Syyttäjät vievät Jari Aarnion vielä korkeimpaan oikeuteen – ”Poliisimiehenä hänen olisi pitänyt ryhtyä toimiin murhan estämiseksi”

Helsingin hovioikeus hylkäsi helmikuussa Aarnion ja entisen rikollispomon Keijo Vilhusen syytteet vuonna 2003 tapahtuneesta palkkamurhasta. Vilhusen vapauttava tuomio jää voimaan.

Helsingin hovioikeus kumosi helmikuussa Jari Aarnion saaman elinkautisen vankeusrangaistuksen murhasta. Kuva hovioikeuden istunnosta elokuussa 2021.

25.3. 12:05 | Päivitetty 25.3. 12:47

Syyttäjät ovat päättäneet hakea korkeimmasta oikeudesta valituslupaa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion murhasyytteen hylkäämisestä. Sen sijaan entisen rikollispomon Keijo Vilhusen vapauttavaan tuomioon ei haeta valituslupaa, joten se jää pysyväksi.

Helsingin hovioikeus hylkäsi helmikuussa sekä Aarnioon että Vilhuseen kohdistuneet syytteet vuonna 2003 tapahtuneesta ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin palkkamurhasta.

Helsingin käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut Aarnion elinkautiseen murhasta, mutta Vilhusen syytteet hylättiin myös siellä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe perustelee valitusluvan hakemista sillä, että asiasta ei juuri ole korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Siksi asiasta olisi tärkeää saada ennakkopäätös.

”Syyttäjien valituksessa on lähdetty siitä, että Aarnio tiesi tekeillä olevasta murhasta, ja asemassaan poliisimiehenä hänen olisi pitänyt ryhtyä toimiin sen estämiseksi”, syyttäjien tiedotteessa kerrotaan.

Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö huomauttaa, että sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat Aarnion tienneen murhahankkeesta etukäteen.

”Meidän mielestämme suoraan laista seuraa se, että Aarniolla oli poliisimiehenä velvollisuus ryhtyy toimiin. Hovioikeuden mukaan näin ei ollut.”

Männikön mielestä keskeistä on, kuinka kiireellinen tilanne oli ollut. Tähän ei ole saatu Aarnion näkemystä juuri sen takia, että hän on koko ajan kiistänyt tienneensä murhasuunnitelmasta.

”Aarnion selitys ei ole totta, hän on tiennyt siitä. Nyt selvitetään, missä menee raja, että syytetyn pitää selvittää omaa menettelyään.”

Vaikka syytetyn ei edellytetä esittävän näyttöä syyttömyydestään, oikeuskäytännön mukaan syytetyn on joissain tilanteissa perusteltava toimintaansa. Männikön mielestä nyt on juuri sellainen tilanne, koska Aarnion on näytetty tienneen murhasuunnitelmasta.

Männikön mukaan korkeimmalla oikeudella olisi syy antaa valituslupa, koska syyte on uudentyyppinen. Aarniota syytetään epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta. Hän on siis syyttäjien mukaan laiminlyönyt velvollisuutensa toimia, mikä on johtanut siihen, että murha on tapahtunut.

Syyttäjiä kummastuttaa hovioikeuden tuomiossa oleva ajatus, että Ünsal olisi saattanut joka tapauksessa kuolla, vaikka Aarnio olisi puuttunut asiaan.

”On mahdotonta sataprosenttisesti sanoa, etteikö näin olisi, sillä eihän tulevasta tapahtumasta voi esittää näyttöä. On kuitenkin hyviä ja järjellisiä perusteita, etteivät suomalaiset [murhaajat] olisi ryhtyneet murhaan, kun olisivat tienneet jäävänsä kiinni.”

Hovioikeus katsoi uhrin ottaneen riskin tullessaan Suomeen lapsuudenystävänsä luo, vaikka Ruotsin poliisi oli varoittanut häntä. Lapsuudenystävä oli yksi murhaajista.

”Meidän mielestämme uhri ei tiennyt suunnitelmaa, joka hänen päänsä menoksi oli tehty”, Männikkö toteaa.

Vilhusen osalta syyttäjät tyytyivät päätökseen, koska jo kaksi oikeusastetta on hylännyt syytteen.

Murhasyyte on erittäin poikkeuksellinen. Syyttäjät eivät väitä, että sen enempää Aarnio kuin Vilhunenkaan olisivat olleet paikalla, kun alamaailman kaverinsa pettänyt ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003 Helsingin Vuosaaressa.

Aikoinaan teosta tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä.

Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Aarnio oli vastoin kiistämistään saanut Vilhusen kautta tietää murhahankkeesta etukäteen. Hän oli saanut tiedon suunnitelmasta noin viisi kuukautta ennen murhaa.

Syyte kuitenkin hylättiin, koska oikeuden mukaan Aarniolla ei ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta estää murhaa.

Vilhusen syyte hylättiin, koska ei ollut näyttöä siitä, että Vilhunen olisi sopinut murhaan liittyvistä toimista tai osallistunut sen suunnitteluun tai järjestämiseen.

Oikeus myös piti mahdollisena, että Vilhunen oli kertomallaan tavalla Aarnion tietolähde. Siten hän pelkästään piti yhteyttä murhaajiin ja välitti ajantasaisesti tietoa Aarniolle.

Lue lisää: Jari Aarnion historiallinen murhatuomio kumottiin hovioikeudessa – sai tiedon murhajuonesta etukäteen, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta estää sitä

Aarnio pääsi helmikuussa valvottuun koevapauteen odottamaan kesällä alkavaa ehdonalaista vapautta.

Aarnio oli vankilassa suorittamassa yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistusta muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat