Amnesty moittii vuosi­raportissaan Suomea muun muassa translaista: ”Suomen on otettava ihmis­oikeus­tilannettaan koskevat suositukset tosissaan”

Amnesty International antaa Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista. Järjestö painottaa, että Suomen on otettava omaa ihmisoikeustilannettaan koskevat kansainväliset suositukset tosissaan.

Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja toteaa, että Suomen hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen viivästyy jatkuvasti.

29.3. 1:15

Amnesty International antaa vuosiraportissaan moitteita Suomelle perusturvasta ja translaista.

”Suomen on otettava omaa ihmisoikeustilannettaan koskevat kansainväliset suositukset tosissaan”, järjestö toteaa tiedotteessaan.

”Paras tapa tukea kansainvälistä ihmis­oikeus­järjestelmää on toteuttaa kansainväliset suositukset viipymättä. Nyt ihmis­oikeus­sopimuksia valvovat elimet joutuvat toistamaan Suomelle esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, perusturvan tasoa, turva­paikan­hakijoiden oikeusturvaa sekä aseista­kieltäytyjien ja saamelaisten oikeuksia koskevia suosituksiaan vuodesta toiseen”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa myös hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen viivästyy jatkuvasti.

”Juuri nyt vaarana on, että muutos jättää lapset ja nuoret lain ulkopuolelle. Kun laki uudistetaan, se täytyy tehdä niin, että ihmisoikeusvelvoitteet täyttyvät.”

Muiden asioiden osalta järjestö toteaa vuosiraportissaan, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeus­loukkauksiin.

Hyökkäys Ukrainaan on ihmisoikeusjärjestön mukaan räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, ja sotatoimille otollisen maaperän on luonut ihmis­oikeus­puolustajien, riippumattoman median ja kansalais­yhteis­kunnan hiljentäminen.

”Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama ihmis­oikeus­katastrofi on jatkumoa liikehdinnälle, joka on muovannut Eurooppaa järkyttävään suuntaan viimeisen vuoden aikana. Eurooppalaiset valtiot ovat olleet täydellisen kyvyttömiä puuttumaan kasvavaan eriarvoisuuteen ja autoritaaristen johtajien harjoittamaan sortoon, mikä on johtanut ihmisoikeuksien merkittävään heikentymiseen”, Laajapuro sanoo.

Amnesty muistuttaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi monissa muissa maissa rajoitettiin tuntuvasti ilmaisun- ja lehdistönvapautta.

Poliitikot häiritsivät toimittajia sadoilla tekaistuilla kunnian­loukkaus­syytteillä Bosnia-Hertsegovinassa ja Kroatiassa. Bulgariassa, Tšekissä ja Sloveniassa puolestaan kavennettiin yleisradioyhtiöiden itsenäisyyttä, ja Turkki pitää yhä paikkaansa yhtenä eniten toimittajia vangitsevista maista.

Ukrainan sota on ihmisoikeusjärjestön mukaan paljastanut kaksois­standardit pakolaisten vastaanotossa. Alkuvuodesta eurooppalaiset valtiot avasivat rajansa Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille. Vastaanotto on Amnestyn mukaan täysin päinvastainen verrattuna maahan­muutto­politiikkaan, jota Euroopassa harjoitettiin vuoden 2021 aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat