Poliisi ei ole pysyä rikollisten kännykkä­kikkailun perässä – Oikeus­asiamies pitää ehdotettua lain­muutosta ongelmallisena

Oikeusasiamiehen lisäksi esimerkiksi asianajajat näkevät ongelmia oikeusministeriön ehdottamassa pakkokeinolain muutoksessa.

Oikeusministeriö on päivittämässä pakkokeinolakiin muun muassa säännöksiä poliisin telekuuntelusta ja -valvonnasta.

29.3. 16:13

Mahdollisuus valvoa poliisin telekuuntelua ja -valvontaa heikkenee, jos oikeusministeriön kaavailema muutos pakkokeinolakiin toteutetaan. Tätä mieltä on moni taho ehdotuksesta antamassaan lausunnossa.

Työryhmä esittää, että jatkossa luvan kuunteluun ja valvontaan saisi henkilön nimellä eikä liittymällä tai laitteella.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pitää ehdotusta ongelmallisena.

"Nyt ehdotetussa pakkokeinolain mukaisessa telekuuntelussa ei näyttäisi olevan minkäänlaista ulkopuolista kontrollia siitä, onko telekuuntelun kohdentaminen uuteen telepäätelaitteeseen tai teleosoitteeseen perusteltua”, Jääskeläinen huomauttaa.

Nykyisin tuomioistuin myöntää poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille luvan tietyn liittymän tai laitteen kuunteluun tai valvontaan. Jos haltija on poliisin tiedossa, se on ilmoitettava hakemuksessa.

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa nyt, että jatkossa lupa myönnettäisiin tietyn henkilön kaikkiin liittymiin ja laitteisiin. Siten lupaan ei tulisi lainkaan mainintaa siitä, mihin laitteisiin ja liittymiin lupa on myönnetty.

Muutostarpeen taustalla on rikollisten tapa vaihtaa laitteita ja numeroita tiuhaan tahtiin juuri poliisin karistamiseksi kannoilta.

Työryhmä arvioi uudistuksen säästävän resursseja, kun poliisin ei tarvitsisi hakea tuomioistuimesta uutta lupaa aina, kun epäilty vaihtaa teleosoitetta tai laitetta.

Oikeusasiamies Jääskeläinen huomauttaa, että jos muutos aiotaan toteuttaa, valtioneuvoston asetusta on myös korjattava. Siihen pitää tulla säännökset, mitä telekuuntelua koskevaan pöytäkirjaan on kirjattava.

”Pöytäkirjaan tulee kirjata telekuuntelun kohteena olevat telepäätelaitteet ja teleosoitteet ja perusteet sille, miksi näiden katsotaan olevan epäillyn hallussa tai oletettavasti muuten käytössä.”

Myös Asianajajaliitto suhtautuu empivästi uudistukseen ja muistuttaa, että poliisi on jäänyt kiinni väärinkäytöksistä.

”Jo nyt on Asianajajaliiton tietoon tullut tapauksia, joissa tietyn numeron haltijan on väitetty olevan tuntematon, mutta tosiasiassa numero on kuulunut tietylle (muulle) yksilöidylle henkilölle.”

Helsingin Sanomat paljasti syyskuussa 2014, että Helsingin huumepoliisi oli antanut tuomioistuimelle vääriä tietoja hakiessaan lupia telekuunteluun ja -valvontaan. Se oli väittänyt kohteen olevan tuntematon, vaikka numero oli täysin julkinen.

Myös muita väärinkäytöksiä on paljastunut.

Lue lisää: Helsingin huumepoliisi sai kuuntelulupia antamalla tuomareille väärää tietoa

Lue lisää: Telepakkokeinoilla puututaan yksityiselämän suojaan – niiden käytön hämäristä perusteluista on ruoskittu niin poliisia kuin tuomareitakin

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan muutoksen tuoma resurssien säästö olisi varsin pieni, mutta merkitys valvonnalle suuri.

”Viranomaisten toiminnan lainmukaisuuden kannalta ei ole yhdentekevää, millä perusteella on etukäteen selvitetty, että salaisten pakkokeinojen kohteeksi aiottu liittymä tai laite kuuluu juuri rikoksesta epäillylle.”

Muutos tarkoittaisi myös sitä, että myöskään laillisuus­valvonta­viranomaiset – oikeusasiamies ja oikeuskansleri – eivät saisi tarkastuksissaan selville, millä perusteilla poliisi uskoo jonkin liittymän tai laitteen kuuluvan juuri rikoksesta epäillylle.

Käräjäoikeus myös huomauttaa, että nykyisen pakkokeinolain mukaan vain rikoksesta epäillylle on jälkikäteen tehtävä ilmoitus siitä, että poliisi on seurannut hänen puheluitaan. Sen sijaan ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos seuranta on kohdistettu erehdyksessä johonkuhun muuhun kuin rikoksesta epäiltyyn.

Käräjäoikeuden mukaan viranomaisten toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi olisi tärkeää, että poliisin pitäisi jatkossakin ilmoittaa tuomioistuimille, mihin liittymiin ja laitteisiin pakkokeinoja aiotaan kohdistaa ja millä perusteella.

”Ehdotetulla muutoksella kavennettaisiin tuomioistuimen kontrollia salaisten pakkokeinojen käytön perusteisiin, vähennettäisiin viranomaisten toiminnan läpinäkyvyyttä ja heikennettäisiin mahdollisuuksia valvoa salaisten pakkokeinojen käyttöä.”

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää ehdotusta sinänsä kannatettavana. Myös hän kiinnittää huomiota siihen, ettei ehdotuksessa ole säännöksiä siitä, miten poliisi lisäisi uusia laitteita tai osoitteita luvan piiriin.

”Salaisten pakkokeinojen käytön valvonnan osalta on olennaisen tärkeää, että jatkossakin tulee asianmukaisesti dokumentoitua se, millä perusteella on tehty päätös uuden liittymän tai laitteen lisäämisestä telekuuntelun tai -valvonnan piiriin.”

Pöysti painottaa, että jokaisen kohteena olevan liittymän ja laitteen osalta on oltava kirjaukset siitä, millä perusteella poliisi on katsonut liittymän tai laitteen olleen epäillyn käytössä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat