Ympäristötutkijat kokevat sananvapauden rajoittamista valtion tutkimuslaitoksissa – johdolla on myös tarvetta miellyttää rahoittajia

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristötutkimukseen pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta. ”Tämä on sellaista vaikuttamista, jonka ei pitäisi kuulua tutkimuksen tekemiseen tai tutkimuksesta viestimiseen”, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen.

Helsingin yliopiston tutkimuksen haastateltavia oli työskennellyt esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa, Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

23.3. 11:10

Ympäristötutkimukseen ja siitä viestimiseen pyritään ajoittain vaikuttamaan ulkopuolelta valtion tutkimuslaitoksissa, kertoo tuore Helsingin yliopiston tutkimus.

Tutkijat Sampsa Saikkonen ja Esa Väliverronen haastattelivat kymmentä valtion tutkimuslaitoksissa työskennellyttä kokenutta tutkijaa siitä, millaista vaikuttaminen on.

Haastatellut olivat työskennelleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Ilmatieteen laitoksella, Suomen ympäristökeskuksessa, Luonnonvarakeskuksessa ja siihen nykyään kuuluvalla Metsäntutkimuslaitoksella sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.

Ulkopuolelta pyritään vaikuttamaan erityisesti siihen, miten tutkimuksesta viestitään ja millaisia johtopäätöksiä siitä vedetään, kertoo viestinnän professori Väliverronen.

”Tämä on sellaista vaikuttamista, jonka ei pitäisi kuulua tutkimuksen tekemiseen tai tutkimuksesta viestimiseen.”

Tutkimuksen mukaan ympäristötutkijoiden työhön yrittävät vaikuttaa esimerkiksi ministeriöt, yritykset ja etujärjestöt. Laitoksissa on sisäistetty niiden toiveita, mitä Saikkonen ja Väliverronen kutsuvat institutionaaliseksi itsesensuuriksi.

Eräs haastateltu esimerkiksi kuvailee ministeriön epävirallisesti toivoneen, että laskelmissa turve saataisiin näyttämään hyvältä.

Väliverrosen mukaan vaikuttaa myös siltä, että tutkimuslaitokset ovat nykyään yhä vahvemmin riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta.

”Useat haastateltavat toivat esiin, että laitoksen johdolla saattaa olla tarve miellyttää tai ainakin olla ärsyttämättä potentiaalisia rahoittajia, olivat ne sitten vaikkapa ministeriöitä tai yrityksiä”, hän sanoo.

Lisäksi Väliverrosen mukaan tutkimuslaitosten johtajat näyttävät olevan ylivarovaisia siinä, mitä tutkijat saavat julkisuudessa sanoa.

Tutkijoiden työympäristö on valtion tutkimuslaitoksissa hierarkkisempi kuin esimerkiksi yliopistoissa. Yksittäinen asiantuntija voi siksi viestiä tutkimuksestaan rajatummin, Väliverronen sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että vaikka laitosten yksi tehtävä on tukea päätöksentekoa, ne ovat Suomessa hyvin lähellä yliopistotutkimusta. Tutkimus on kunnianhimoista ja tutkijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä.

Väliverrosen mukaan tutkijoiden sananvapaus on tärkeää, jotta laitoksiin saadaan töihin parhaat tutkijat.

”Sehän vaikuttaa päätöksenteon laatuun myös.”

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että juuri ympäristöasioihin liittyy voimakkaita poliittisia intohimoja ja taloudellisia intressejä.

Suomessa ympäristötutkijoiden sananvapaudesta keskusteltiin esimerkiksi vuonna 2010, kun joukko VTT:n tutkijoita syytti julkisuudessa työnantajaansa painostuksesta. Tammikuussa HS kertoi, että Metsähallitus ei ollut luovuttanut Suomen ympäristökeskukselle valtion metsävaroja koskevaa tietoa.

Tutkimuksessa haastateltavat toivoivat laitoksiin selkeitä pelisääntöjä vaikuttamisen estämiseksi.

”On tärkeää, että näistä asioista puhutaan julkisesti ja että tutkimuslaitoksissa olisi selkeät menettelytavat”, Väliverronen sanoo.

Lue lisää: Metsähallitus panttaa ympäristö­tutkijoilta tietoa valtion metsä­varoista: ”Vaikea ymmärtää, mitä yhtiö pelkää menettävänsä”

Tutkimuksen haastattelut tehtiin talvella 2018–2019, ja haastateltavat kertoivat niissä kokemuksistaan noin kymmenen vuoden ajalta.

Onko haastattelujen jälkeen tutkimuslaitoksissa muuttunut jotain? Väliverrosen mukaan asioista on käyty viime aikoina ainakin jonkin verran keskustelua.

”En osaa sanoa, että tilanne olisi tuosta muutamassa vuodessa huonontunut ainakaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat