Kansainvälinen ilmasto­paneeli otti punaisen lihan ja lentämisen hampaisiinsa – ”Suomessakin ruoka­valiolla on iso potentiaali päästö­vähennyksissä"

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC nostaa uudessa raportissaan ensi kertaa esiin kuluttajien toiminnan ja kysynnän vetureina kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Suomessa liikenteen ratkaisut ovat kuluttajien kannalta keskeisiä.

Kuluttajakin voi toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään luomalla paineita vähäpäästöiseen tuotantoon. Esimerkiksi sähköautoilu ja kasvispainotteinen ruokavalio vähentävät kulutuksen ilmastopäästöjä.

4.4. 18:00

Kuluttajan valinnat ja toiminta nousevat energia-asioiden ohella vahvasti esiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uudessa, maanantaina julkistetussa raportissa, joka käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää.

Kuluttajan rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on yllättävänkin suuri. Se korostuu etenkin ruokavalion kohdalla. Tutkijoiden mukaan ruokavalion potentiaali kulutuksen ilmastopäästöjen vähentämisessä on jopa suurempi kuin liikenteen, rakennusten ja teollisuuden.

”Suomessakin ruokavaliolla on iso potentiaali päästövähennyksissä, joskin liikkuminen on täällä yksilön kannalta keskeisin”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä. Hän on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

Kysyntälähtöinen näkökulma on Seppälän mukaan sisällytetty ensimmäistä kertaa IPCC-raporttiin näin monipuolisesti:

Kuluttajien toiminta luo paineita vähäpäästöiseen tuotantoon. Kuluttajien tahtotilan lisäksi tarvitaan oikeanlainen infrastruktuuri ja teknologia, jotka helpottavat kuluttajien valintoja ja mahdollistavat teollisuudelle uusien tuotteiden kehittämisen.

Raportin mukaan päästöjä voidaan vähentää 40–70 prosenttia sillä, että kuluttajat alkavat toimia.

”Isoin potentiaali on kasvispainotteisessa ruokavaliossa, jossa punaisen lihan käyttö on vähäistä”, Seppälä sanoo.

Suunnan kääntämiseksi tarvitaan asennemuutos.

”Ruokavaliomuutokset ovat hankalia, koska ne edellyttävät kulttuurimuutoksia”, Seppälä toteaa.

Lue lisää: Vegaaniksi ryhtyminen on yhtä tehokas ilmastoteko kuin auton korvaaminen julkisilla – Testaa HS:n ilmastopelissä, millä toimilla oikeasti on merkitystä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) Suomen on nyt nopeutettava kaikin tavoin vihreää siirtymää kohti hiilineutraalia Suomea: ”Tärkeintä on fossiilisten polttoaineiden alasajo.”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr) mukaan IPCC-raportin tärkein viesti on se, että ikkuna ilmastokriisin ratkaisemiseen on vielä auki, mutta olemme edelleen kaukana yhteisesti sovitusta tavoitteesta päästöjen vähentämiseksi.

”Toivoa on, mutta toiminnan vauhtia pitää lisätä”, Kari sanoo.

”Raportin suositustenkin perusteella on selvää, ettei yhtä tekoa tavoitteiden saavuttamisen ole. Mukaan tarvitaan kaikki, niin valtio, hallitus ja politiikka kuin yritykset ja kuluttajatkin”, Kari painottaa.

Suomessa polkua kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035 rakentaa vireillä oleva ilmastolaki, joka luo raamit toiminnalle.

Tärkeintä on Karin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo. Ilman sitä ei päästä tavoitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen.

Kyse on nyt myös turvallisuuspolitiikasta.

”Vihreää siirtymää on nopeutettava kaikin tavoin. Suomessa puhtaisiin energiainvestointeihin on varattu yksin tänä vuonna jo puoli miljardia euroa. Seuraavaksi käydään läpi kaikki keinot, joilla vihreää siirtymää voidaan nopeuttaa”, Kari sanoo.

IPCC kuvaa raportissaan kulutuskäyttäytymisen muutosta aktiviteeteilla vältä, muuta ja paranna.

Vältettäviä on esimerkiksi lentäminen. Muuttamisessa iso asia on kasvispainotteiseen ravintoon siirtyminen. Parantamista voidaan tehdä globaalisti etenkin rakennusten energiatehokkuudessa.

”Energiatehokkuus rakennuksissa on erittäin tärkeää myös Suomessa, sillä rakennusten energiakäyttö on täällä suurta. Energiatehokkuuden myötä energiantuotanto puhdistuu nopeammin”, Syken Jyri Seppälä toteaa.

Maaliikenteessä keskeisiä ovat Seppälän mukaan teknologia ja sen käyttöönotto: ”Infrastruktuurin on tuettava esimerkiksi julkista liikennettä ja pyöräilyä. Muuten muutoksia ei saada helposti käyttöön.”

Ilmastoraportti on globaali, ja maat ovat erilaisia. Oikeudenmukaisuus taakanjaossa tuleekin vahvasti esiin.

Tämä korostuu muun muassa siinä, kuinka rikkaat maat, myös Suomi, ovat ulkoistaneet päästöjään muihin maihin.

EU on kiinnittänyt paljon huomiota oikeudenmukaisuuteen. Seppälän mukaan EU ja Suomi ovatkin ilmastotoimissa ja uusissa avauksissa askeleen muita edellä.

Urjalaan on pystytetty kolme tuulivoimalaa, joista yksi oli testikäytössä helmikuussa.

Aurinkoenergian lisääminen on Suomessakin varteenotettava keino vähentää ilmastopäästöjä. Seinäjoen vieressä Nurmossa lihanjalostamo Atrian pihalla on yksi pohjoismaiden suurimmista aurinkoenergiapuistoista.

”Kaikkien maiden on osallistuttava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sillä koko maailma on tuottanut myös haittavaikutuksia. Viattomia maita ei oikeastaan ole olemassa”, tiivistää raportin viestiä Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Taalaksen mukaan mustavalkoinen asetelma hyvinvointivaltioista pahiksena ja köyhistä maista pelkästään kärsijöitä ei enää pidä paikkansa.

”Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa sekä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa on hävitetty niin paljon metsää, että ne ovat isoja päästölähteitä”, Taalas sanoo.

Raportin perusviesti on se, että nykyiset toimet eivät riitä, mutta mahdollisuudet tarttua toimeen ovat aiempaa paremmat.

”Hyvää on se, että keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat olemassa, ja esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian hinta on jatkuvasti laskemassa, samoin sähköautojen”, Taalas kertoo.

IPCC:n raportissa tutkijat arvioivat, minkälaisia keinoja eri puolilla maailmaa kannattaa ottaa käyttöön. Tavallisen kuluttajan ulottuvilla olevia keinoja ovat vaikkapa sähköpyörät ja ilmalämpöpumput.

”Suomella on merkittävää osaamista myös säähavaintojärjestelmien kehittämisessä”, Taalas huomauttaa.

Pyöräily on päästötöntä. Kaupungeissa sitä tukevat pysäköintipaikat, kuten kauppakeskus Triplan pyöräparkki Helsingin Pasilassa.

Ilmastotieteen viesti on selvä. Kasvihuonekaasujen päästöjä on liikaa, ja ne pitää saada jyrkkään laskuun viimeistään 2030-luvulla, jotta lämpeneminen pysyy siedettävissä lukemissa.

Kriittisenä rajana pidetään ilmaston 1,5 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan. Nykytoimilla maapallo lämpenee noin kolme astetta.

Mitä pidempään viivytellään, sitä rajumpia toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitaan.

Energiantuotannon kohdalla isot ratkaisut ovat olemassa. Suomessa energiasektori on jo vähähiilisyysuralla.

”Energia on helpoin sektori. Uusiutuvaa energiaa on, ja esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaratkaisujen hinnat ovat laskeneet”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Teollisuudessa päästövähennyksiä on vaikeampi toteuttaa, mutta lupaavia ratkaisuja on.

Malliesimerkkinä Koljonen mainitsee merkittävistä hiilidioksidipäästöistä vastaavan teräsyhtiö SSAB:n investoinnit kokonaan uuteen fossiilivapaaseen tuotantoprosessiin.

Lupaava suunta on Koljosen mukaan myös öljy-yhtiö Nesteellä, joka kehittää öljynjalostusprosessiaan kohti päästöttömiä polttoaineita.

”Nämä ovat positiivisia signaaleja, joissa Suomi voisi näyttää mallia”, Koljonen sanoo.

Liikenteen päästöt on Suomessa tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Fossiilitonta liikenne olisi vuoteen 2045 mennessä.

Nopeita ratkaisuja päästövähennyksiin ovat julkisen liikenteen käyttö, omien ajokilometrien vähentäminen ja ympäristöystävälliset käyttövoimat, kuten sähkö ja uusiutuvat polttoaineet.

Viilauksia tarvitaan joka päästösektorilla.

”Kaiken tehostaminen on nyt tärkeää. Muun muassa energiankäyttöä tulee tehostaa. Kuluttajalle energian säästäminen tuo helpotusta myös energialaskuun”, Koljonen sanoo.

”Kaiken tehostaminen on nyt tärkeää.”

Suuria muutoksia ilmasto- ja energiapolitiikkaan on tulossa koko EU:ssa, jossa asukasta kohti lasketut päästöt ovat jo tasaantuneet.

EU pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa tavoite on jo vuodessa 2035. Isot ratkaisut on kirjattu lainsäädäntöön, muun muassa kivihiilen käytöstä luopuminen kesään 2029 mennessä. Lisäksi suuri osa energiayhtiöistä on jo ilmoittanut nopeutetusta aikataulusta.

Lisää askelmerkkejä on tulossa ilmastolakiin, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Vuonna 2030 tavoitteena on 60 prosentin, vuonna 2040 jo 80 prosentin ja vuonna 2050 vähintään 90 prosentin päästövähennykset vuoden 1990 tasosta.

Kuluttajat ovat jo liikkeellä, Koljonen muistuttaa.

”Halukkuutta ilmastoystävällisiin ratkaisuihin löytyy niin paljon, että toimitusketjuissa voi olla viivästyksiä. Esimerkiksi sähköautoilla voi olla jopa vuoden toimitusaika. Myös ilmalämpöpumpuissa nopeasti kasvanut kysyntä on kasvattanut toimitusaikoja” Koljonen sanoo,

Lue lisää: ”Kyse ei ole siitä, onko toivoa, vaan siitä, onko toimintaa” – Nämä teemat ovat pöydällä, kun maanantaina paalutetaan, millä keinoilla päästöjä pitäisi vähentää

Lue lisää: IPCC-raportti välittää hälyttävän viestin ilmastokriisistä: Aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa – ihmiskunnan nykyinen elämäntapa on uhattuna

Lue lisää: ”Vesi­pula on suurin riski ihmis­kunnan kannalta”, sanoo Maailman ilma­tieteen järjestön Petteri Taalas

Lue lisää: Ympäristöministeri Kari esitteli toimet, joilla hallituksen ilmasto­toimien uskottavuutta oli tarkoitus vahvistaa – ”Ei tämä nyt ihan vakuuta”, sanoo Ilmasto­paneelin puheenjohtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat