Kimmo Vaalannin rahat eivät riitä ruokaan koko kuukaudeksi nytkään – ”Rahat riittävät kolmeksi viikoksi ruokaan, neljännellä ollaan ilman”

Järjestöjen mukaan perusturva ei enää takaa riittävää elintasoa Suomessa.

Kimmo Vaalanti toimittaa vaatekassia Vihreän keitaan kohtaamispaikalle Töölössä. Vapaaehtoistyö pitää hänet toimintakykyisenä.

1.4. 2:00 | Päivitetty 1.4. 6:58

Ruoan ja polttoaineen kallistuminen ajaa nyt erityisesti pienituloisia ahtaalle.

”Rahat riittävät ruokaan noin kolmeksi viikoksi. Sitten mietitään, mitä neljännellä viikolla syödään”, kuvaa helsinkiläinen Kimmo Vaalanti, 59.

Hän sairastui parikymmentä vuotta sitten vakavaan masennukseen. Se vei ensin työkyvyn ja terveyden sekä lopulta rahat.

Vaalanti on ollut kymmenen vuotta osittaisella sairauseläkkeellä ja nyt kaksi vuotta kokoaikaisella sairauseläkkeellä.

Masennuksen ja sairauksiensa aikana Vaalanti jätti laskunsa maksamatta ja velkaantui.

”Luulin kuolevani ja jätin laskut maksamatta. Velat menivät ulosottoon, ja nyt maksan niitä yhteiskunnalle takaisin.”

Velkaa peritään joka kuukausi ulosoton kautta. Sen jälkeen Vaalannille jää 23 euroa päivässä. Siitä hän maksaa osittain myös asuntonsa vuokraa, sillä asumistuki ei kata koko vuokraa.

Vaalanti korostaa, ettei haastatteluun suostumisen syynä ollut mahdollisuus surkutella omaa toimeentuloa. Hän haluaa nostaa esiin vielä itseäänkin heikommassa tilanteessa elävät.

”Monella on paljon tiukempaa kuin minulla. Heillä voi olla lapsia, ja vaikutukset näkyvät seuraavassa polvessa.”

Lue lisää: Hinnat ovat nousseet Suomessa nopeasti, ja maalis­kuussa tilanne pahenee dramaattisesti – laskuri kertoo, kuulutko hintojen nousun suurimpiin kärsijöihin

Vaalanti sanoo, että hänen terveytensä on olosuhteisiin nähden hyvä. Lääkkeet ovat toimineet. Hän kertoo kuitenkin olevansa osittain liikuntakyvytön, sillä kulumat raajoissa aiheuttavat hermokipua.

Siksi Vaalannilla on auto. Sitä hän omien sanojensa mukaan tarvitsee liikkumiseen.

”Jos kävelen yhtenä päivänä, se kostautuu seuraavana: pääsen tuskin kävelemään.”

Autollaan Vaalanti on jo vuosia toimittanut viikoittain erään eläkeläisrouvan apuna vaatteita ja tarvikkeita itseään huono-osaisemmille asunnottomille ja päihdekäyttäjille. Vaikka autoon ja polttoaineeseen kuluu rahaa, hän ei halua lopettaa vapaaehtoistyötään.

”Jos en tekisi mitään ja jäisin kotiin istumaan, se minut vasta tappaisikin.”

Auto on Vaalannille välttämätön, vaikka siitä koituukin kuluja. Pysäköintiä varten hänellä on invatunnus, sillä jalkojen kulumien takia hänen on vaikea liikkua pitkiä matkoja.

Keskituloiset voivat hintojen noustua joutua miettimään, mihin nyt on varaa, mutta pienituloisilla ei ole mistä tinkiä, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) erityisasiantuntija Erja Saarinen.

Hän muistuttaa, ettei pienituloisilla ihmisillä yleensä ole säästöjä, joilla voisi selvitä vaikeimman ajan yli. Heillä menot on jo muutenkin supistettu minimiin.

”Tulot menevät suoraan kulutukseen.”

Lue lisää: Ruuan hinta huolettaa Helsingissä – ”Moni on jo köyhyysrajan alapuolella”

Saarinen muistuttaa, että kaikkein pienituloisimmilla yli puolet rahasta kuluu asumiseen ja ruokaan. Kun ruokaan kuluisi entistäkin enemmän rahaa, ruoan määrästä ja laadusta voi joutua tinkimään.

”Se aiheuttaa ruokaturvattomuutta. Jo nyt on ihmisiä, jotka joutuvat jättämään aterioita syömättä, koska heillä ei ole siihen varaa.”

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä edustava Soste on vaatinut perusturvaan ylimääräistä indeksikorotusta.

”Perusturvan taso on jo aiemmin todettu riittämättömäksi”, sanoo Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Kun elinkustannukset kasvavat nopeasti ja paljon, tulisi myös etuusjärjestelmän reagoida nopeasti, Järvinen sanoo.

Perusturvan heikkoon tasoon ovat kiinnittäneet huomiota myös ihmis­oikeus­järjestöt Amnesty ja Ihmisoikeusliitto. Järjestöjen tiistaina julkaiseman raportin mukaan perusturvan taso ei takaa Suomessa riittävää toimeentuloa sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista.

Kela on lisännyt harkintaa esimerkiksi sähkön hinnannoususta johtuvien suurten laskujen tapauksessa, jolloin laskuja on harkinnan mukaan korvattu myös perustoimeentulotuesta.

Sen sijaan kasvaneet ruokamenot tulee kattaa toimeentulotuen perusosalla, jota ei ole korotettu, Järvinen sanoo.

Soste vaatiikin, että pidemmällä aikavälillä perusturvaa korotettaisiin asteittain ja kaikki etuudet sidottaisiin indeksiin. Tämä vahvistaisi osaltaan ihmisten kestokykyä ja joustavuutta erilaisia kriisitilanteita varten.

Kunnille tulisi myös antaa yhdenmukaiset ohjeet siitä, miten menot huomioidaan, jotta ihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa eri puolilla Suomea.

Energian hinnannousu ja siitä johtuva muiden hintojen nousu eivät näytä jäävän lyhytaikaisiksi ilmiöiksi, Saarinen muistuttaa.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on ennustanut, että viime vuoden elokuussa alkanut ruoan hinnan kallistuminen kiihtyy.

Ukrainan sota on edelleen nostanut energian hintaa, ja se vaikuttaa suomalaisten talouteen.

Lue lisää: Venäjän hyökkäys vaikuttaa suoraan ruoan hintoihin, ja se tuntuu myös Suomessa – ”Eletään poikkeuksellista kustannusnousujen aikaa”, professori sanoo

Vaalanti kertoo seuraavansa myös päivänpoliittista keskustelua. Hänen mukaansa poliitikoilla ei ole oikeaa käsitystä vähävaraisten elämästä.

HS:n tuoreessa Lauantaivieras-haastattelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati leikkauksia sosiaalietuuksiin, kuten työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen.

”On helppo huudella, että sosiaalitukia pitäisi leikata, mutta kukaan ei koskaan voi tietää etukäteen, mitä elämä tuo kullekin eteen”, Vaalanti muistuttaa.

Hän sanoo tehneensä töitä 14-vuotiaasta saakka, viimeisimpinä vuosina sähkötyönjohtajana.

”Kyllä ehdin oman osuuteni veroja sinä aikana maksaa.”

Vaalanti kertoo osallistuneensa sairauseläkkeensä aikana monenlaisiin työllistämistoimiin.

”Kukaan niissä ei koskaan kysynyt, mitä osaamista minulla olisi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat