Venäjän suurlähetystön kehotus ilmoittaa syrjinnästä hämmentää venäjänkielisiä Suomessa: ”Me olemme niin sanotusti äänestäneet jo jaloillamme”

Asiantuntijat kehottavat venäjänkielisiä raportoimaan mahdolliset syrjintätapaukset yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai poliisille.

Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä osoitettiin mieltä Ukrainan sotaa vastaan 24. helmikuuta.

18.3. 17:39

Moni Suomessa asuva venäjänkielinen hämmentyi Venäjän suurlähetystön pyynnöstä aiemmin tällä viikolla.

Suurlähetystön mukaan venäläisten ja venäjänkielisten tulisi ilmoittaa lähetystölle heihin kohdistuvasta ”syrjinnästä ja vihan yllyttämisestä” sekä muunlaisesta oikeuksien rikkomisesta.

”Sitä kyllä kovasti ihmetellään”, kertoo oululainen Ekaterina Myller viitaten esimerkiksi venäjänkielisten keskusteluihin sosiaalisessa mediassa.

Myllerin mukaan vaikka ihmiset ”tykkäävät valittaa”, sanoissaan pitäisi olla nyt varovainen. Hänen mielestään mahdollista syrjintää ei pitäisi ainakaan paisutella.

”Kaikkea mitä kerromme, voidaan käyttää meitä vastaan”, Myller sanoo.

Lue lisää: Venäjän Suomen-suur­lähetystö kehottaa ilmi­antamaan venäläisiin tai venäjän­kielisiin kohdistuvaa syrjintää Suomessa – Tutkija: ”On luonnollista, että Kreml tarttuu tällaiseen”

Projektikoordinaattori Victoria Kulyabkina venäjänkielisten Faro-liitosta ei tiedä yhtäkään venäläistä, joka olisi raportoinut syrjinnästä suurlähetystölle. Hän korostaa, että Faro toimii Suomessa.

Järjestö ei ole tiedottanut suurlähetystön pyynnöstä omissa kanavissaan. Faro kannustaa raportoimaan tapauksista yhdenvertaisuus­valtuutetulle tai poliisille.

”Venäjänkieliset selvittävät tämän asian suomalaisten kanssa, koska asuvat täällä”, Kulyabkina sanoo.

”Venäjänkieliset tulevat tänne sopeutumaan, työskentelemään ja elämään ihan tavallista elämää.”

Kulyabkinan mukaan Faro on saanut venäjänkielisiltä paljon yhteyden­ottoja syrjinnästä. Itse hän ei ole henkilökohtaisesti kokenut rasismia viime aikoina. Hän kuitenkin sanoo monen venäjänkielisen olevan nyt peloissaan.

Myös Cultura-säätiössä ollaan sitä mieltä, että tapaukset tulee käydä läpi suomalaisissa järjestelmissä, sanoo asiamies Pekko Kohonen säätiöstä. Cultura edistää venäjän­kielisten kaksisuuntaista kotoutumista.

”Ilmoittakaa vain, mutta ilmoittakaa niitä suomalaisiin järjestelmiin eikä Tehtaankadulle”, Kohonen sanoo.

”Se on polttoainetta propagandalle. Monestihan propaganda menee sillä tavalla, että laitetaan pieni siemen totta sekaan mausteeksi, ja sitten ruvetaan viemään keskustelua toiseen suuntaan.”

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi HS:lle aiemmin, että Venäjä kerää tällä tavoin tarinoita kotirintamalle suuntaamansa propagandan käyttöön.

Kohonen korostaa, että suomalaisilla tulisi nyt olla malttia. Kaikenlainen venäläisten ja venäjänkielisten syrjintä on paitsi väärin, myös sataa hänen mukaansa Venäjän valtion laariin.

”Kaikki hyljeksiminen, poissulkeminen, toiseuttaminen ja syrjiminen antaa Venäjälle helpommin mahdollisuuden olla suojelija”, Kohonen sanoo.

”Se ajaa ihmisiä vääriin auttaviin käsiin.”

Vaikka jokainen rasistinen teko on liikaa, venäjänkielisten syrjintä ei välttämättä ole lisääntynyt viime aikoina, Kohonen sanoo.

Hän viittaa esimerkiksi Seura-lehden taannoiseen kyselyyn. Sen mukaan 71 prosenttia suomalaisista sanoi suhtautuvansa venäjänkielisiin ihmisiin edelleen myönteisesti eikä Ukrainan sota ollut heistä vaikuttanut asiaan.

Vuodesta 1993 Suomessa asunut Ekaterina Myller kertoo, ettei hän ole kohdannut viime aikoina syrjintää. Myllerin mielestä Venäjän ei tarvitse puolustaa venäjänkielisiä Suomessa.

”Mielestäni jo päätös muuttaa pois Venäjältä puhuu sen puolesta, että haluamme elää ja olla osa jotain muuta yhteiskuntaa kuin Venäjää”, hän sanoo.

”Me olemme niin sanotusti äänestäneet jo jaloillamme. Miksi me kaipaisimme suojelua toiselta valtiolta, toisessa maassa, toisen lainsäädännön alaisuudessa? Jos joku sitä kaipaa, sinnehän aina voi mennä takaisin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat