HS selvitti Suomen kansalaisuuden saaneiden oligarkkien kieli­taidon – Samalla paljastui, että tuleva pankin­johtaja reputti kirkkaasti lyhyen matematiikan ylioppilas­kirjoituksissa

Tuleva venäläisen pankin varapääjohtaja reputti ylioppilaskirjoituksissa lyhyen matematiikan arvosanalla improbatur miinus.

Roman Rotenberg (vas.), Boris Rotenberg ja Gennadi Timtšenko saivat Suomen kansalaisuudet vuosituhannen vaihteessa.

22.3. 15:52 | Päivitetty 22.3. 16:47

Maahanmuuttoviraston luovuttamat asiakirjat paljastavat Suomessa vaikuttaneiden venäläisoligarkkien kansalaisuusprosessien taustoja.

HS pyysi virastolta Gennadi Timtšenkon, Boris Rotenbergin ja Roman Rotenbergin kielitaitotodistukset, jotka he olivat toimittaneet tuolloiselle Ulkomaalaisvirastolle kansalaishakemustensa liitteiksi.

HS on viime aikoina selvittänyt, miksi nämä Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat venäläiset jäivät EU:n pakotelistojen ulkopuolelle vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen. HS uutisoi 18. maaliskuuta, että Suomen kansalaisuus on saattanut vaikuttaa asiaan.

Lue lisää: Suomen kansalaisuus saattoi suojata oligarkkeja pakotelistaukselta – Asia kiinnosti presidenttiäkin, sanoo Erkki Tuomioja

Ainoastaan Timtšenko lisättiin EU-listalle vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Kaikki kolme ovat olleet Yhdysvaltain pakotelistalla jo vuosista 2014–2015 alkaen.

Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden jo ennen kuin nykyinen kansalaisuuslaki tuli voimaan kesäkuussa 2003. Uusi laki kiristi kielitaitovaatimuksia.

Myös Boris Rotenberg ja hänen poikansa Roman Rotenberg ehtivät saada kansalaisuuden ennen lainmuutosta.

Ennen lainmuutostakin kansalaisuutta hakevan piti toimittaa selvitys suomen tai ruotsin kielen taidostaan, mutta kielitaidolle ei ollut asetettu selkeitä vaatimuksia.

Epämääräisyys aiheutti ongelmia, ja sen takia asiasta haluttiin säännökset lakiin. Hallituksen esityksen mukaan suuri osa kansalaisuutta hakeneista ei osannut sen enempää suomea kuin ruotsiakaan.

”On havaittu, että osa Suomen kansalaisuutta hakevista ei ole kiinnostunut elämään Suomessa vaan aikoo kansalaisuuden saatuaan muuttaa muualle, yleensä johonkin muuhun Euroopan unionin jäsenvaltioon”, esityksessä selvitettiin.

Lainmuutoksen jälkeen kansalaisuuden edellytyksenä oli tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.

Oligarkkikolmikon kansalaisuushakemusten aikaan mikä tahansa selvitys kielitaidosta on siis kelvannut.

Boris Rotenberg toimitti lokakuussa 1998 Maahanmuuttovirastolle todistuksen kielitaidostaan. HS on poistanut asiakirjojen kuvista opettajien nimet.

Leningradissa vuonna 1957 syntynyt Boris Rotenberg muutti inkeriläisenä paluumuuttajana Helsinkiin vuonna 1991. Status tuli hänen silloisen vaimonsa Irina Harasen puolelta, jonka Mikko-isä oli inkeriläinen.

Suomen kansalaisuuden Boris Rotenberg sai vasta vuonna 2002 ja silloinkin aluksi ehdollisena. Ulkomaalaisvirasto oli valmis myöntämään kansalaisuuden, kunhan Rotenberg ensin luopuu Venäjän passista.

Tämä ongelma poistui kuitenkin nopeasti. Seuraavana vuonna Suomessa tuli mahdolliseksi kaksoiskansalaisuus. Se hyväksyttiin samassa lainmuutoksessa, jossa kielitaitovaatimus kiristyi.

Toukokuun 23. päivänä 2003 Ulkomaalaisvirasto poisti kansalaisuuden tiellä olleen ehdon ja myönsi Rotenbergille Suomen passin.

Viikko tämän jälkeen, kesäkuun alussa 2003, Suomessa tuli voimaan uusi, kaksoiskansalaisuuden mahdollistava kansalaisuuslaki.

Nyt Rotenberg siis saattoi hakea Venäjän kansalaisuutta uudelleen. Niin hän tiettävästi tekikin, ja Rotenbergin kerrotaan olevan nykyään Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen.

Boris Rotenberg ei ollut suorittanut nykyisen lain edellyttämiä kielitutkintoja, eikä hänellä ollut virallista todistusta suomen kielen taidosta.

Sen sijaan hän oli toimittanut Ulkomaalaisvirastolle kansalaisuushakemuksensa liitteenä lokakuulle 1998 päivätyn todistuksen kielitaidostaan. Sen on kirjoittanut helsinkiläisen aikuislukion suomen kielen opettaja:

”Pyynnöstä todistan, että Boris Rotenbergin (synt. 3.1.1957) suomen kielen taito mielestäni riittää kansalaisuutta varten. Hänen sanavarastonsa on laaja, kielenkäyttönsä luontevaa ja hän pystyy keskustelemaan suomeksi melko vaivattomasti.”

Helsingin Sanomien tavoittama opettaja kertoo, että Rotenberg opiskeli vuonna 1998 suomea kyseisessä aikuislukiossa.

”Boris Rotenberg on opiskellut suomea meillä, mutta minä en ole ollut hänen opettajansa. Tuo todistus on perustunut todennäköisesti haastatteluun. Jos olen kirjoittanut noin, kyllä hän on silloin suomea osannut”, hän sanoo.

Opettajan mukaan ei ollut tavatonta, että 1990-luvulla Venäjältä Suomeen muuttaneet pyysivät opettajalta kielitaitotodistuksia. Joskus todistuksen saaneet olivat käyneet esimerkiksi aikuislukion suomen kielen kursseja.

”Mutta oli myös mahdollista, että opettajiin otettiin yhteyttä ja he jotenkin muuten selvittivät kielitaidon. Se oli silloin normaali menettely”, opettaja sanoo.

Nykyään Suomen kansalaisuuden ehtona on yleisen kielitutkinnon suorittaminen, ja opettajan mukaan Rotenbergin saaman kielitaitotodistuksen kaltaisia todistuksia kirjoitetaan enää poikkeustapauksissa.

Roman Rotenberg sai kielitodistuksen lukionsa äidinkielen opettajalta.

Boriksen pojan Roman Rotenbergin suomen kielen taidosta ei ole epäilystä.

Kun perhe muutti Leningradista Helsinkiin 1991, Roman Rotenberg oli 10-vuotias. Hän oli opiskellut suomea jo Neuvostoliitossa ja paransi nopeasti kielitaitoaan Taivallahden koulussa.

Rotenberg kirjoitti ylioppilaaksi Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukiosta vuonna 2001 ja sai äidinkielen kirjoituksissa suomesta cum lauden. Arvosana sijoittuu arvosteluasteikon keskelle.

Pitkästä englannista ja keskipitkästä ruotsista Rotenberg kirjoitti lubenter approbaturin. Lapsuuden kotikieli venäjä sujui kielistä parhaiten, ja siitä Rotenberg kirjoitti toiseksi parhaan arvosanan eli eximian.

HS:n selvityksessä kävi ilmi, että matematiikassa tuleva liikemies ei sen sijaan loistanut. Ylimääräisestä lyhyestä matematiikasta tulokseksi tuli hylätty eli improbatur.

Arvosanan perässä oli vieläpä miinus. HS:n haastatteleman matematiikan opettajan mukaan improbatur miinus tarkoittaa, että "edes peruskoulun asiat eivät ole hallussa”.

Yleensä matematiikan osaamista tarvitaan finanssialan työtehtävissä.

Vuonna 2009 Roman Rotenberg teki Venäjällä taloustieteen väitöskirjan markkinainstrumenttien käyttämisen strategiasta liikunta- ja urheilualalla.

Roman Rotenberg kertoo työskentelevänsä suuren venäläisen Gazprombankin varapääjohtajana. Pesti on tiettävästi alkanut jo vuonna 2010. Pankin vuoden 2020 toimintakertomuksessa Rotenbergiä ei tosin mainita varapääjohtajien joukossa.

Hän on tehnyt muillakin aloilla yllättäviä siirtoja huippupesteihin. Tammikuussa pietarilainen jääkiekkoseura SKA ilmoitti, että oligarkkiperheen perillisestä tulee sen edustusjoukkueen päävalmentaja.

Roman Rotenberg on seuran omistajia ja hallituksen varapuheenjohtaja.

Lue lisää: Ettekö te tiedä, kuka minä olen?

Todistus kertoo Gennadi Timtšenkon opiskelleen ruotsia 200 oppituntia.

Gennadi Timtšenko haki Suomen kansalaisuutta elokuussa 1999. Ulkomaalaisvirasto oli valmis myöntämään hänelle kansalaisuuden sillä ehdolla, että hän ensin luopuu Venäjän kansalaisuudesta.

Lokakuun 4. päivänä 1999 Timtšenko luopuikin Venäjän passista, ja samana päivänä Ulkomaalaisvirasto myönsi hänelle Suomen kansalaisuuden.

Timtšenko oli toimittanut virastolle todistuksen ruotsin kielen taidostaan. Hän oli käynyt helsinkiläisen kielikoulun 200 tuntia kestäneen kurssin tammi–joulukuussa 1998.

”Kurssin tuloksena herra Timtšenko on hankkinut sellaisen ruotsin kielen taidon, että hän osaa ilmaista itseään tyydyttävästi jokapäiväisissä kielitilanteissa, ymmärtää riittävästi puhuttua ruotsia yleisellä tasolla ja ymmärtää melko helposti vaikeampiakin tekstejä”, todistaa kielikoulun johtaja 7. joulukuuta 1998 päivätyssä ruotsinkielisessä kurssitodistuksessa.

Johtaja kertoo HS:lle, että Timtšenko osti venäjän kielellä tapahtuvaa yksityisopetusta yhdessä vaimonsa Jelena Timtšenkon kanssa.

”Gennadi Timtšenko ei ollut kovin kiinnostunut ruotsin kielestä eikä ehtinyt paljon opiskella. Hän oli kiireinen liikemies, joka teki öljykauppaa. Rouva oli asiasta vähän kiinnostuneempi”, muistelee kielikoulun johtaja.

Toimitus tavoitti myös Timtšenkoja opettaneen suomalaismiehen. Hän muistaa opiskelijansa hyvin.

”Se oli minulle tavallinen työ muiden joukossa. Myöhemmin sitten huomasin julkisuudesta, että hyvänen aika, tämähän on sama henkilö.”

”Ruotsi on helpompi oppia”, opettaja arvioi Timtšenkojen kielivalintaa.

Haastateltavan mukaan pariskunnalla oli kova motivaatio oppia kieltä ja saada kansalaisuus. Opetus tapahtui keskustelemalla.

”Ilmeisesti se toimi, kun he saivat sitten kansalaisuuden.”

Opettaja tapasi Timtšenkoja toimistotalossa Espoon Tapiolassa.

”Se oli vähän salamyhkäistä. Sihteeri tuli ovelle vastaan ja hyvin tarkkaan tutkittiin, kuka tulee. Kaikesta näki, että Timtšenko oli suuri pomo.”

Kyseessä lienee ollut Ukonvaaja-osoitteessa ollut toimistotalo, jossa Timtšenkon johtaman Urals Finland -öljy-yhtiön toimisto sijaitsi. 1990-luvun alussa talon saneerauksesta yritystä varten oli huolehtinut Timtšenkon läheinen liikekumppani Kai Paananen, joka hänkin on Yhdysvaltain pakotelistalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat