17 400 euroa kuukaudessa – Miksi uusien hyvinvointi­alueiden johtajat saavat jopa kovempaa palkkaa kuin pääministeri?

Hyvinvointialueiden johtajalle asetettu palkka on julkisen hallinnon suurimpia.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajaksi on valittu Ilkka Luoma.

31.3. 16:20 | Päivitetty 31.3. 19:53

Tammikuussa valitut aluevaltuustot ovat tehneet ensimmäisiä hyvinvointialueiden johtajavalintoja.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaksi valittiin viime viikolla hyvinvointialueella jo muutosjohtajana ja vs. hyvinvointialuejohtajana toiminut Ilkka Luoma.

Julkisuudessa ihmetystä ovat aiheuttaneet hyvinvointialueiden johtajan palkat, jotka ovat julkisen hallinnon suurimpia.

Luoman kokonaispalkaksi muodostui 17 400 euroa. Asiasta kertoi ensin Iltalehti.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi suurimmista. Muita yli 400  000 hengen väestöpohjan hyvinvointialueita ovat Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaa on asukasluvultaan suurin. Niiden johtajavalinnat ovat yhä kesken.

Hyvinvointialuejohtaja on alueen ylin viranhaltija. Hyvinvointialueiden johtajien sopimukset ovat niin sanottuja johtajasopimuksia eli ne eivät ole yleisten työehtosopimusten piirissä. Tämä tarkoittaa, että ne neuvotellaan kussakin tapauksessa erikseen. Hyvinvointialueiden johtajien sopimukset hyväksyy aluehallitus.

Kuntaliiton johtava lakimies Johanna Sorvettula kertoo, että hyvinvointialuelain mukaan johtajasopimuksessa voidaan määritellä johtamisen toimivallat, vastuunjaot ja roolit sekä sopia hyvinvointialuejohtajan tehtävistä ja palkan suuruudesta.

”Sopimuksessa on myös olennaista määritellä hyvinvointialuejohtajan tavoitteista ja niiden arvioinnista. Sopimuksessa on suositeltavaa olla erillinen strategian mukaisesti päivitettävä liite tavoitteiden saavuttamisesta”, Sorvettula kertoo.

Toisin kuin yksityisellä sektorilla, Sorvettulan tiedossa ei ole, että julkisella sektorilla sosiaali- ja terveyspuolella olisi ollut käytössä johtajien tulospalkkausjärjestelmää.

Pääministeri Sanna Marin (sd).

Ovatko palkat sitten suuria?

Esimerkiksi pääministerille maksetaan ”tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima” palkkio, joka on 13 990 euroa kuussa. Palkkio ei kuitenkaan Suomessa ole valtiosektorin johtajatehtäväksi kovin suuri. Se vastaa suuruudeltaan eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota.

Kansanedustajina toimiville ministereille maksetaan lisäksi kansanedustajan palkkiota ja kulukorvausta. Eduskunta pidättää ministeriksi valituilta kansanedustajilta puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta. Marinin ansiot ovat silti pienemmät kuin Luoman.

Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo ei halua ottaa kantaa hyvinvointialueiden johtajien palkkojen kohtuullisuuteen tai kohtuuttomuuteen.

Yleisellä tasolla hän huomauttaa, että palkkojen vertailussa voidaan huomioida esimerkiksi vastuiden ja alaisten määrää.

Pääministerin sijaan vertailukohtaa kannattaa hakea muiden johtajien palkoista kunta- tai valtiosektorilla. Pääministeriä suurempaa kuukausipalkkaa nauttivat esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja (kuukausipalkka 22 000 euroa) ja Kelan pääjohtaja (palkka 18 000 euroa).

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio muistuttaa, että hyvinvointialueista suurimmat kuuluvat koko maan suurimpien työnantajaorganisaatioiden joukkoon.

Ne ovat työnantajina suurempia kuin esimerkiksi alueella sijaitsevat kunnat tai kaupungit.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvinvointialueet ovat kooltaan erilaisia. Toisessa päässä on väestöpohjaltaan isot ja budjetiltaan yli kahden miljardin luokassa olevat toisessa ja toisessa taas alle sadan tuhannen asukkaan alueet, joiden budjetti ja työntekijämäärä on myös selvästi pienempi”, Vainio sanoo.

Vaikka kuntien tehtäväkirjo on paljon laajempi, Vainion mukaan suurimpien hyvinvointialueiden johtajien tehtävää voidaan vaativuudeltaan hyvin rinnastaa esimerkiksi kaupunkien tehtävään.

Tässä vertailussa suurimpien hyvinvointialueiden johtajien palkat näyttäisivät olevan hieman suurten kaupunkien pormestarien palkkoja suurempia. Helsingin pormestarin palkka on 16 000 euroa kuussa, Tampereen pormestarin 14 625 euroa ja Turun pormestarin 12 500 euroa.

”Ylilyönteihin ei tietysti ole varaa. Tämän asian arviointi kuuluu alueiden demokraattisesti valituille päättäjille”, Vainio arvioi.

Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho.

Hyvinvointialueen johtajien tehtäviin halutaan houkutella toimialalta parhaita johtajia. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ja sairaanhoitopiirien johtajat ovat jo ennestään olleet julkisen hallinnon suurituloisimpia.

Esimerkiksi Varkauden sosiaali- ja terveysjohtajan kokonaispalkka nousi jo vuonna 2015 yli 13 800 euroon.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen palkattiin vuonna 2019 tehtäväänsä 15  500 euron kokonaispalkalla.

Uusitalo vertaisi hyvinvointialueen johtajien palkkaa myös yksityisen sektorin johtajien palkkatasoon.

Esimerkiksi Terveystalon toimitusjohtajan Ville Ihon kiinteä vuosipalkka sisältäen verotettavat etuudet oli viime vuonna 400 000 euroa, mikä kuukausipalkkana tekee 32 000 euroa. Lisäksi Iho ansaitsi viime vuonna lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota 240 000 euroa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajana toiminut Henrik Vuornos (kok) puolestaan arvioi, että pooli, josta hyvinvointijohtajia houkutellaan hakemaan, on lopulta aika pieni.

Hän ei usko hyvinvointialueiden johtajien tehtäväkuvien houkuttelevan laajasti hakijoita yksityisen sektorin johtotehtävistä.

”Hakijoissa korostuvat ehkä sairaanhoitopiirien johtajat, kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ja maakuntajohtajat”, hän sanoo.

Länsi-Uudenmaalla vertailukohtaa on haettu Espoon kaupunginjohtajan palkasta, joka on 16 980 euroa.

Lisäys 31.3. kello 19.25: Lisätty tieto siitä, että pääministeri saa pääministeripalkkion lisäksi muun muassa osan kansanedustajan palkkiosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat