Lapsiin kohdistuneet rikokset halutaan pikakaistalle – Vakavienkin rikosten tutkinta kestää nyt kohtuuttoman kauan

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa myös poliisikuulustelujen videoinnin laajentamista.

Työryhmä ehdottaa pikakaistaa lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelylle.

18.3. 15:22

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa pikakaistan säätämistä lapsiin kohdistuneiden vakavien rikosten käsittelylle. Nykyisin lapsiin kohdistuneilla rikoksilla ei ole minkäänlaista etusijaa muihin rikostutkintoihin nähden.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen esitti vuonna 2020 lain muuttamista. Jääskeläinen havaitsi omasta aloitteestaan tekemässään selvityksessä, että jopa vakavien lapsiin kohdistuneiden rikosten esitutkinta oli viipynyt kohtuuttoman pitkään.

Työryhmä ehdottaa nyt säännöstä, jonka mukaan vakavat rikokset tutkittaisiin kiireellisinä, jos uhri on ollut alle 18-vuotias. Pikakaista jatkuisi koko prosessin läpi, eli poliisitutkinnan jälkeen myös syyteharkinta ja oikeudenkäynti olisivat kiireellisiä.

Ehdotuksen mukaan kiireellisinä olisi käsiteltävä rikokset, jotka ovat kohdistuneet lapsen henkeen, terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan, kunniaan, vapauteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen.

Lapsia koskevassa esitutkinnassa tutkinnan johto olisi myös keskitettävä riittävän osaaville tutkinnanjohtajille, työryhmä ehdottaa.

Laissa on tällä hetkellä määräys kiireellisyydestä vain tapauksissa, joissa rikoksesta epäilty on alaikäinen.

Työryhmä esittää myös tekniikan parempaa hyödyntämistä esitutkinnassa. Poliisikuulustelut pitäisi lähtökohtaisesti videoida, jos kuulusteltava sitä pyytää. Tallennetta voitaisiin nykyistä useammin käyttää todisteena oikeudenkäynnissä.

Tarkoitus olisi parantaa esimerkiksi parituksen ja ihmiskaupan uhrien asemaa rikosprosessissa ja suojella heitä rikosprosessin aiheuttamilta haitoilta.

Tarkoitus olisi muutenkin jäntevöittää esitutkintaa antamalla säännökset tutkintasuunnitelman tekemisestä sekä tiivistämällä poliisin ja syyttäjän yhteistyötä.

Tutkintasuunnitelmaan tulisi arvio rikosprosessin aikataulusta aina tuomioistuinvaiheeseen saakka. Se sisältäisi olennaiset tiedot tutkittavista rikoksista, tutkinnassa selvitettävistä seikoista ja tarvittavasta näytöstä. Syyttäjä olisi tässä mukana nykyistä aktiivisemmin.

”Syyttäjä voisi tunnistaa mahdollisia oikeudellisia ongelmia sekä riidanalaisia ja riidattomia seikkoja sekä yhteistyössä esitutkintaviranomaisen kanssa arvioida tutkinnan suuntaamista tai rajoittamista tarvittavilta osin.”

Tarkkoja säännöksiä tutkintasuunnitelmasta työryhmä ei laatinut, vaan viranomaiset antavat ohjeet myöhemmin. Näin kaikkia juttuja ei sidota samaan muottiin.

Putkakuolemien tutkinnanjohtaja olisi jatkossa syyttäjä riippumatta siitä, epäilläänkö jotakuta poliisia rikoksesta, työryhmä esittää. Nykyisin poliisi tekee putkakuolemista normaalin kuolemansyynselvityksen, ja syyttäjä tulee mukaan kuvaan vasta, jos poliisia epäillään rikoksesta.

Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä oli kehittää keinoja rikosjuttujen käsittelyä hidastavan kitkan poistamiseksi. Ehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle.

Työryhmän työ on jatkoa rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen ehdotuksiin. Oikeus- ja sisäministeriöiden toimeksiannosta hän selvitti ongelmia ja ehdotti runsaasti uudistuksia tammikuussa valmistuneessa selvityksessä.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2024.

Lue lisää: Rikosjuttuja hidastavaa kitkaa ryhdytään poistamaan: oikeusministeriön työryhmä etsii ongelmat ja ehdottaa korjaukset

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat