”Murskaava tilanne” – Venäjän duuman päätöksellä voi olla dramaattisia seurauksia Suomessa asuvien kaksois­kansalaisten elämään

Duuma hyväksyi ”valheellisen” tiedon levittämistä koskevan lain ulottamisen ulkomaille.

Venäjän Suomen-suurlähetystö sijaitsee Helsingin Tehtaankadulla.

22.3. 17:13 | Päivitetty 22.3. 17:52

Venäjää koskevan ”valheellisen tiedon” levittämisestä voi saada jatkossa tuomion myös ulkomailla.

Maan parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi tiistaina lakiuudistuksen, joka koskee kaikkea maan valtiollisesta toiminnasta ulkomailla levitettyjä ”valheellisia tietoja”. Siitä voidaan tuomita enimmillään 15 vuotta vankeutta.

Lakiesitys edellyttää vielä ylähuoneen hyväksynnän ja presidentti Vladimir Putinin allekirjoituksen ennen sen voimaantuloa.

Duuma ei tarkemmin määritellyt, minkä maan kansalaisia lakiuudistus koskee.

Uutistoimisto AFP:n mukaan rangaistus voidaan tuomita henkilöille, jotka levittävät ”tietoisesti vääriä tietoja” Venäjän valtion virastojen toimista ulkomailla. Teoriassa henkilö voisi siis olla kuka vain, myös suomalainen.

”Lakiuudistus ei rajoita sananvapautta Suomessa. Täällä saa puhua asioista, kuten tähänkin asti, mutta tosiasiallisesti se voi rajoittaa joidenkin henkilöiden uskallusta ottaa asioihin kantaa”, arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.

Suomessa toimii muun muassa Venäjän suurlähetystö ja edustustoja, joita koskeva mielipiteenilmaisu voisi tulla lain piiriin.

”En tunne kaikkien maiden rikoslakeja, mutta lakiuudistus vaikuttaa varsin poikkeukselliselta. Se ei täytä minkäänlaisia oikeusvaltion rikosoikeudellisen lainsäädännön edellytyksiä”, Melander sanoo.

Venäjä ei ole oikeusvaltio, eivätkä sen tuomioistuimet ole riippumattomia.

”Tämä on on suora viesti siitä, ettei Venäjä suvaitse eriäviä mielipiteitä.”

”Tämä on erittäin surullinen ja vaikea tilanne, murskaava monin tavoin”, sanoo Olga Davydova-Minguet.

Hän on muuttoliikkeitä ja suomenvenäläisiä tutkiva professori Itä-Suomen yliopistosta.

”Tämä lakimuutos on ilmeisesti hyvin suora viesti kaikille Venäjän ulkopuolella asuville siitä, että Venäjä ei suvaitse eriäviä mielipiteitä. Se ei ole pelkästään sananvapauden edelleen kaventamista Venäjällä vaan myös ulkomailla.”

Professori Olga Davydova-Minguetin mukaan duuman päätöksellä voi olla dramaattisia seurauksia myös suomenvenäläisten elämään.

Duuman päätöksellä voi hänen mukaansa olla hyvinkin dramaattisia seurauksia Suomessa asuvien kaksoiskansalaisten elämään.

Venäjältä Suomeen muuttaneet ovat tottuneet maan rajat ylittävään elämäntapaan. Monella on Venäjällä sukulaisia, perhettä ja ystäviä, joita käydään tapaamassa yli rajan.

”Saa nähdä, miten tämä vaikuttaa elämäntapaan. Eli uskaltavatko ihmiset matkustaa Venäjälle, jos koko ajan on läsnä pelko siitä, että on saattanut joskus esittää arvion, joka ei vastaa Venäjän virallista kantaa.”

Kaksoiskansalaisena asia koskee myös Davydova-Minguetia itseään. Koska suomenvenäläiset ovat hyvin jakaantunut yhteisö, hän ei ala spekuloida, miten duuman päätös laajemmin voisi vaikuttaa suomenvenäläisten keskuudessa.

Jo maaliskuun alkupuolelta lähtien Venäjällä on ollut voimassa laki, joka kieltää armeijaa koskevan ”valheellisen tiedon” levittämisen. Myös siitä voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus.

Venäjän valtiontelevision ykköskanavan pääuutislähetyksessä sodanvastaista kylttiä heilutelleen Marina Ovsjannikovan rikosprosessi koskee tätä aiempaa lakia.

Ovsjannikova heilutti ”Ei sotaa” -julistettaan suorassa Vremja-lähetyksessä viime maanantai-iltana.

Helsingin Sanomat ja moni muu ulkomainen media on kotiuttanut kirjeenvaihtajansa toistaiseksi Venäjältä aiemman lain takia. Se koskee Venäjän kansalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia.

Ongelmallista on Sakari Melanderin mukaan muun muassa se, millaisen tiedon Venäjän hallinto katsoo valheelliseksi.

Venäjän sensuuriviranomainen Roskomnadzor vaatii medioita muun muassa kirjoittamaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ”sotilaallisena erikoisoperaationa”. Mediat eivät myöskään saa käyttää uutisoinnissaan muita kuin virallisia lähteitä.

Venäjän valtio voisi kohdistaa esitutkinta- ja syytetoimia Suomessa oleskelevaan Venäjän kansalaiseen, kaksoiskansalaiseen tai muuhun henkilöön vain siinä tapauksessa, jos hän matkustaa Venäjälle.

Se voi käytännössä Melanderin mukaan rajoittaa näiden henkilöiden mahdollisuuksia puhua Suomessa vapaasti Venäjän valtiollisesta toiminnasta, jos he tietävät matkustavansa myöhemmin Venäjälle.

”Ihmiset eivät välttämättä uskalla asioita esille, vaikka he puhuisivat totta”, Melander sanoo.

Melanderin mukaan rangaistuksen uhka voisi kohdistua myös Suomen kansalaisiin, kuten Venäjää arvosteleviin poliitikkoihin, yritysmaailman toimijoihin ja tutkijoihin.

Hän huomauttaa, että Venäjä voisi vaatia myös henkilön luovuttamista Suomesta Venäjälle.

Käytännössä Suomi ei kuitenkaan suostuisi luovutuspyyntöön. Luovuttaminen edellyttäisi, että teko olisi säädetty rangaistavaksi molemmissa maissa, mitä se ei tässä tapauksessa ole, Melander sanoo.

Myös mahdollisuus joutua vainotuksi Venäjällä voisi Melanderin mukaan estää luovutuksen.

Rikoksesta epäiltyjen luovuttaminen Suomen ja Venäjän välillä on perustunut Euroopan neuvoston yleissopimukseen.

Se on oikeusministeriön mukaan edelleen voimassa, vaikka Venäjä on ilmoittanut irtautuvansa Euroopan neuvostosta. Oikeusministeriöstä luonnehdittiin tiistaina, että ”tilanne elää nyt, ja kestää varmaan jonkin aikaa, että siihen saadaan selvyyttä”.

Davydova-Minguet huomauttaa, ettei kehitys nykytilanteeseen ole tapahtunut päivässä. Hän on kollegansa Pirjo Pölläsen kanssa tutkinut ilmapiirin muuttumista Krimin valtaamisesta asti.

”Monien ulkomailla asuvien Venäjän kansalaisten kokemuksen mukaan eläminen on pitkään ollut puun ja kuoren välissä olemista.”

Venäjällä suhteet ulkomaihin on esitetty Krimin valtauksen jälkeen turvallisuusriskinä, ja samalla ihmisten oikeuksia on kavennettu. Toisaalta myös Suomessa kaksoiskansalaisia on alettu pitää uhkana Suomen turvallisuudelle, hän lisää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat