Suomen metsiä hakataan perusteilla, joilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa – Tuore raportti riepottelee useita ilmasto­väitteitä

Suomen ilmastopaneeli selvitti metsien hyödyntämiseen liittyviä väitteitä ja niiden tieteellisiä perusteita. Tuore raportti asettaa kyseenalaiseksi niin hakkuiden lisäämisen lähitulevaisuudessa kuin puutuotteiden ja puurakentamisenkin ilmastohyödyt.

Suomen metsistä hakattiin viime vuonna 75 miljoonaa kuutiota runkopuuta. Puutuotteisiin sitoutuu hiiltä, mutta puurakentamisenkaan ilmastohyöty ei korvaa hakkuiden aiheuttamaa hiilinielumenetystä metsässä. Puutuotteilla ja -energialla, kuten hakkeella, voidaan kuitenkin vähentää fossiilisia ilmastopäästöjä, kun niillä korvataan suurempipäästöisiä tuotteita.

12.5. 2:00 | Päivitetty 13.5. 10:18

Metsälläkin on rajansa. Vaikka metsä on uusiutuva luonnonvara, sitä ei voida hyödyntää loputtomasti, jos halutaan hillitä ilmastonmuutosta ja ylläpitää metsien monimuotoisuutta.

Suomessa on mahdollisuus hyödyntää metsiä sekä saavuttaa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan mukaiset ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet. Mutta jos kuvitellaan, että hakkuita voidaan nopeasti lisätä, molemmat vaarantuvat

Tähän kiteytyy Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka käsittelee metsien käytön ilmastovaikutuksia. Se asettaa kyseenalaiseksi niin hakkuiden lisäämisen kuin puurakentamisenkin pitkäaikaiset ilmastohyödyt.

Hakkuiden lisääminen nykytasosta ei raportin mukaan edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita. Tämä koskee niin metsäteollisuuden raaka-aineita kuin puutuotteita ja polttoaineitakin.

Hakkuut pienentävät merkittävästi metsänielua pitkäksi aikaa.

Lisähakkuiden seurauksena puuston ja maaperän hiilivarasto kasvaa metsissä joka vuosi hitaammin ainakin tämän vuosisadan ajan siihen nähden, jos hakkuutaso olisi selvästi alhaisempi.

”Hakkuiden lisääminen saisi aikaan merkittävän hiilivajeen siihen nähden, että jatkettaisiin nykytasolla”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

Hiilivaje syntyy, kun metsistä viedään hakattu puu pois ja hakkuujätteet alkavat hajota. Samalla menetetään metsässä muutoin olevan puuston tuleva kasvu.

”Intensiivinen puunkäytön lisäämiseen ei löydy ilmastollisia perusteita. Päinvastoin se vaarantaa sekä ilmasto- että monimuotoisuustavoitteet”, Seppälä toteaa.

Maltilliset hakkuut sen sijaan mahdollistavat ilmastopaneelin mukaan ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen.

Seppälä korostaakin, että Ilmastopaneeli ei esitä hakkuiden rajoittamista. Sen sijaan hakkuiden lisäämistä ja ajoittamista tulisi tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti maankäyttösektorin ilmastotoimien kokonaisuudessa.

Puutuotteilla ja -energialla voidaan vähentää fossiilisia sekä prosessiperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä, mutta niiden tuottamat korvaushyödyt ovat vähäiset metsässä aiheutettuun hiilinielumenetykseen nähden.

Seppälän mukaan puusta tehtyjen tuotteiden tuomien keskimääräisten korvaushyötyjen pitäisi olla 3–4-kertaisia nykyiseen verrattuna, ennen kuin niiden avulla voidaan perustella lisähakkuita.

Metsien hyödyntämisen ilmastonäkökohtiin liittyy paljon väitteitä ja uskomuksia. Esimerkiksi hakkuiden vaikutuksista metsän hiilikiertoon liittyy jopa täysin päinvastaisia näkemyksiä riippuen siitä, kuka on väitteen takana.

Ilmastopaneeli on selvityksessään hakenut vastaukset kolmeen väitteeseen, jotka liittyvät metsien ilmastohyötyihin.

Vastausta etsittiin näihin kysymyksiin: Lisäävätkö hakkuut metsien hiilinielua? Saavutetaanko metsien hyödyntämisellä ilmastohyötyjä, koska se korvaa fossiilisia polttoaineita ja muita materiaaleja, joista aiheutuu kasvihuonekaasujen päästöjä? Seuraako puurakentamisen lisäämisestä ilmastohyötyjä?

Yhteenvetoraportin mukaan yleiset väittämät ja uskomukset jäävät pääosin vaille tieteellistä perustaa.

Nielu sitoo hiiltä ilmasta, hiilivarasto säilyttää sen metsässä

  • Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia.

  • Hiilinieluna toimivassa metsässä puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu takaisin ilmaan.

  • Hiilivarasto puolestaan säilyttää hiilen metsässä, kun hiiltä varastoituu puihin ja maaperään.

  • Jos hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.

  • Jos hiilivarasto vähenee, metsä toimii päästölähteenä.

  • Metsästä vapautuu hiiltä ilmaan esimerkiksi hakkuiden, turpeenoton ja lahoamisen seurauksena.

  • Jos hiilen sitoutuminen ja vapautuminen ovat tasapainossa, metsien hiilivarasto pysyy vakiona ja hiilinielu on nolla.

Väite 1: Hakkuut lisäävät metsien hiilinieluja

Etenkin metsäteollisuuden piirissä usein esitetty väite siitä, että metsiä pitää hakata, jotta ne sitovat hiiltä, on tutkijoiden mukaan virheellinen.

”Metsästä poistettu puumäärä vähentää metsän hiilivarastoa pitkäksi ajaksi”, Seppälä sanoo.

Suomessa hakattiin viime vuonna 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta.

Ilmastopaneelin mukaan hakkuiden kasvattaminen pysyvästi nykytasoa korkeammaksi vähentää metsien hiilinielua joka vuosi vähintään tämän vuosisadan ajan.

Hakkuiden aiheuttama suuri hiilinielun menetys johtuu pitkälle siitä, että Suomen metsät ovat vielä keskimäärin nuoria ja hakkuuintensiteetti on korkea suhteessa puuston kasvuun.

”Jos metsät hakataan liian nuorina puuston kasvun vielä jatkuessa, hiiltä sitovat nielut heikentyvät”, Seppälä kertoo.

Paineita hakkuiden lisäämiseksi tuo muun muassa venäläisen puun tuonnin loppuminen Ukrainan sodan takia. Venäjältä tuotiin viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa kuutiota puuta.

”Jos tämä määrä korvataan kotimaisella puulla, hakkuut kasvavat kestämättömiksi”, Seppälä toteaa.

Puunkäyttöä lisää myös Kemiin rakennettava uusi sellutehdas, jonka myötä puun tarve kasvaa 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Väite 2: Metsien hyödyntämisellä saavutetaan ilmastohyötyjä

Ilmastopaneeli etsi vastausta myös kysymykseen puutuotteiden korvaushyödyistä. Yleinen käsitys on, että metsien käytöllä saavutetaan ilmastohyötyjä, koska puutuotteet varastoivat hiiltä ja korvaavat fossiilisia polttoaineita, joista aiheutuu kasvihuonekaasujen päästöjä.

Raportin mukaan tämäkään väite ei toteudu. Nykyisen kaltaisilla puutuotteilla ja -polttoaineilla ei pystytä korvaamaan hakkuiden kautta aiheutettuja hiilinielumenetyksiä ainakaan 150 vuoteen.

”Osa puutuotteista kyllä korvaa fossiilisia polttoaineita ja fossiilista hiiltä, mutta ne eivät riitä korvaamaan metsästä otettua hiilivajetta. Vaikutukset ovat todella pieniä menetettyyn hiilinieluun nähden”, Seppälä sanoo.

Ainoastaan korvaushyötyihin ja puutuotteiden hiilivarastoihin keskittyminen luo Ilmastopaneelin mukaan rajoittuneen mielikuvan metsien hyödyntämisen roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Väite 3: Puurakentamisen lisääminen tuo ilmastohyötyjä

Puurakentaminen on professori Jyri Seppälän mukaan tällä hetkellä parasta puun käyttöä ja metsien hyödyntämistä, sillä pitkäaikaiset puutuotteet sitovat hiiltä ja korvaavat suurempipäästöisiä rakennustuotteita.

Toistaiseksi kuitenkin vain viidennes Suomessa käytetystä runkopuusta päätyy pitkäaikaisiin puutuotteisiin.

Ilmastohyötyä ei myöskään synny, jos hakkuita lisätään puurakentamisen tarpeisiin.

Puurakentamisen tuotteet tuottavat kuitenkin suurempia ilmastohyötyjä kuin sellutuotteet, Ilmastopaneeli korostaa raportissaan.

Jos puurakentamisen tuotteiden osuutta lisätään metsäteollisuuden tuotannossa kasvattamatta kotimaista hakkuutasoa, ilmastohyötyjä voi tulla nopeastikin.

"Metsäsektorilla tulisikin jouduttaa ilmastokestävien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä”, Seppälä toteaa.

Tulevaisuudessa puurakentamisen tuomat hyödyt ovat pikemminkin vähenemässä kuin vahvistumassa, kun kilpailevien materiaalien valmistajat vähentävät hiilipäästöjään. Tämä on jo nähtävissä betoni- ja terästeollisuudessa.

Oikaisu 12.5. kello 9:03: Jos hiilen sitoutuminen ja vapautuminen ovat tasapainossa, metsien hiilivarasto pysyy vakiona ja hiilinielu on nolla. Jutussa mainittiin aiemmin vapautumisen sijasta varastoituminen.

Lue lisää: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on vaikea muttei hävitty taistelu, sanoo Suomen ilmasto­paneelia johtava Markku Ollikainen

Lue lisää: Ilmastopaneeli julkisti arvionsa hallituksen toimien riittävyydestä – Markku Ollikainen: Hiilineutraalius­polulla ollaan, mutta lisä­vähennyksiä tarvitaan jopa miljoonan tonnin verran

Lue lisää: Suomessa lahopuut varastoivat hiiltä jopa satoja vuosia: ”Pohjoisten metsien kuolleet puut voivat olla globaalisti merkittävä hiilivarasto”, sanoo professori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat