Suomi siirtyi yöllä kesä­aikaan – Professori selittää, miksi kellojen siirtäminen aiheuttaa sairaus­kohtauksia

Kellojen viisareita siirrettiin tunnilla eteenpäin sunnuntaiaamuna kello kolmelta.

On tieteellistä näyttöä siitä, että kellonajan siirtäminen aiheuttaa esimerkiksi sydäninfarkteja ja aivoverenkiertohäiriöitä.

26.3. 19:12 | Päivitetty 27.3. 5:26

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä oli jälleen aika siirtyä kesäaikaan. Vuorokaudesta hävisi tunti, mutta iltaan tulee lisää valoa.

Monille kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Siksi kellonajan siirrosta luopumista käsitellään parhaillaan EU:ssa.

Lue lisää: Viime yönä siirryttiin talvi­aikaan – Kellojen siirtelyn oli tarkoitus päättyä tähän vuoteen, mutta asian käsittely on viivästynyt

Miten on mahdollista, että yksi tunti aiheuttaa tällaista, kun matkailu ja sen myötä aikaerorasituskin on niin yleistä? Aiheuttaako kellojen siirtäminen se samalla tavalla terveyshaittoja?

”Ilmiö on pohjimmiltaan ihan samanlainen: häiritään sisäistä kelloa muuttamalla ulkoista aikataulua”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Matkailussa tosin on yksi etu.

”Monet matkathan ovat vapaa-ajan matkoja. Siellä ei ole odottamassa tiukkaa työaikataulua, johon pitää samantien sukeltaa mukaan.”

Mitä voi tehdä ensi maanantaina, jos kellojen siirtämisen jälkeen koittaa taas tavallinen arki? Voisiko ongelmaa yrittää ratkaista nukkumalla tunnin pidempään joko illalla tai aamulla?

”Se ainakin helpottaa väsymystä, joka kellonsiirrosta seuraa.”

Terveysriskejä pidempään nukkuminen ei silti poista, sillä keho joutuu näkemään paljon vaivaa päästäkseen uuteen rytmiin. Syöminen, urheilu, nukkumaanmeno ja arjen muut rutiinit tapahtuvat päivittäin usein samaan aikaan.

”Tällöin sisäinen kello sopeuttaa elimistön aineenvaihdunnan, verenpaineen, hormonituotannon, vireystilan – käytännössä kaiken, mitä elimistössä tapahtuu.”

Kun tätä rytmiä muuttaa jo yhdellä tunnilla, elimistön toimintoihin aiheutuu epätahtisuutta. Pahimmillaan se voi johtaa eritasoisiin häiriöihin ja sairauksiin, jopa kuolemiin, sanoo Partonen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat