Suomeen saapuu Ukrainasta jopa 80 000 pakolaista, mutta "tilanne on täysin erilainen kuin vuonna 2015”

SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö pitää pakolaismäärää ”älyttömän isona koitoksena” ja pelkää, että ilmapiiri pakolaisia kohtaan voi vielä muuttua kriittisemmäksi. Kolme neljästä Ukrainasta sotaa Suomeen paenneesta asuu tällä hetkellä yksityismajoituksessa.

Ukrainalaisia pakolaisia Lvivin rautatieasemalla 7. maaliskuuta. Torstaihin mennessä jo noin 12 000 Ukrainan kansalaista oli hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta.

25.3. 8:53 | Päivitetty 25.3. 14:22

Suomi valmistautuu valtavaan pakolaismäärään, kun sisäministeriön keskiviikkoisen arvion mukaan ainakin 40 000–80 000 pakolaista voi saapua Ukrainasta Suomeen tämän vuoden aikana.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen torstaihin mennessä jo noin 12 000 Ukrainan kansalaista oli hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta. Luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä kaikki eivät ole rekisteröineet oleskeluaan.

Kyse on valtavasta pakolaisjoukosta, jonka suuruusluokka vertautuu vuoden 2015 pakolaiskriisiin. Tuolloin noin 32 500 ihmistä haki turvapaikkaa Suomesta, mikä johti paikoin pahoihin ongelmiin viranomaistahojen ruuhkautuessa.

Voisivatko vuoden 2015 ongelmat toistua myös Ukrainasta tulevien ihmisten kohdalla?

Sisäministeriön Ukrainan pakolaistilanteen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Minna Hulkkonen ei lähtisi suoraan vertaamaan Ukrainan sotaa pakenevia ja vuonna 2015 tulleita keskenään.

”Tilanne on sikäli täysin erilainen, että vuonna 2015 tulleet pakolaiset hakivat ensisijaisesti turvapaikkaa, kun nyt Ukrainasta tulevat pakolaiset hakevat ensisijaisesti tilapäistä suojelua.”

”Lisäksi nyt tulleista pakolaisista puolet on lapsia.”

Ruokailua vastaanottokeskuksessa Helsingin Punavuoressa, Etelä-Helsingissä viime keskiviikkona.

Myöskään maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen ei näe suoranaista riskiä, että vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltaiset ongelmat toistuisivat ainakaan samassa mittakaavassa Ukrainan sodan pakolaisten kohdalla.

”Turvapaikan ja tilapäisen suojelun menettelyt eroavat toisistaan, eikä tilapäisen suojelun hakemisprosessissa tehdä samanlaista yksilöllistä arviointia.”

Tilapäisellä oleskeluluvalla tarkoitetaan Ukrainan sodan pakolaisille myönnettävää oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Menettely on EU:n yhteinen ja tilapäisiä oleskelulupia myönnetään korkeintaan vuodeksi ensi vuoden maaliskuuhun asti.

Lue lisää: Suomeen tuleva ukrainalainen voi hakea töitä, mutta työmarkkinatukea ei makseta – HS listasi, mihin kaikkeen sotaa pakenevat ovat Suomessa oikeutettuja

Nyt käsillä oleva pakolaisuusilmiö eroaa vuoden 2015 tilanteesta myös siinä, että tällä hetkellä 75 prosenttia Ukrainasta sotaa paenneista asuu yksityismajoituksessa, kun vuonna 2015 paine kohdistui lähes yksinomaan vastaanottokeskuksiin.

Suomalaisten auttamishalu ukrainalaisia kohtaan onkin tällä hetkellä korkea. Voiko tilanne kuitenkin muuttua sodan pitkittyessä?

”Auttamishalu on syntynyt usein impulsiivisesti ja on mahdollista, ettei pakolaisten majoittaminen tunnukaan enää pidemmällä tähtäimellä hyvältä ratkaisulta”, Immonen sanoo.

Päivän ensimmäinen ryhmä turvapaikanhakijoita saapui Tornion järjestelykeskukseen 25. syyskuuta 2015.

”Suuri osa yksityismajoituksessa olevista on kuitenkin majoittunut ystävien ja sukulaisten luokse, joten tilanne on siinä mielessä erilainen, jos kaikki olisivat tuntemattomien auttajien luona.”

Myös vastaanottokeskusten kapasiteettia on nostettu. Sodan alkamisen jälkeen Suomeen on perustettu yhteensä 22 uutta vastaanottokeskusta tai sivupistettä.

Myös paikkoja on kasvatettu yhteensä 9 600:aan.

Suomeen saapuu tällä hetkellä päivittäin noin tuhat ukrainalaista pakolaista.

Riittääkö vastaanottokeskusten kapasiteetti tulevaisuudessa?

”Vastaanottokeskuksien kapasiteettia on mahdollisuus skaalata tarpeen mukaan”, Hulkkonen toteaa.

Lisäksi Immonen huomauttaa, että virta käy koko ajan myös vastaanottokeskuksista ulos, kun elämä Suomessa asettuu uomiinsa.

Vaikka vuodesta 2015 ollaan opittu ja suunnitelmat sekä varautuminen pakolaisten suureen määrään ovat paremmalla tasolla, ei tilanne tule olemaan helppo.

Tätä mieltä on ainakin SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen, joka pitää tilannetta ”älyttömän isona koetuksena.”

”Ongelmana kuitenkin on, jos sota pitkittyy ja jäätyy. Syntyy esimerkiksi selkeät rintama- tai tulitaukolinjat, eikä iso osa ihmisistä pääsekään palamaan kotiseudulleen.”

”Jos sisäministeriön arvio tulijoiden määrästä realisoituu, tulee esimerkiksi vastaanottopalveluiden piiriin valtava määrä ihmisiä.”

Laajaa kotimajoitusta Korhonen pitää pakolaisten kohdalla lähtökohtaisesti hyvänä mahdollisuutena, mutta näkee siinä myös riskitekijänsä kriisin pitkittyessä.

”On eri asia majoittaa ihmisiä kuukausi kuin puoli vuotta”

Ukrainasta saapuvien ihmisten suureen määrän valmistautumisesta tekee hankalan nopeasti muuttuva ja arvaamaton tilanne Ukrainan sodan suhteen.

”Tällä hetkellä monen ajatus varmasti on, että sota jossain vaiheessa päättyy, jonka jälkeen he voivat palata takaisin Ukrainaan”, Korhonen sanoo.

”Ongelmia voi tulla siitä, jos sota pitkittyy ja jäätyy. Syntyy esimerkiksi selkeät rintama- tai tulitaukolinjat, eikä iso osa ihmisistä pääsekään palamaan kotiseudulleen.”

Myös tällä hetkellä Suomessa vallitseva auttamishalu voi tilanteen kroonistuessa muuttua.

Suomalaiset ovat nyt ryhmittyneet yhteneväisesti Ukrainan ja Ukrainasta tulevien pakolaisten taakse. Vuoden 2015 tilanne taas jakoi yhteiskuntaa voimakkaasti kahtia

”Jos tilanne pitkittyy ja iso osa ukrainalaisista jäisi Suomeen, aletaan puhumaan esimerkiksi perheiden yhdistämisestä ja laajemmasta kotouttamisesta.”

”Silloin ilmapiiri voi muuttua kriittisempään suuntaan.”

Oikaisu 25.3. klo 14.22: Pääkuva Lvivin rautatieasemalta on otettu 7. maaliskuuta, ei tämän viikon maanantaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat