Metallimusiikki sytytti kiovalaisessa Nazar Dovžokissa Suomi-kipinän – Nyt mies hakee opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon, vaikka pääsee tuskin lähtemään maasta

Itä-Suomen yliopisto valmistelee täydennyshakua Ukrainasta paenneille. Helsingin yliopisto puolestaan myöntää erillisten opintojen suoritusoikeuksia Ukrainassa opiskelleille.

Kiovassa asuva Nazar Dovžok otti itsestään kuvan viime viikolla löydettyään kotikaupungistaan toimivan kahvilan. Aiemmin kahvilassa istuminen oli tavallista arkea, mutta ei enää. Nyt kahvittelu kaupungilla tarkoittaa Dovžokille aina pientä juhlahetkeä.

29.3. 2:00 | Päivitetty 30.3. 11:05

”Jos minä haluaisin oppia jotain, tarvitsisin varmuutta siitä, että olen hengissä vielä yön jälkeen”, sanoo ukrainalainen opiskelija Nazar Dovžok, 27.

Hän on yksi yli sadasta ukrainalais­opiskelijasta, jotka ovat lähettäneet maaliskuussa opiskeluhakemuksensa Itä-Suomen yliopistoon.

Itä-Suomen yliopisto avasi maaliskuun alussa erillisen opinto-oikeus- ja apurahahaun ukrainalaisille tutkinto-opiskelijoille, joiden opinnot maassa keskeytyivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tarjolla on 20 paikkaa, joita oli keskiviikkoon mennessä hakenut 135 opiskelijaa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Nazar Dovžok opiskeli koronarajoitusten vuoksi etänä kuten yliopisto-opiskelijat Suomessakin. Sota keskeytti opinnot, mutta nyt Dovžok on kuullut, että etäopinnot ehkä jatkuisivat. Hän ei kuitenkaan usko, että opiskelusta tulee mitään. On vaikea keskittyä opintoihin, jos ympärillä on sota.

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ukrainalais­opiskelijoille mahdollisuutta englannin­kielisiin opintoihin, mutta Nazar Dovžok ei ole kiinnostunut niistä. Hän haluaa opiskella suomeksi.

Dovžok on opiskellut suomen kieltä Kiovan kielitieteellisessä yliopistossa vuodesta 2013. Nyt hän on kiinnostunut jatkamaan suomen kielen opiskelua Suomessa suomalaisten keskellä.

Perjantaina Dovžok vastaa puhelimeen Kiovasta – suomeksi.

”Tiedän, että kielitasoani voi parantaa vain oleskelemalla suomen puhujien keskuudessa. Minä haluaisin puhua suomea paremmin”, hän sanoo hyvällä suomen kielellä.

Dovžok kiinnostui aikanaan suomen kielestä musiikin ansiosta. Hän kuunteli suomalaisia metallibändejä, joiden myötä kiinnostus laajeni myös suomen kieleen ja maan historiaan.

Hänellä on suomalaisia kavereita ja hän on käynyt Suomessa, Vaasassa kesäkurssilla vuonna 2016.

Kieliopintojensa ohessa Dovžok on tehnyt Kiovassa töitä, joissa hän on voinut hyödyntää kielitaitoaan. Hän on opettanut suomea ja kääntänyt suomesta ukrainaksi Carl G. E. Mannerheimin Muistelmat ja Piia Leinon dystopiakirjan Taivas. Hän on tehnyt käännökset yhdessä toisen kääntäjän kanssa.

Eri yliopistot ovat avanneet ukrainalaisille opiskelupaikkoja ja heille myönnetään jopa stipendejä ja apurahoja. Opiskelijoita Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa Helsingissä.

Tällä hetkellä Dovžok tekee kotoaan käsin töitä suomenkielisessä asiakaspalvelussa: hän vastailee chat-palvelussa asiakkaille suomeksi.

Hän asuu tällä hetkellä tyttöystävänsä ja tämän isoäidin kanssa, sillä isoäiti tarvitsee apua eikä voi poistua kaupungista.

”Pystyn työskentelemään, koska on sähköä, on vettä, on tarpeeksi ruokaa ja muita tavaroita saatavilla kaupoista. Kiovaan tulee silti raketteja, ja hälytyksiä on koko ajan. Tässä on kuitenkin suhteellisen turvallista, vaikka ei missään Ukrainassa löydy tällä hetkellä todella turvallista paikkaa”, hän sanoo.

Sodan keskellä Dovžk on törmännyt erikoiseen psykologiseen ilmiöön. Hänestä tuntuu kuin hän eläisi samaa päivää yhä uudelleen ja uudelleen.

”Yritän joskus käydä ulkona, koska on jo kevät. Ei tunnu siltä, että on jo kuukausi mennyt [Venäjän hyökkäyksestä]. Tuntuu siltä kuin olisi 24. helmikuuta koko ajan. Sama päivä joka päivä.”

Itä-Suomen yliopiston ukrainalaisille suunnatusta opiskelijahausta hän kuuli suomalaiselta työkaveriltaan.

”Hän sanoi, että ehkä voisin kokeilla tätä mahdollisuutta.”

Dovžok ei ole kuitenkaan ollenkaan toiveikas pääsystään Suomeen opiskelemaan. Hän ei usko, että hänet valitaan yliopistoon. Ja jos valittaisiinkin, hän ei usko pystyvänsä tulemaan Suomeen. Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainassa on voimassa sotatilalaki, joka estää 18–60-vuotiaita miehiä lähtemästä maasta.

Siitä huolimatta Dovžok päätti lähettää opiskeluhakemuksen ja katsoa mitä tapahtuu.

”Mitään mahdollisuuksia ei tule, jos ei kokeile mitään. On pakko edes yrittää jotain. Mutta minä itse en odota mitään. Meidän maan sisällä on sota ja se ei tunnu loppuvan pian. En odota enkä toivo mitään”, hän sanoo.

”Toiveeni on kai se, että jos ehkä pääsisin opiskelemaan, niin ehkä vihollisuuksien jälkeen.”

Nazar Dovžok jää odottamaan Itä-Suomen yliopiston vastausta. Yliopisto käy nyt läpi 135 ukrainalaisopiskelijan hakemukset. Tarjolla on 20 paikkaa.

”Koska hakemuksia tuli niin paljon, valitsemme enemmänkin opiskelijoita, jos kriteerit täyttyvät ja opintojen jatkaminen meillä on mielekästä”, kertoo akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Tapio Määttä

Valituista kymmenen saa 10 000 euron apurahan.

Oikeutta erillis­opintoihin tarjotaan ensimmäisenä, koska se on nopea ja joustava keino opiskelemiseen. Lisäksi tarjolla on ilmaisia avoimen yliopiston opintoja, joihin ei sisälly vaatimusta aiemmista opinnoista.

Lisäksi yliopisto valmistelee täydennyshakua englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Väylä mahdollistaa pääsyn tutkinto-opiskelijaksi.

Haku on tarkoitus avata kesällä ja Määtän arvion mukaan valittujen suuruusluokka on ”muutamia kymmeniä”. Ukrainalaisten lisäksi opiskelemaan voivat hakea esimerkiksi Venäjältä paenneet.

Turun yliopistossa Ukrainasta paenneet voivat hakea opiskelemaan kansainvälisiin maisteriopintoihin Suomi-stipendiohjelman avulla, kertoo vararehtori Piia Björn. Stipendi kattaa lukukausimaksut ja elinkustannuksia. Stipendin kohdentaminen Ukrainasta paenneisiin on yliopiston oma päätös.

”Kv-maisterivalinnat ovat menossa päätökseen pian. Jos paikkoja jää vastaan­ottamatta, katsomme miten niitä voidaan tarjota Ukrainasta lähteneille”, Björn sanoo.

Lisäksi Ukrainasta paenneet voivat opiskella avoimen yliopiston kautta ilmaiseksi kansainvälisiä opintoja. Heille avataan opintoja vähintään vuodeksi. Vaihtoehtoja on paljon, sillä Turun yliopistossa jokaisessa tiedekunnassa on kansainvälistä opinto­tarjontaa, Björn kertoo.

Turun yliopisto ei ole määrittänyt etukäteen kiintiötä sille, kuinka monelle oikeus erillisopintoihin voitaisiin antaa.

”Kukin tiedekunta katsoo, kuinka paljon he voivat ottaa opiskelijoita. Käsitykseni mukaan auttamishalu yliopistossamme on suuri, mutta tilanteen hallittavuuden kannalta jokin kiintiö on varmaan järkevä asettaa. Sekin ratkaisee, tuleeko lisärahoitusta.”

Maisteriopinnoissa ja erillisopinnoissa voisi yhteensä aloittaa kymmeniä opiskelijoita, Björn kertoo. Yliopisto ei aseta rajoitusta avoimen opintoihin.

Helsingin yliopisto puolestaan on kertonut myöntävänsä erillisten opintojen suoritusoikeuksia Suomeen saapuneille, joiden tutkinto-opintojen suorittaminen on keskeytynyt ukrainalaisessa korkeakoulussa sodan takia. Opinnot ovat ilmaisia.

Erillistä hakua ei avata. Hakemuksia käydään läpi ja suoritusoikeuksia myönnetään tiedekunnittain, kertoo kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Viime viikon loppuun mennessä hakemuksia oli tullut parikymmentä. Toistaiseksi yliopisto ei ole asettanut ylärajaa sille, kuinka monelle suoritusoikeus voidaan myöntää.

Suoritusoikeus voidaan myöntää opinto­jaksoihin tai opinto­kokonaisuuksiin, mutta ei tutkintoon. Tutkinto-opiskelijaksi tulee hakea normaaleina hakuaikoina eikä hakijoita voi suosia kansalaisuuden perusteella, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Helsingin yliopiston avoimia opintoja ukrainalaiset voivat opiskella ilmaiseksi syksyyn 2023 asti.

Täydennetty 30.3. kello 11.05: Juttuun täydennetty tieto, että Nazar Dovžok on tehnyt jutussa mainitut käännökset yhdessä toisen kääntäjän kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat