”Joskus menetän yöuneni, kun mietin poikaani” – Suomi on vapautunut maskeista ja rajoituksista, mutta vammaisten ihmisten karu korona-arki on ennallaan

Christina af Hällströmin vaikeasti cp-vammainen poika asuu espoolaisessa asumispalveluyksikössä, jossa jatkuva koronatestaus ja muut koronatoimet ovat edelleen arkipäivää.

Christina af Hällström ja hänen poikansa Kim Niittymaan asumispalvelu­yksikössä.

14.4. 13:34 | Päivitetty 15.4. 18:30

”Joskus menetän yöuneni, kun mietin poikaani”, sanoo Christina af Hällström.

Maaliskuun alussa moni juhli vapauden päivää, kun laajoista koronarajoituksista luovuttiin Suomessa. Ravintolat saavat olla auki aamuyöhön ja artistit esiintyä keikkapaikoilla suurille yleisöille. Tänään torstaina THL poisti myös yleisen maskisuosituksen.

Suurella osalla ihmisistä elämä on palautunut epidemian jäljeltä liki normaaliksi. Moni on jo jättänyt maskit kauppaan ja suunnannut lähitöiden jälkeen oluelle.

Laajamittaisista testaus- ja karanteenikäytännöistä on luovuttu jo alkuvuodesta. Kurkkukivun syytä voi selvittää tai olla selvittämättä pikatestillä.

Kaikille vapauden päivä ei ole kuitenkaan vielä koittanut. Yksi heistä on af Hällströmin vaikeasti cp-vammainen poika Kim Kuosma, 44, joka asuu Espoossa Niittymaan asumispalvelu­yksikössä. 12-asuntoinen yksikkö tuottaa tehostettua asumispalvelua vaikeavammaisille.

Yksikössä noudatetaan edelleen tarkkaa koronaprotokollaa, mikä tarkoittaa muun muassa suojavarusteita ja jatkuvaa testaamista.

Tämän vahvistavat myös Niittymaan yksikön palveluesimies Anu Mattila ja Espoon kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Topi Turunen.

”Astmaa sairastava poikani testataan edelleen aina, kun hänellä on koronatautiin viittaavia oireita, mitä astmaatikolla usein on”, af Hällström kertoo.

Oireilevalle voidaan varata pcr-testi, jos terveydenhuollon ammattilainen näin suosittelee, Mattila kertoo. Pcr-testejä tehdään, sillä tuetuissa yksiköissä on paljon koronataudin riskiryhmään kuuluvia, Turunen kommentoi.

”Testejä ja suosituksia perustelee se, että jos tauti leviää, sairaus voi olla monelle vakavampi.”

Christina af Hällström vierailee säännöllisesti, 2–3 kertaa viikossa, poikansa Kim Kuosman luona Espoossa Niittymaan asumispalvelu­yksikössä. Keväällä 2020 he eivät nähneet toisiaan pariin kuukauteen rajoitusten takia.

Ainoastaan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi asettaa asiakkaan karanteeniin, jos tämän epäillään altistuneen koronatartunnalle tai eristää tämän, jos hänen todetaan sairastuneen koronatautiin. Tammikuun loppupuolelta alkaen kumpiakaan päätöksiä ei ole enää pääsääntöisesti annettu, Turunen sanoo.

Tällä hetkellä altistuminen johtaa suositukseen omaehtoisesta karanteenista. Sen kuudentena päivänä tehdään koronatesti. Jos se on negatiivinen, suositus päättyy.

”Asukkaalle voi kuitenkin käydä niin, että uusi altistuminen pidentää suositusta. Suositus lasketaan aina viimeisimmästä altistumisesta”, Turunen myöntää.

Tuetun asumisen yksikössä on tehty myös matalalla kynnyksellä joukkoseulontatestejä. Tällä hetkellä hoitajien lakko vaikeuttaa testausta.

Turusen mukaan omaehtoisessa karanteenissakaan ei kuulu mennä ulos terassille esimerkiksi tapaamaan äitiä ja juomaan kahvia.

”Voihan sitä mennä, mutta sitä ei suositella.”

”Poika kysyi minulta puhelimessa, että joudunko äiti olemaan ikuisesti vankilassa.”

Af Hällströmin mukaan Kim on kokenut, että hänen tulee olla eristyksessä virallisen testituloksen valmistumiseen asti. Pelko seuraavasta eristämisestä leijuukin toistuvasti Kimin mielessä. Af Hällströmin mukaan vanhempia ei ole päästetty vierailulle kun Kim on mahdollisesti altistunut koronavirukselle.

”Kun yhtenä maaliskuun sunnuntaina sekä meidän vanhempien vierailu että henkilökohtaisen avustajan käynti Kimin luokse peruuntuivat testauksen takia, poika kysyi minulta puhelimessa, että joudunko äiti olemaan ikuisesti vankilassa”, Af Hällström kertoo.

”Ja se ei ole henkilökunnan vika. Hoitajat ovat kivoja ja hyviä, he vain tekevät kuten heitä on ohjeistettu.”

Mattilan mukaan työntekijät voivat vain seurata asiakkaan vointia ja ohjeistaa välttämään ylimääräisiä kontakteja.

”Asiakas tekee itse ratkaisun ohjeiden noudattamisesta”, Mattila sanoo.

Vielä viime vuonna karanteeneja asetettiin altistumistilanteissa herkästi.

”Poika joutui altistumisen takia olemaan joulukuussa noin viisi vuorokautta eristyksessä – tai siis karanteeneiksihan niitä on sanottu, mutta ei häntä päästetty edes ulos. Asumisyksiköissä karanteeni on ollut totaalinen eristys”, af Hällström sanoo.

”Äiti sai tulla käymään täysissä suojavarustuksissa kerran päivässä muutamaksi tunniksi, erityisluvalla.”

Kim oli kuitenkin onnekas, sillä hän pystyi eristyksen aikana muun muassa pelaamaan tietokoneellaan ja soittamaan itse puhelimellaan vanhemmilleen. Kaikki Niittymaan asukkaat eivät ole yhtä onnekkaita.

”Osa asukkaista on niin vaikeasti vammaisia, etteivät he pysty tekemään muuta kuin istumaan pyörätuolissa samalla kun televisiosta tulee taustalla uutisia koronasta ja Ukrainan sodasta.”

Mattila ei kommentoi mahdollisen tietosuojan vaarantumisen vuoksi yksityiskohtia asukkaista.

Kim Kuosma soittaa vanhemmilleen joka päivä. Eristyksen aikana hän soitti monta kertaa päivässä.

Turunen painottaa, että omaehtoisessa karanteenissa, karanteenissa ja eristyksessä on erittäin tärkeää, että tuetun palvelun asiakkaalla jatkuu hoito ja kuntoutus sekä henkilökohtaista apua on tarjolla.

”Työntekijän pitää olla suojautunut riittävästi”, hän sanoo.

Kysymykseen siitä, kuka hoidon ja kuntoutuksen toteutumista valvoo, Turunen vastaa: ”Tätä valvotaan samalla tavoin kuin muutakin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä”.

Kunta on vastuussa järjestämästään toiminnasta, ja tätä täydentää tarvittaessa aluehallintoviraston tai Valviran suorittama valvonta.

Af Hällströmin mukaan pandemian aikana on käynyt useamman kerran niin, että Kimin hoito on testiodottelun vuoksi peruttu.

”Keväällä 2020 myös fysioterapeutin käynti oltaisiin peruttu, ellemme me vanhemmat olisi sitä alkaneet vaatia.”

Af Hällströmin puheista käy selväksi, miten hälyttävää hänen mielestään on, että Kimin ja muun yhteiskunnan välillä vallitsee valtava kontrasti.

”Samalla kun me kaikki muut voimme elää jo normaalia elämää, jatkuu Kimin kohdalla sama korona-arki, joka on jatkunut jo yli kaksi vuotta.”

”Nyt sanotaan, että koronavirus tulee olemaan kanssamme ikuisesti. Onko siis myös minun poikani vankilassa ikuisesti?”

Af Hällströmin mukaan ongelmien juurisyynä on liian pikkutarkka koronaohjeiden noudattaminen. Hän peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa terveysajattelua pitkittyneessä pandemiatilanteessa.

Turusen käsityksen mukaan koronaohjeita on noudatettu Niittymaassa pääsääntöisesti hyvin.

Af Hällström sanoo ymmärtävänsä, että halutaan varmistaa, ettei kukaan kuole koronatautiin.

”Mutta mitä iloa on olla fyysisesti terve, jos on psyykkisesti aivan kurjassa kunnossa”, hän sanoo.

Af Hällström painottaa, että Niittymaan asumispalveluyksikössä hoito itsessään on erinomaista.

”Koronaohjeiden noudattamisella halutaan hyvää hyvyyttään estää koronakuolemia, mutta toivoisin, että koronaviruksen suhteen voitaisiin katsoa jo eteenpäin.”

”Tässä [Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuus­osaston johtaja] Mika Salminen on ollut aivan loistava. Hän on ymmärtänyt, että elämässä on muutakin kuin vain koronaepidemia.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat