Helsinkiläiskoulussa uskonnottomat, kristityt ja muslimit käyvät yhteisillä katsomus­tunneilla – nyt käytäntö halutaan muihinkin kouluihin

Pitäjänmäen peruskoulussa eri uskontoihin kuuluvat opiskelevat jo nyt osittain yhdessä.

Tuure Salomeri, Robert Toth, Patrik Jokiaho, Stella Lökfors, Sare Abdullahi ja Pihla Uosukainen käyvät Pitäjänmäen peruskoulua. Peruskoulussa osittain integroitua katsomusopetusta on opetettu jo vuodesta 2016.

21.4. 13:13 | Päivitetty 21.4. 13:47

Katsomusaineiden opetus vaatii muutoksia ja eri uskontojen yhteisopetusta tulisi kehittää. Nykymuotoinen katsomusaineiden opetus ei kohtele oppilaita yhdenvertaisesti.

Tätä mieltä ovat torstaina julkaistussa raportissaan yliopistolehtori Eero Salmenkivi ja lehtori Vesa Åhs Helsingin yliopistosta, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asetti joulukuussa selvittämään uskonnon ja elämänkatsomustiedon uudistamista.

Tätä nykyä lain mukaan Suomen koululaisille ja lukiolaisille tulee opettaa heidän omaa uskontoaan ja elämänkatsomustietoa.

Eri puolilla Suomea katsomusaineiden tunteja on kuitenkin yhdistetty siten, kun ne ovat opetussuunnitelman puitteissa mahdollisia. Yhteinen opetus merkitsee Salmenkiven ja Åhsin mukaan selkeää parannusta katsomusaineiden opetuksen nykytilaan.

Salmenkivi ja Åhs ehdottavatkin, että Opetushallitus alkaa valmistella yhteisiä osioita opetukseen sitä, ja miten jo nykyisten opetussuunnitelman perusteiden kohdalla voidaan toteuttaa uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon yhteistä opetusta.

Selvityshenkilöt esittävät myös suurempaa valinnan mahdollisuutta katsomusaineiden opiskeluun. Nykylain mukaan kirkkoon kuulumaton oppilas voi valita halutessaan uskonnonopetuksen, mutta ei toisinpäin.

Selvityshenkilöt kuulivat raporttiaan varten nuorten edustajia ja Salmenkiven ja Åhsin mukaan heidän viestinsä oli selvä: Opiskelijoiden pitäisi itse saada päättää, mitä katsomusainetta hän haluaa opiskella. Siten katsomusaineiden opiskeluvalinta pitäisi avata heidän mukaansa avata lukiolaisille.

PitäjäNmäen peruskoulussa osittain integroitua katsomusopetusta on opetettu jo vuodesta 2016. Koulussa opetetaan erikseen viittä eri katsomusta: evankelis-luterilaista uskontoa, katolista uskontoa, ortodoksiuskontoa, islamia ja elämänkatsomustietoa.

Sen lisäksi eri katsomusten ja elämänkatsomustiedon aiheita opiskellaan myös yhteisillä tunneilla. Oppilaat ovat antaneet yhteiselle katsomusaineiden opetukselle termin "kaop”.

Eri katsomusaineiden opetussuunnitelmissa on paljon yhtäläisyyksiä. Näiden pohjalta koululla laadittiin katsomusaineiden yhteinen opetussuunnitelma.

"Yhteistä sisältöä ovat esimerkiksi maailmanuskonnot sekä ja eettinen pohdinta”, sanoo apulaisrehtori Henna Nurmi.

Nurmi toimii Pitäjämäessä kaopin vastuuopettajana sekä evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineopettajana.

PitäjäNmäen mallissa katsomusaineita opetetaan neljässä eri jaksossa siten, että vuosiluokilla 4–9 yhdessä jaksossa opetetaan omaa katsomusta ja kolmessa yhteistä. 1.–3.-luokkalaisilla puolet katsomusopetuksesta on omaa katsomusta, puolet yhteisopetusta.

Henna Nurmi (vas.) toimii Pitäjämäessä kaopin vastuuopettajana sekä evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineopettajana. Hanna Hallikas on islamin aineenopettaja.

Pitäjämäessä katsomusaineita opettaa neljä eri aineenopettajaa sekä osa luokanopettajista. Kunkin katsomusaineen opettaja opettaa omalle ryhmälleen oman uskonnon opetusta. Yhteisen opetuksen katsomusaineiden opettajat suunnittelevat ja tekevät arvioinnin yhdessä.

”Eri katsomuksia edustavat oppilaat pääsevät keskustelemaan keskenään, mutta kukin oppilas saa myös oman katsomuksensa opetusta”, Nurmi kuvaa.

Ensi lukuvuodelle oman uskonnon opetusta aiotaan kuitenkin lisätä siten, että oman uskonnon opetusta on puolet opetuksesta. Toive tähän on tullut opettajilta, sanoo Nurmi. Sitä pitää tarpeellisena myös islamin aineenopettajana toimiva Hanna Hallikas.

”Yksi jakso on todella lyhyt. Vähemmistönuskontojen näkökulmasta oman uskonnon opetusta on liian vähän ja oppilaiden pohja on jäänyt sen suhteen vähän heikoksi. Tärkeintä on lisätä ymmärrystä myös omasta uskonnosta ja sen historiasta”, Hallikas sanoo.

Oppilailta yhteiset tunnit saavat pääosin kiitosta. Yhdeksäsluokkalaiset Patrik Jokiaho, 15, ja Stella Lökfors, 15, osallistuvat evankelis-luterilaiseen uskonnon opetukseen. Heidän mielestään etenkin etiikassa yhteisopetuksesta on ollut hyötyä.

"Tunneilla on voitu käydä ihan mielenkiintoisia keskusteluja siitä, miten eri uskonnoissa sama asia nähdään”, sanoo Jokiaho.

Lökfors puolestaan kertoo pitäneensä erityisesti eettisten aiheiden käsittelystä, koska vastaavaa opetusta ei saa missään muussa aineessa.

Kahdeksasluokkalainen Pihla Uosukainen, 14, olisi halunnut vaihtaa evankelis-luterilaisen opetuksen elämänkatsomustietoon, mutta se ei olisi onnistunut ilman eroamista kirkosta.

”Se tuli vähän yllätyksenä ja harmitti, ettei opetusta voinut vaihtaa, jos itse haluaa.”

Uosukainen kertoo yhteisopetuksen kuitenkin hieman korvanneen asiaa.

Yhteisillä tunneilla käydään läpi enemmän uskontojen historiaa, kun taas elämänkatsomuksessa yleensä pohditaan asioita enemmän, elämänkatsomustiedon opetuksessa käyvä kahdeksasluokkalainen Tuure Salomeri, 14, vertaa.

Salomeri ja niinikään elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuva Sare Abdullah, 14, kertovat myös oppineensa yhteistunneilla asioita, joita eivät olisi oppineet elämänkatsomustiedon tunneilla.

”Esimerkiksi se, millaista olisi elää toisen katsomuksen jäsenenä”, Abdullah sanoo.

Katolisen uskonnon opetukseen osallistuva Robert Toth, 14, puolestaan kaipaisi enemmän oman uskonnon opetusta. Hän kertoo, ettei koe yhteistä opetusta epämiellyttävänä, mutta hän kaipaisi nykyistä enemmän tietoa oman uskontonsa traditiosta.

”Pidän tunneista myös enemmän, koska ryhmä oli niin pieni”, Toth sanoo.

Pitäisikö katsomusaineiden yhteisopetusta laajentaa muihin kouluihin? Kun haastattelun lopuksi otetaan käsiäänestys, Pitäjänmäen oppilaista viisi äänestää sen puolesta ja yksi vastaan.

Opettaja Henna Nurmi muistuttaa, että hyvin järjestettynä yhteisopetus ei ainakaan vähennä opetukseen tarvittavia resursseja, päinvastoin. Yhteisopetus on pikemminkin pedagoginen valinta.

Myöskään katsomusaineiden opettajien tarvetta yhteisopetus ei vähennä, sillä yhden opettajan on mahdotonta hallita kaikkien katsomusaineiden vaatimukset.

”Yhteisopetus ei saa olla säästökeino”, Nurmi korostaa.

Katsomusaineiden opetus

  • Katsomusaineita eli uskontoja ja elämänkatsomustietoa opetetaan peruskouluissa ja lukiossa, mutta ei esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa.

  • Peruskoulussa ja lukiossa tulee järjestää oppilaiden/opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista opetusta.

  • Vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta tulee järjestää kolmen huoltajan sitä pyytäessä.

  • Perusopetuslain mukaan evankelisluterilaiseen tai ortodoksisiin seurakuntiin kuuluvan on osallistuttava oman kirkkokuntansa mukaiseen opetukseen.

  • Valtaosa muiden uskontojen piiriin kuuluvista lapsista ei kuulu uskonnollisiin yhdyskuntiin. Tällöin he voivat valita vapaasti katsomusaineensa.

  • Opetus on uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta.

  • Opetushallitus on hyväksynyt oman opetussuunnitelman 13 uskonnolle ja elämänkatsomustiedolle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat