanoo.

Tartunnan saamisen riski on Järvisen mukaan tällä hetkellä suuri. Koska iso osa väestöstä on kuitenkin rokotettu, joten riski sairastua vaikeaan sairaalahoitoa vaativaan koronatautiin on pieni, Järvinen sanoo.

Päivästä riippuen tartunnoista 25–50 prosenttia on todettu sivulöydöksenä sairaalaan muusta syystä tulleella, Salminen kertoo.

Sairaalakuormitus on Järvisen mukaan edelleen korkea, mutta tehohoidon kuormitus matala.

”Se kuvastaa omikronmuunnoksen vähäisempää vaikean taudin aiheuttamiskykyä sekä rokotusten tehoa.”

Viimeisten viikkojen aikana Husin sairaaloissa tehohoidossa on ollut kolmesta seitsemään potilasta, mikä on Järvisen mukaan huomattavasti matalampi määrä kuin aikaisemmin.

Salminen mukaan sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä on pysynyt tehohoidon puolella kohtuullisen tasaisena. Muun sairaalahoidon osalta kuormitus on yhä osassa maata korkealla tasolla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat