Raportti: Suomi on jälleen maailman onnellisin maa

Suomi on ollut listan kärjessä nyt viisi vuotta peräkkäin. Tänä vuonna raportissa näkyy myös koronaviruspandemian vaikutus.

Suomalaiset jääkiekkofanit juhlivat Leijonien olympiakultaa finaaliottelua seuraavana päivänä Olympiastadionilla sankasta lumipyrystä huolimatta. Olympiakulta ei ollut vielä mukana vaikuttamassa perjantaina julkaistuun onnellisuusraporttiin.

18.3. 7:25 | Päivitetty 18.3. 9:18

Suomi on listattu viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Perjantaina julkaistava vuoden 2022 Maailman onnellisuusraportti nostaa jälleen Suomen listan kärkeen.

Toisena raportin listalla jatkaa Tanska ja kolmanneksi on noussut Islanti. Kaikki Pohjoismaat ovat listan kymmenen onnellisimman maan joukossa.

Raportin mukaan tänä vuonna Suomen pisteet ovat selvästi suuremmat kuin muilla kärkikymmenikön mailla.

Maailman onnellisimmat maat 2022:

  1. Suomi

  2. Tanska

  3. Islanti

  4. Sveitsi

  5. Alankomaat

  6. Luxemburg

  7. Ruotsi

  8. Norja

  9. Israel

  10. Uusi-Seelanti

Suomessa kärkisijaa ihmetellään vuodesta toiseen. Jo vuonna 2018 HS kysyi yhdeltä raportin vetäjistä, professori Jan-Emmanuel de Neveltä, miksi suomalaisilla on erityinen syy onneen.

”Pohjoismaissa ihmiset vastaavat usein myönteisesti, kun heiltä kysytään käsitystä omasta hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään”, Neve vastasi.

Tutkimus ei siis kerro ensisijaisesti siitä, kuinka usein suomalaiset hymyilevät tai kokevat ilon tunteita.

Tuore raportti pohjautuu kyselyyn. Tarkoituksena on, että kustakin mukana olevasta maasta kyselyyn vastaa vuosittain tuhat ihmistä. Raportissa verrataan tuoreita vastauksia kahden edeltävän vuoden vastaavan kokoisen ryhmän vastauksiin. Tällä kertaa raportissa oli mukana noin 150 maata.

Ihmisten oman onnellisuusarvioinnin lisäksi raportin tulokset pohjautuvat erilaisten hyvinvoinnin vaikuttavien tekijöiden tarkasteluun. Raportti huomioi esimerkiksi bruttokansan­tuotteen ja korruption sekä ihmisten sosiaaliset tukiverkostot, terveyden, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.

Raportissa huomautetaan, että sen julkaisu­ajankohtana eletään vaikeita sekä sodan että koronavirus­pandemian värittämiä aikoja.

Tämän vuoden raportin mukaan korona-aikana ihmiset ovatkin olleet esimerkiksi ahdistuneempia, surullisempia ja stressaantuneempia ja vihaisempia edeltävään onnellisuusraporttiin verrattuna. Raportti huomauttaa, että koronaviruksen mukanaan tuomat terveysongelmat ovat voineet osua etenkin heihin, jotka ovat alkutilanteessa olleet heikommassa asemassa.

Suomessa pandemiasta ollaan selvitty verrattain hyvin. Suomi sijoittui muun muassa Der Spiegel -lehden viime kesänä tekemän vertailun ensimmäiselle sijalle. Vertailussa 154 maata pisteytettiin neljän kohdan perusteella: ylikuolleisuus, rajoitukset ihmisten elämään ja vapauteen, toteutuneen ja ennustetun brutto­kansan­tuotteen erotus sekä vähintään yhden rokoteannoksen saaneiden osuus.

Onnellisuusraportissa mainitaan, että koronakuolemien määrä on vähäisempi maissa, joissa luottamus julkisiin toimijoihin on korkea. Viime keväänä Turun yliopisto kertoi kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka tuloksen mukaan suomalaisten luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon oli 11 vertaillusta maasta suurin.

Toisaalta Suomessa on nähty poikkeusaikana mielenterveysongelmien kasvu ja epätasa-arvon lisääntyminen. Nuorten käynnit mielenterveys­palveluissa ovat lisääntyneet ja hoitoon pääsy on vaikeutunut entisestään.

Tänä vuonna maailman onnellisuusraportti viettää kymmenettä juhlavuottaan. Tämän vuoden tammikuussa HS uutisoi, että toisin kuin on oletettu, Maailman onnellisuusraportti ei olekaan YK:n tekemä.

Joulukuussa arvostettu amerikkalaisjulkaisu The Intercept paljasti ongelmia datankeruussa ja kertoi, että Arabiemiraatit on rahoittanut raportin tekemistä noin kolmella miljoonalla eurolla. Vaikka pohjoismaiden huippusijoituksia ei ole pidetty epäilyttävinä, lehti nosti esille kysymyksen siitä, voiko autoritäärisissä ja kansalaisten ilmaisua tarkasti valvovissa maissa saada oikeaa tietoa asukkaiden onnellisuudesta.

Oikaisu 18.3. kello 9. Toisin kuin uutisessa aiemmin virheellisesti kerrottiin, tuore raportti ei pohjaudu kyselyyn, johon vastasi vuonna 2021 yli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Tuoreessa raportissa vastaajia oli noin 150 maasta kustakin noin tuhat. Raportissa tehdään vertailua myös kahden edeltävän vuoden vastaavan kokoisen ryhmän vastauksiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat