Suomi ei saa enää Venäjältä tietoja lähi­alueiden ydin­voimaloista – mitä se tarkoittaa säteily­turvallisuuden kannalta?

Ydinvoimalat Pietarin lähellä ja Kuolan niemimaalla edustavat sekä vanhaa että uudempaa tekniikkaa. Jos kriisi pitkittyy, voimaloissa voi tulla vaikeuksia varaosien saannissa.

Rakennustyöt olivat käynnissä Sosnovyi Borin uudella ydinreaktorialueella joulukuussa 2016.

6.4. 17:33

Suomen lähialueilla sijaitsevien Venäjän ydinvoimaloiden turvallisuus herättää kysymyksiä nyt, kun yhteistyö valtioiden välillä on katkennut.

Säteilyturvakeskuksen (Stuk) yhteistyö Suomen lähialueen venäläisten ydinvoimalaitosten kanssa katkesi Ukrainan sodan sytyttyä. HS kertoi yhteistyön keskeytymisestä aiemmin keskiviikkona.

Venäjällä on kaksi ydinvoimalaitospaikkaa Suomen rajan läheisyydessä, Leningradin ydinvoimalaitos Sosnovyi Borissa Pietarin lähialueella sekä Kuolan ydinvoimala Kuolan niemimaalla Poljarnyi Zorissa.

Stukin johtava asiantuntija Aapo Tanskanen sanoo yhteistyön keskeytymisen tarkoittavan sitä, että kaikki kokoukset ja tapaamiset on peruttu. Myöskään mitään laitetoimituksia ei aiota enää tehdä.

Saako Suomi enää Venäjältä tietoja lähialueiden ydinvoimaloista?

”Emme ole täysin pimennossa”, sanoo Tanskanen. ”Kansainväliset sopimukset velvoittavat Venäjää toimittamaan tietoa ja lisäksi on kahdenvälisiä sopimuksia Suomen ja Venäjän välillä. Näiden puitteissa Venäjällä on velvollisuus toimittaa tietoa ja kertoa, jos tapahtuu jotain poikkeavaa”, hän lisää.

Paljon on silti menetetty, kun yhteistyö on poikki. Yksi tiedon kanava on Tanskasen mukaan jäätynyt.

”Kun ei ole kanssakäymistä, henkilötason suhteita ei enää ole niin, että voisimme helposti soittaa ja kysyä, mitä on tapahtunut – tai että venäläiset ylipäätään uskaltaisivat kertoa”, Tanskanen sanoo.

Kanssakäyminen ja luottamukselliset keskustelut alkoivat hiipua jo korona-aikana, kun Venäjällä ei ole päästy käymään.

Voiko lähialueen ydinvoimaloiden turvallisuuteen enää luottaa?

”Tämä on hyvä kysymys, jota me tulemme jatkossa arvioimaan”, sanoo Tanskanen.

Nopeita muutoksia alueen ydinvoimaloissa ei tapahdu. Jos kriisi pitkittyy, Venäjän ydinvoimaloissa voi Tanskasen mukaan tulla vaikeuksia varaosien saannissa.

”Jatkuvasti lisääntyvillä taloudellisilla pakotteilla voi olla vaikutusta ihan kaikkeen”, Tanskanen muistuttaa.

Arviointi on vaikeaa, koska tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka riippuvaisia venäläiset ydinlaitokset ovat joistakin länsitoimituksista tai kuinka nopeasti puutteet näkyisivät.

”Esimerkiksi automaatiojärjestelmät ovat sellaisia, joissa ei oikein löydy venäläistä toimittajaa”, Tanskanen sanoo.

Venäjän voimaloissa käynnistyi jo muutama vuosi sitten hankkeita, joissa on pyrkimys omavaraisuuteen. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmästä on ollut tarkoitus luopua.

”Miten pitkällä projekti on, siihen en osaa sanoa”, toteaa Tanskanen.

Venäjän voimaloissa on käytössä sekä vanhaa että uudempaa tekniikkaa. Sosnovyi Borissa neljä vanhaa reaktoria edustaa RBMK-tekniikkaa, samaa kuin Tšernobylin ydinvoimalassa. Niistä kaksi on pysäytetty ja toiset kaksi on määrä pysäyttää 2025. Lisäksi Sosnovyi Boriin on rakennettu uusi ydinvoimalaitos korvaamaan vanhoja.

Yhteistyö Suomen lähialueen venäläisten ydinvoimalaitosten kanssa alkoi Tanskasen mukaan 1990-luvulla, jolloin maailma oli erilainen.

”Venäjä oli aika avoin. Se pyysi ja tarvitsi apua, ja silloin yhteistyö käynnistettiin.”

Venäjän ydinturvallisuutta pyrittiin parantamaan vuosikymmenten mittaan monenlaisin hankkein. Työntekijöitä koulutettiin ja levitettiin hyviä turvallisuuskäytäntöjä.

Suomesta vietiin Venäjälle myös länsimaista teknologiaa.

”Kun hankkeisiin on sitouduttu, niitä on jatkettu. On esimerkiksi toimitettu jokin järjestelmä ja myöhemmin on toimitettu siihen varaosia ja päivityksiä”, kuvaa Tanskanen.

Suomen toimittama teknologia ei ole Tanskasen mukaan turvallisuuden kannalta aivan keskeistä. Laitokset eivät ole lähivuosina riippuvaisia Suomen-toimituksista.

Ukrainassa ydinvoimalat ovat olleet Venäjän sotatoimien kohteena. Ydin- tai säteilyonnettomuutta ei ole tapahtunut.

Stuk on aiemmin todennut, että jos ydinreaktori vaurioituisi Ukrainassa, Suomeen ei yltäisi vakavaa haittaa aiheuttavaa säteilyä.

Toisaalta Stuk on myös todennut, että Venäjän toiminta on täysin arvaamatonta, ja sen vuoksi vahingollista tai tahatonta hyökkäystä ydinvoimalaitokseen ei voi poissulkea. Sen vuoksi tilannetta on seurattava.

Venäjä vetäytyi viime viikolla hyökkäyksen alussa valtaamaltaan Tšernobylin ydinvoimala-alueelta. Alue on jälleen Ukrainan hallussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat