Jos Suomi saarrettaisiin mereltä, kaupan hyllyt tyhjenevät nopeasti – ”Kaikki on kiinni siitä, miten kansain­välisistä sopimuksista piittaamatonta toimintaa itänaapuri harrastaisi”

Sotilasasiantuntijan mielestä Mustanmeren tilanne osoittaa, miten helppoa on häiritä meriliikennettä, myös Itämerellä.

Vuosaaren satama Helsingissä syksyllä 2019.

18.3. 9:00

Venäjän sotalaivat ovat panneet Ukrainaan merisaartoon tavalla, joka voisi toteutua myös toisessa pussinperässä, Itämeren pohjukassa olevassa Suomessa.

Ukrainan Mustanmeren-rannikko on Venäjän laivaston saartama, mikä eristää Ukrainan kansainvälisestä laivaliikenteestä tehokkaasti, kertoi Britannian puolustusministeriö sunnuntaina. Mikään tavara ei siis nyt kulje meriteitse Ukrainaan tai Ukrainasta.

Se saa pohtimaan: mitä jos Itämerellä tai Tanskan salmissa olisi pitkään jatkuva tilanne, joka estäisi kokonaan laivaliikenteen Suomeen?

Venäjä on häirinnyt Ukrainan merenkulkua Mustallamerellä pitämällä sotaharjoituksia eli käytännössä sulkenut isoja merialueita pitkäksi ajaksi niin, ettei mikään laiva voi kulkea siellä.

”Suomi on saari, sitä on hoettu pitkään. Mutta se on myös saari, joka on vielä osan vuodesta jäässä”, sanoo huolto­varmuus­organisaatioon kuuluvan Vesikuljetuspoolin poolisihteeri Juha Savisaari.

Suurin osa Suomeen tulevasta ja täältä lähtevästä tavarasta kulkee siis satamien kautta ja Itämerellä.

”Yli 80 prosenttia tuonnista ja viennistä kulkee kulkee meritse, eikä näin isoille volyymeille löydy mitään vaihtoehtoja. Sellaista määrää tavaraa ei voi laittaa raiteille ja kumipyörille, ja mistä niitä edes löytyisi niin paljon. Hyvää ratkaisua ei ole.”

Nyt Itämerellä vallitsee normaalitila. Se tarkoittaa, että Suomeen tulee ja lähtee aikataulutettua rahti- ja matkustajaliikennettä varsinkin Virosta, Ruotsista ja Saksasta. Samoin Itämerellä on rahtireittejä, joissa Suomi on yksi välisatama.

Korona-aika osoitti kuitenkin, että myös tällainen liikenne voi häiriintyä helposti, kun matkustajat katoavat tai satamakäyntejä muutetaan.

”Reitit Suomesta Viroon ja Tukholmaan voivat helposti mennä polvilleen, koska liikenne perustuu kannattavuuteen ja siihen, että rahdin lisäksi kuljetetaan matkustajia”, Savisaari sanoo.

Sen sijaan Saksasta tulevaa liikennettä koronatilanne ei murjonut samalla tavalla, koska näissä laivoissa matkustajia on selvästi vähemmän rahdin määrään nähden.

”Kaikki olisi kiinni siitä, miten kansainvälisistä sopimuksista piittaamatonta toimintaa itänaapuri harrastaisi häiritäkseen Itämeren liikennettä.”

Itämeren alueen valtioiden huoltovarmuussuunnitelmia on mietitty ammattipiireissä juuri sen kannalta, että Venäjä aiheuttaisi alueella pientä tai isompaa häiriötä. Lopputuloksena on ollut, että seurauksia olisi Venäjällekin.

”Tosiasia on se, että myös Pietarin liikenne on äärimmäisen tärkeää sille itselleen. Samassa pussinpohjassa ovat hekin”, Savisaari arvioi.

”Kaikki olisi kiinni siitä, miten kansainvälisistä sopimuksista piittaamatonta toimintaa itänaapuri harrastaisi häiritäkseen Itämeren liikennettä.”

Seurauksena olisi todennäköisesti taas uusi erä pakotteita ja vastapakotteita, joilla on yhtä lailla vaikutusta logistiikkaan.

Entä jos vielä vakavammassa tilanteessa Tanskan salmet olisivat pitkään kiinni laivaliikenteeltä?

”Ne ovat äärimmäiset tärkeät eurooppalaisessa tavaraliikenteessä. Liikenne vähenisi paljon, ja se näkyisi pian tuontitavaran määrässä kauppojen hyllyillä”, Savisaari sanoo.

”Ei ole korvaavaa raide- ja kumipyöräkapasiteettia. Ruotsin raidekapasiteetti on mitoitettu ensisijaisesti Ruotsin omaan tarpeeseen. Sinne ei välttämättä mahtuisi suomalaista tavaraa.”

Maanpuolustuskorkeakoulun meri­sota­opin tunneilla on laskettu suuntaa antava tulos sille, miten monta rekkaa Suomessa tarvittaisiin päivittäin, jotta niillä voitaisiin korvata laivojen kapasiteetti.

Se on 6 360, sanoo merisotaopin pääopettaja, komentaja Iiro Penttilä. Letka yltäisi Helsingistä Tampereelle.

Näillä rekoilla sitten ajettaisiin rahtia Pohjois-Suomen kautta Norjan ja Etelä-Ruotsin satamiin ja takaisin. Tämän toteuttaminen kuulostaa melko mahdottomalta.

”Logistiset virrat ovat niin valtavia. Me olemme oikeasti saari. Pohjoisen reiteillä ei korvata meriliikennettä”, Penttilä sanoo.

Juuri nyt päällä oleva Mustanmeren tilanne osoittaa Penttilän mukaan, miten helppo meriliikennettä on häiritä. Venäjän laivasto julisti ennen sotaa Mustallemerelle valtavia ampuma-alueita, ja parhaillaan Venäjä estää meriliikennettä ilmoittamalla käyvänsä alueella terrorisminvastaista sotaa.

”Ukrainalaiset on nyt merisaarrettu. Siellä ei rahtiliikenne liiku. On heillä tosin maayhteyksiä vielä olemassa. Tilannetta voi kuitenkin peilata myös Suomeen: meille meriyhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä.”

Osittain siksi Rauman telakalla on alettu rakentaa neljää 114-metristä monitoimikorvettia. Yksi niiden tärkeimmistä tehtävistä on juuri Suomen meriyhteyden turvaaminen. Korvettien kokoa on kritisoitu, mutta Penttilän mukaan juuri koko tuo riittävän suojausmahdollisuuden sekä kyvyn pitkäaikaiseen toimintaan merellä.

Uusi Pohjanmaa-luokan alus mittoineen havainnekuvassa.

Niillä voisi myös muodostaa saattueen suojaamaan esimerkiksi jotain äärimmäisen tärkeää kuljetusta, kuten aseita tai muuta kriittistä materiaalia.

Penttilä huomauttaa myös Suomen satamiin liittyvistä ominaisuuksista: satamat ovat kukin erikoistuneet vain tiettyyn rahtiin, esimerkiksi kontteihin tai nesteisiin. Kontteja ei siis voi purkaa öljysatamassa.

”Kriisiaikanakin yhteiskunta vaatii, että kauppa käy, ja tuotanto vaatii, että rattaat pyörivät. Kriisiaikana myös tietty materiaalitarve lisääntyisi, kuten polttoaineiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien tarve.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat