Nato-jäsenyys toisi isoja harjoituksia ja ajoittain joukkoja Suomeen, mutta mitä Nato tarkoittaisi varus­miehille?

Suomessa saatettaisiin nähdä harjoituksissa nykyistä raskaampaakin kalustoa.

Suomalaisia sotilaita 155-millisen kanuunan äärellä Nato-johtoisessa Cold Response -harjoituksessa maaliskuussa Pohjois-Norjassa.

17.4. 2:00 | Päivitetty 17.4. 14:19

Millainen armeija olisi Nato-Suomen Puolustusvoimat?

Entinen Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg sanoo, ettei hän näe paljon eroa siinä, millainen Puolustusvoimat olisi verrattuna nykyiseen. Kovin vähän muuttuisi.

”Esimerkiksi kaikki kalustohankinnat ovat olleet jo vuosia Nato-yhteensopivia. Se tarkoittaa, että Puolustusvoimat näyttäisi samalta, ollaan Natossa tai ei”, Lindberg sanoo.

”Muutokset olisivat näkymättömiä ja marginaalisia.”

Yksi tällainen muutos olisi se, että Puolustusvoimat saisi pääsyn Naton salattuihin operatiivisiin järjestelmiin, joihin sillä ei ole nyt näkymää pelkkänä Naton kumppanimaana. Näkyvä puoli taas olisi esimerkiksi se, että Puolustusvoimat lähettäisi henkilökuntaa Naton eri esikuntiin.

Siihen, tulisiko Suomeen Naton tukikohtia ja joukkoja, Suomi voisi määritellä oman kantansa, Lindberg sanoo.

Kenraali Jarmo Lindberg oli Puolustusvoimain komentaja vuosina 2014–2019.

”Krimin jälkeen Nato nosti valmiuttaan, perusti nopean toiminnan joukot ja laittoi joukkojaan Baltian maihin, koska ne itse halusivat sitä. Tämä on Suomen neuvoteltavissa oleva asia, halutaanko joukkoja tänne. Tuskin niitä ollaan tänne tyrkyttämässäkään.”

Varusmies ei huomaisi Lindbergin mukaan mitään eroa asepalveluksensa suorittamisessa Nato-Suomessa. Suomalaiset sotilaat johtaisivat suomalaisia joukkoja. Varusmiehiä ei lähetettäisi Nato-Suomessakaan sotilasoperaatioihin ulkomaille.

Naton lippu ehkä liehuisi Pääesikunnan pihalla Suomen lipun rinnalla, kun paikalla olisi vieraita Natosta. Jos Suomeen sijoitettaisiin jokin Naton osaamiskeskus, joita kutsutaan nimellä Center of Excellence, sellaisen pihalla Nato-lippu saattaisi liehua muutenkin.

Lue lisää: Suomi valmistautuu historialliseen päätökseen: Mitä riskejä Nato-jäsenyyteen voisi liittyä?

Sama koskisi tilannetta, jossa Suomi haluaisi alueelleen niin sanotun Nato Force Integration Unitin, jollaisia on kaikissa uusissa Itä-Euroopan Nato-maissa. Niiden tehtävä on auttaa Naton nopean toiminnan joukkojen integraatiota isäntämaan joukkoihin – edelleen siinä tapauksessa, että Suomi sellaisen haluaisi.

”En usko, että Suomessa olisi mitään tarvetta Naton lipuille paitsi joissain harjoituksissa”, Lindberg sanoo.

Suomalaisten sotilaiden virkapuvuissa ja maastoasuissa ei olisi Nato-tekstiä, paitsi silloin kun sotilas osallistuisi Nato-johtoiseen operaatioon tai harjoitukseen.

”Suomalaisilla sotilailla oli Naton operaation tunnukset asuissa jo Balkanin alueen rauhanturvaoperaatioissa”, Lindberg muistuttaa.

Sama tilanne oli Afganistanin Nato-johtoisessa operaatiossa, joka päättyi viime syksynä.

”Tämä on Suomelle tuttua toimintaa. Jos Suomi liittyisi Natoon ja korvamerkitsisi sille joukon, se olisi vain yksi jatkumo vuosia jatkuneelle rauhanturvaamistoiminnalle.”

Siitä on aina huolehdittu kantahenkilökunnan ja vapaaehtoisten reserviläisten voimin.

”Kun nyt Venäjä on mikä on, todennäköisesti Nato keskittyy voimakkaasti omaan vastuualueeseensa Euroopassa eikä enää lähde kaukomaille. Sen kädet ovat nyt täynnä Venäjän kanssa”, Lindberg arvioi.

”Natolla ei ole omia joukkoja, ne kootaan jäsenmaiden armeijoista. Tämä on neuvottelu, jota Suomi sitten kävisi siitä, miten paljon maa olisi tässä mukana.”

Myös apulaissotilasedustaja Pasi Hirvonen sanoo, että moni päällepäin näkyvä asia ei muuttuisi.

Hän työskentelee Naton päämajassa Brysselissä Suomen erityisedustustossa, jossa on nyt töissä parikymmentä suomalaista. Jos Suomi liittyisi jäseneksi, olisi selvää, että suomalaisia sotilaita ja virkamiehiä työskentelisi Naton tehtävissä ulkomailla huomattavasti enemmän kuin nykyisin.

Lue lisää: Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen ottamaan kantaa Naton ydin­ase­doktriiniin

”Varusmiesten koulutus ja kertausharjoitukset jatkuisivat samaan tapaan. Mutta mahdollinen jäsenyys saattaisi lisätä kansainvälisten harjoitusten ja niihin osallistuvien Nato-joukkojen määrää”, Hirvonen sanoo.

Eversti Pasi Hirvonen puhui keväällä 2020 Maavoimien valmiuspäällikkönä medialle valtatie 3:n tiesululla Hyvinkäällä, kun Uudenmaan eristäminen koronaviruksen vuoksi loppui.

Sellainen oli esimerkiksi vastikään Norjassa päättynyt yli 30 000 sotilaan Nato-johtoinen Cold Response, johon Suomikin osallistui sadoilla sotilailla.

”Puolustusvoimien kokemukset niistä ovat olleet äärimmäisen positiivisia. Niistä on ollut kiistattomia hyötyjä”, Hirvonen kertoo.

Hän myös muistuttaa, että jo viime vuosina Suomessa on nähty yhdysvaltalaisia panssarivaunuja harjoituksissa esimerkiksi Niinisalossa sekä yhdysvaltalaisia ilmatankkauskoneita Rovaniemellä. Nato-Suomessa niin olisi todennäköisesti useammin.

”Harjoitusten volyymit vain saattaisivat olla suurempia ja joukkoja niissä enemmän kuin on totuttu. Jo nyt meillä on ollut hävittäjäkalustoa, mutta mahdollisesti voisi kuvitella, että raskaampaakin kalustoa tulisi. Ehkä myös pommikoneita, mutta ne ovat kansallisia päätöksiä.”

Nato on nyttemmin vahvistanut taisteluosastojaan itäsiivellään, kun Venäjä on muuttunut arvaamattomammaksi.

Hirvosen mukaan kokonaan toinen asia olisi, tulisiko Suomeenkin kiertäviä Naton joukkoja.

”Naton näkökulma on, että se ei painosta ketään jäseneksi eikä ottamaan joukkoja. Se on kansallinen tahto, joka ratkaisee.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat