Puolustus­voimat testasi maa­robottia, josta voi tulla suomalais­sotilaiden taistelu­apulainen 2030-luvulla

Teloilla kulkevan laitteen tehtäviä voisivat olla tiedustelu, joukkojen huolto, evakuointi tai panssarintorjunta.

Maarobotti on kehitteillä oleva alusta, jonka päälle voi myöhemmin kasata erilaista taistelukentän varustetta. Voimanlähde voi olla sähkö- tai dieselmoottori tai hybridi.

31.3. 20:41

Se näyttää minikokoiselta panssarivaunulta ilman tornia tai sitten jättikokoiselta telamönkijältä.

Oikeasti se on eräänlainen maarobotti, joka voidaan varustaa erilaisilla sodankäyntivälineillä ja joka voisi olla Maavoimien käytössä joskus 2030-luvulla.

Puolustusvoimat on tällä viikolla testannut sitä pohjoisen kylmissä ja lumisissa oloissa Kainuun prikaatin harjoitusalueella hankkeessa, jossa on mukana monia muitakin EU-maita. Hankkeessa on tarkoitus saada laitteesta toimiva prototyyppi.

Virallisen selityksen mukaan kyse on tutkimusprojektista, jonka nimi on Integrated Modular Ground Systems (IMUGS) ja jossa kehitetään miehittämättömien järjestelmien autonomisia ominaisuuksia samoin kuin ihmisen ja koneen yhteistoimintaa.

”Tutkimme nyt, mihin tällaisesta vehkeestä olisi ja katsomme Maavoimien tarpeita 2030-luvulla. Tässä ei olla ostamassa valmista laitetta vaan kehittämässä konseptia, jotta saadaan käsitystä ihmisen ja koneen työnjaosta”, sanoo tutkimusjohtaja Jyri Kosola Pääesikunnasta.

Lyhyesti siis hankkeessa tutkitaan, mitä mahdollisuuksia seuraa siitä, kun taistelukentällä kulkevasta alustasta otetaan ihminen pois ja annetaan tekoälyn tai kauko-ohjauksen ratkaista asioita.

”Ihmisille saattaa tulla mielikuva, että tällainen värkki mönkii metsässä ja ampuu kaikkea, mikä liikkuu, mutta se ei voisi olla kauempana todellisuudesta. Sellainen olisi sekä sodan oikeussääntöjen vastainen että sotilaallisesti hyödytön.”

Robotti voidaan varustaa erilaisilla sensoreilla, pomminpurku-, miinanraivaus- tai palonsammutuslaitteilla tai sitten aseilla kuten panssarintorjuntaohjuksilla ja konekiväärillä, mutta toistaiseksi sitä testataan aseistamattomana.

Se voisi myös evakuoida potilaita tai kuljettaa ammustäydennystä.

”Tällaisen voi lähettää vihollisen selustaan ennemmin kuin ihmisen. Se voi väijyä siellä pitkään eikä se tarvitse huoltoa sinä aikana”, Kosola luonnehtii.

”Se on vähän kuin metsästyskoira tai -lauma, jota käsketään. Se osaa mennä määrätylle alueelle ja etsiä kohteen sieltä itse. Sitä ei välttämättä ajeta itse, vaan se tietää itse, millaista ajouraa se voi ajaa, jotta se ei jää jumiin.”

Puolustusvoimat testasi IMUGS-nimellä tunnettua laitetta Kainuussa tällä viikolla.

Maarobotit voisivat tarvittaessa toimia myös parvissa.

”Yksi erityisen tärkeä tehtävä voisi olla elektroninen häirintä. Robotilla voisi ottaa sellaisessa tehtävässä riskiä ennemmin kuin ihmisillä, koska häirintäjärjestelmän voisi viedä lähemmäs kohdettaan.”

Paljon hankkeessa on vielä ratkaistavaakin, varsinkin sen tekoälyominaisuuksissa ja autonomiassa. Hankkeessa onkin mukana moni suomalainen teknologia-alan yritys.

Esimerkiksi se minkä robotti näkee tasaisena pintana, voi olla pelto, suo tai järvi. Samoin edessä oleva puska tai heinikko voi näyttää kiviaidalta. Lisäksi lumi, pakkanen ja muut sääolot tuovat oman lisänsä. Siksi olennaista on kehittää sen autonomiaa niin, ettei se jää kiinni maaston esteisiin.

Kosola uskookin, että kymmenen vuotta menee ennen kuin robotti on kentällä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat