Venäjä on informaatio­rintaman konkari, joka ”pyrkii 110-prosenttisesti siihen, että emme liittoutuisi Natoon”

Suomea informaatiovaikuttamiselta suojaavat esimerkiksi luottamus instituutioita kohtaan, maanpuolustustahto ja medialukutaito.

Suojelupoliisi arvioi tiistaina, että Venäjä kohdistaa Suomea vastaan todennäköisesti kyber- ja informaatio-operaatiota.

31.3. 19:37

Luvassa voi olla kevät, jollaista ei ole aiemmin koettu, kun Suomi lähestyy Natoa ja Venäjän vaikuttaminen suomalaiseen päätöksentekoon todennäköisesti voimistuu.

Suojelupoliisi arvioi tiistaina, että Venäjä kohdistaa Suomea vastaan todennäköisesti kyber- ja informaatio-operaatiota.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten asioiden johtaja Rasmus Hindrén ja Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja, entinen tiedustelueversti Martti J. Kari uskovat molemmat, että Supon arvio pitää paikkansa. Mutta minkälaisia informaatio-operaatiot voisivat olla ja voiko Venäjä esimerkiksi oikeasti vaikuttaa esimerkiksi Nato-päätöksentekoon?

Kari muistuttaa, että Venäjällä on sadan vuoden menestyksekäskin kokemus informaatiovaikuttamisesta.

”He näkevät tämän valtioiden ja valtioliittojen välisenä kamppailuna, jossa tarkoitus on mullistaa koko vastapuolen järjestelmä. Kuten nyt esimerkiksi se, että älkää suomalaiset liittykö Natoon”, Kari sanoo.

”Informaatiosotaa käydään koko ajan ja me olemme jo osa sitä, koska olemme osa EU:ta, joka on sanktioinut Venäjää. Sotilaallinen liittoutumattomuus ei meitä suojaa nyt. Mutta on varmaa, että Venäjä pyrkii nyt 110-prosenttisesti siihen, että emme liittoutuisi Natoon”, Kari sanoo.

Suojelupoliisin mukaan keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa väitteet venäläistaustaisen henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja todellisista henkilöistä tehtävät väärennetyt deep fake -videot.

Yksi keino vaikuttaa on Karin mukaan tukea myötämielisiä voimia kuten esimerkiksi tiettyä osaa äärioikeistosta tavoitteena kylvää eripuraa.

”Toinen vaikutuskeino on ollut pyrkimys hakea sellaisia henkilöitä, jotka voidaan rekrytoida venäläisten yhtiöiden palvelukseen ja jotka sitten sitä kautta voivat vaikuttaa Suomeen”, Kari sanoo, mutta ei mainitse ketään nimeltä.

Kolmas keino hänen mukaansa on disinformaation levittäminen eli esimerkiksi henkilöiden ja organisaatioiden mustamaalaaminen. Jos Suomessa joku vaikka ajaa voimakkaasti Natoa, tällaisen henkilön tieteellistä uskottavuutta voitaisiin nyt kyseenalaistaa.

Kari uskoo, että kevään aikana nähdään Venäjän yrityksiä polarisoida suomalaista yhteiskuntaa esimerkiksi levittämällä Nato-vastaista disinformaatiota. Sellaisen toiminnan pyrkimyksenä on saada suomalaiset riitelemään keskenään. Erityisesti tämä koskee eri somealustoja, kuten Twitteriä, jossa riidat leimahtavat helposti ja joita taitava operaattori voi yhtä helposti lietsoa.

Hän sanookin, että luvassa voi olla Venäjän massatrollausta. Kaiken toiminnan tarkoitus on kylvää eripuraa ja hämmentää.

”Pyrkimys on nostattaa suomalaisissa Venäjä-vihaa, jotta venäläiset ajattelevat, että suomalaiset vihaavat venäläisiä. Todellisuudessa tavallinen suomalainen ei vihaa tavallista venäläistä. Mutta trollit pyrkivät luomaan tällaista kuvaa.”

Yksi esimerkki tästä jo saatiin kun Venäjän lähetystö pyysi ilmoituksia venäläisvihamielisestä toiminnasta Suomessa. Sen tarkoitus saattoi olla hankkia todisteita siitä, että suomalaiset kohtelevat venäläisiä täällä huonosti, Kari arvelee.

Samalla Kari muistuttaa, että kun hän puhuu Venäjästä, hän tarkoittaa sen nykyhallintoa, ei Venäjän kansalaisia.

Mitä sitten suomalainen voi tällaisessa tilanteessa tehdä?

”Ylipäällikkö sanoi hienosti, että nyt pidetään pää kylmänä. Ja niin se on, joskus juhannuksen jälkeen nähdään, miten kävi.”

Kansainvälisten asioiden johtaja Rasmus Hindrén Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sanoo hänkin, että Venäjän vaikuttamisyritykset tulevat lisääntymään. Hän myös pitää selvänä, että maaperä Suomessa niiden onnistumiselle on kovin huono.

”Venäjän Ukrainan sotaan liittyvä informaatiovaikuttaminen on ollut tehotonta Ukrainassa ja lännessä. Pitää muistaa, että länsi ei ole koskaan ollut sen ykköskohde vaan painopiste on ollut Aasian ja Afrikan suunnalla sekä Venäjän sisällä”, Hindrén sanoo.

Hän on vakuuttunut, että suomalainen yhteiskunta on paremmin vaikuttamiseen varautunut kuin moni muu Euroopan maa. Tästä Suomessa kertovat varsinkin yhteiskunnan koheesio, luottamus instituutioita kohtaan, maanpuolustustahto ja medialukutaito.

”Ne ovat Suomessa hyvällä mallilla, mutta tämän työn pitää jatkua. Joka tapauksessa niitä ei tarvitse alkaa tyhjästä luomaan, niitä pitää vain jatkuvasti ylläpitää ja päivittää.”

Joka tapauksessa hän uskoo, että Venäjän organisoimaa vaikuttamista nähdään ainakin somealustoilla.

”Se on vaikuttamiseen loistava kohde, koska sen logiikka perustuu muutenkin vastakkainasetteluun ja löysään argumentointiin. Vaikuttamisen tavoite on muun muassa yleisen epäluottamuksen luominen, tosiasioiden liudentaminen ja kaikki mikä vie huomiota epäolennaisuuksiin.”

Hän ei näe asialla suurta vaikutusta kansalaisten arkeen.

Mutta jos vaikuttaminen alkaa lisääntyä, se tarkoittaa, että jokaisen panosta kokonaisturvallisuuden hengessä. Jokaisen pitäisi pystyä tunnistamaan oikea tieto väärästä ja kokea yleistä halua ylläpitää kansakunnan vakautta, hän pohtii.

Onko Venäjällä oikeasti mahdollisuus vaikuttaa Suomen Nato-päätökseen?

”Venäjällä on kyky innovatiiviseen, yllättäviin ja koviinkin ratkaisuihin. Se luo haastetta kohdemaihin, mutta Suomessa varautuminen tällaiseen on hyvällä tolalla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat