135 miljoonan euron alkuperä jäi epäselväksi – hovioikeus hylkäsi Karjalan moottoritie­hankkeeseen liittyvät rahan­pesu­syytteet

Syyttäjä vaati kahdelle rangaistusta törkeästä rahanpesusta. Syytetyt kertoivat rahojen liittyvän Venäjän Karjalaan suunniteltuun moottoritiehen.

Helsingin hovioikeuden ratkaisu tuli äänestyspäätöksellä 2–1.

17.3. 9:51 | Päivitetty 17.3. 10:49

Helsingin hovioikeus on hylännyt kahden miehen saamat syytteet törkeästä rahanpesusta. Syytteet liittyivät Venäjän Karjalan moottoritien suunnitteluhankkeeseen, ja kyse oli noin 135 miljoonan euron arvoisista rahavaroista.

Alkuperäisen syytteen mukaan suomalaiselle osakeyhtiölle maalis–elokuussa 2014 siirtyneet varat olivat rikollista alkuperää ja peräisin laittomasta pankkitoiminnasta. Syytteen mukaan rahat olivat peräisin järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä yhtiöistä.

Molemmat syytetyt kiistivät rikokset. Heidän mukaansa rahat olivat peräisin maksuista, jotka liittyivät Suomen rajalta Pietariin rakennettavan moottoritien suunnitteluun. Syytettyjen mukaan venäläisyhtiöillä oli myös intressi siirtää varojaan samoihin aikoihin ulkomaille, koska Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan epäiltyjen tekojen aikaan.

Rahanpesurikos edellyttää niin sanottua esirikosta. Tämä tarkoittaa, että rahojen mahdollinen laiton alkuperä pitää voida osoittaa. Mahdollisen esirikoksen pitää olla rikollista myös valtiossa, josta rahan arvioidaan olevan peräisin.

Helsingin hovioikeus arvioikin, että rahoihin liittyvät siirrot eivät perustuneet lailliseen liiketoimintaan ja että rahojen todellinen alkuperä yritettiin todennäköisesti häivyttää usealla siirrolla, ennen kuin ne toimitettiin syytteessä olleen yhtiön tilille.

Rahojen konkreettinen alkuperä ja se, millä rikoksella ne olisi hankittu, jäi kuitenkin näyttämättä varmuudella toteen. Tämän vuoksi Helsingin hovioikeus päätyi hylkäämään syytteen.

”Asiassa ei ole osoitettu varojen siirtojen ketjun toimijoihin tai nyt siirrettyihin varoihin kohdistuneen rikosepäilyjä Venäjällä tai sen ulkopuolella”, arvioi hovioikeus ratkaisussaan.

Samaan päätyi myös Helsingin käräjäoikeus vuonna 2019. Syyttäjä valitti ratkaisusta pian käräjäoikeuden vapauttavan tuomion jälkeen, ja valituksessaan syyttäjä arvioi oikeuden arvioineen rahojen mahdollista laitonta alkuperää väärin. Hänen mukaansa oli täysin näennäistä, että rahat liittyivät moottoritien suunnitteluun.

Hovioikeuden ratkaisu tuli äänestyspäätöksellä 2–1.

Eri mieltä ollut hovioikeuden jäsen katsoi, ettei rahojen mahdollisesta rikollisesta alkuperästä jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat