Suomessa äidit ovat uupuneempia kuin heikomman tasa-arvon maissa – ”Tasa-arvo ei ole ihan onnistunut, kun se ei näy kotona”

Kansainvälisessä vertailututkimuksessa oli mukana noin 11 500 vastaajaa 40 maasta.

Suomalaisia äitejä saattaa uuvuttaa se, että äidit kokevat painetta tai halua osallistua tasa-arvoisesti työelämään, mutta sen lisäksi he kantavat edelleen suuren vastuun kodista ja lapsista.

11.4. 2:00 | Päivitetty 11.4. 9:26

Äidit ovat vanhemmuudesta uupuneempia vahvan tasa-arvon maissa kuten Suomessa kuin heikomman tasa-arvon maissa, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.

Tulos on yllättävä ja paradoksaalinen, kuvailee dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistolta.

”Tuntuu siltä, että jokin tuloksessa ei täsmää. Tasa-arvo ei ole ihan onnistunut, jos se ei näy kotona”, Sorkkila sanoo.

Vertailututkimuksessa oli mukana noin 11 500 vastaajaa 40 maasta.

Sorkkila vastaa professori Kaisa Aunolan ohella Suomen osuudesta tutkimuksessa. Artikkeli on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Cross-Cultural Psychology -lehdessä.

Suomi oli osallistuneista maista kaikkein tasa-arvoisin. Toiseksi sijoittui Ruotsi. Tasa-arvoltaan heikoimmaksi sijoittui maiden välisessä vertailussa Pakistan.

Äitejä saattaa uuvuttaa ”tuplapaine”.

Tarkemmin tutkittuna suomalaisten äitien uupumukselle löytyy useampi mahdollinen selitys.

Äitejä saattaa uuvuttaa ”tuplapaine”. Kyse on siitä, että äidit kokevat painetta tai halua osallistua tasa-arvoisesti työelämään, mutta sen lisäksi he kantavat edelleen suuren vastuun kodista ja lapsista.

”Onko käynytkin niin, että äitien taakka ei ole helpottunut tasa-arvon myötä, vaan äideillä on kerta kaikkiaan enemmän kuormaa?” Sorkkila kysyy.

Lisäksi voidaan pohtia hienojakoisempia syitä, kuten toteutumattomia odotuksia.

”Kun tasa-arvoa näkee muilla elämän osa-alueilla mutta ei kotona, kontrasti saattaa näkyä selvemmin ja kokemus epätasa-arvosta kotona olla suurempi.”

Tutkijoiden mukaan Suomessa on näkyvillä intensiivisen vanhemmuuden ideaali. Odotukset äitiydestä ovat hyvin korkeat ja jopa epärealistiset.

”Toisaalta samaan aikaan voi olla, että äitiyttä ei arvosteta riittävästi. Puhutaan prismaperheistä ja vanhemmuutta ei huomioida työpaikoilla.”

Uupuneisuutta maiden kesken vertailtiin Parental Burnout Assessment -mittarilla. Se on 23 kysymyksestä koostuva lomake, jonka vertailuun osallistuneet äidit täyttivät.

Kysymykset mittaavat uupumuksen neljää osa-aluetta: uupumis­asteista, vanhemmuuteen liittyvää väsymystä, tympääntymistä vanhemmuuden rooliin, emotionaalista etääntymistä lapsista ja negatiivista muutosta omassa vanhemmuudessa.

Koska tutkimuksen aineisto on kerätty jo vuonna 2018, ei koronaviruspandemia ole vaikuttanut tuloksiin.

Maiden sukupuolten välisen tasa-arvon vertailu tehtiin Global Gender Gap -indeksillä, joka huomioi tasa-arvon taloudellisessa osallistumisessa ja mahdollisuuksissa, koulutuksessa, terveydessä sekä poliittisessa päätöksenteossa. Tasa-arvosta kysyttiin myös äideiltä itseltään.

Yhteys tasa-arvon ja uupumuksen välillä säilyi, vaikka huomioon otettiin maiden väliset taloudelliset erot ja yksilöiden väliset sosiodemografiset tekijät kuten perhetyyppi, lasten määrä ja ikä.

Tutkijoiden mukaan Suomessakin olisi tärkeää tehdä töitä sen eteen, että tasa-arvo ylettyisi perhe-elämään ja vanhemmuuteen. Yksi tärkeä asia olisi, että isillä olisi todellinen mahdollisuus käyttää perhevapaita. Työpaikoille tarvitaan joustavuutta ja isyyden arvostusta.

”Tarvitaan laajempi asenneilmapiirin muutos. Tällä hetkellä on vielä sellaista, että ihmetellään, miten perhevapaalle jäävän miehen työuran käy. Lisäksi neuvolassa monet kysymykset koskevat äidin vointia ja päätöksissä isä saatetaan nähdä apulaisen roolissa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat