Suomalaisten alkoholin­käyttö muuttui merkittävästi 15 vuodessa – Kokeile HS:n testeillä, tunnetko suomalaisten nykyiset juoma­tavat

Alkoholinkulutus lisääntyi vuosikymmeniä, kunnes alkoivat toistuvat veronkorotukset ja suomalaisten asenteet muuttuivat.

Suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut monin tavoin 2000-luvulla.

17.4. 19:05

Onko pian aika päivittää mielikuvat suomalaisista runsaasti alkoholia käyttävänä kansana?

Suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana yllättävän paljon. Muutosta on tapahtunut erityisesti juomisen määrässä mutta myös siinä, mitä alkoholijuomia käytetään ja missä niin tehdään.

Voit kokeilla tässä jutussa erilaisten testien perusteella, kuinka hyvin tunnet suomalaisten nykyiset juomatavat.

Aloita kokeilu painamalla grafiikassa käyrän päässä olevaa palloa vuoden 2007 kohdalla ja piirrä arviosi alkoholin kokonaiskulutuksen kehityksestä sen jälkeen.

Alkoholinkäytössä tapahtui käänne vuoden 2007 jälkeen.

Tuona vuonna keskimääräinen 15 vuotta täyttänyt suomalainen joi yli 12 litraa sataprosenttisena alkoholina laskettuna.

Jos määrän muuntaa puolen litran oluttuopeiksi, niitä kului yhdeltä henkilöltä vuoden aikana keskimäärin 530 eli yli kymmenen viikossa.

Määrä kuvaa keskimääräistä kulutusta. Osa suomalaisista siis juo merkittävästi enemmän ja osa vähemmän tai ei yhtään.

Vuonna 2008 alkoholin kokonaiskulutus lähti laskuun, joka on jatkunut tähän asti.

Alkoholin juominen ei ole THL:n tilastojen mukaan koskaan aikaisemmin vähentynyt yhtä monen vuoden ajan kuin nyt. Edes joidenkin alkoholirajoitusten vapauttaminen vuonna 2018 ei pysäyttänyt laskua.

”Juominen on laskenut 15 vuodessa kuin lehmän häntä. Vähennys on ollut huomattava”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Thomas Karlsson.

Vuonna 2020 keskimääräinen suomalainen joi sataprosenttisena alkoholina laskettuna 9,2 litraa eli lähes kolme litraa vähemmän kuin viisitoista vuotta sitten. Oluttuopeiksi muutettuna määrä oli 120 tuoppia pienempi kuin vuonna 2007.

Koronapandemian aikana alkoholinkäyttö on tietyllä tavalla polarisoitunut, Karlsson kertoo. Juominen on vähentynyt koko väestön tasolla, mutta osa ennestään runsaasti alkoholia juoneista on Karlssonin mukaan lisännyt käyttöä.

Viime vuoden tilasto ei ole vielä valmistunut, mutta Karlsson uskoo alkoholin juomisen vähentyneen koko väestön tasolla myös silloin.

”Viime vuonna kokonaiskulutus saattoi jäädä jopa alle yhdeksän litran tai ainakin hyvin lähelle sitä”, Karlsson ennustaa.

On kulunut pitkä aika siitä, milloin suomalaiset joivat edellisen kerran sen verran.

Suomalaisten alkoholinkulutus on Karlssonin mukaan nyt muihin Euroopan maihin verrattuna keskitasoa. Viisitoista vuotta sitten se oli keskitason yläpuolella.

Miksi alkoholinkäyttö on vähentynyt vuodesta 2008 alkaen?

Karlssonin mukaan muutosta selittävät osittain vuoden 2008 talouskriisi sekä toistuvat alkoholiveron korotukset.

”Veroja on korotettu vuodesta 2008 lähtien noin parin vuoden välein”, Karlsson sanoo.

Näin on todellakin tapahtunut. Alkoholiverotusta on kiristetty vuosina 2008, 2009, 2012, 2014, 2018, 2019 ja 2021.

Taloustilanne ja verotus eivät selitä muutosta kokonaan. Karlssonin mukaan iso merkitys on sillä, että moni suomalainen on muuttanut suhtautumistaan alkoholiin.

”Monet ovat yksinkertaisesti vähentäneet juomista. Ihmiset ovat aiempaa tietoisempia alkoholihaitoista”, Karlsson sanoo.

Erityisesti nuorten tilanne on muuttunut.

”Nuoriso on vähentänyt juomista jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Se on megatrendi niin Suomessa kuin monessa muussa maassa. Nämä nuoret ikäluokat ovat juoneet vanhetessaankin vähemmän kuin aikaisemmat ikäluokat”, Karlsson sanoo.

Terveystapatutkimuksen mukaan raittiiden nuorten osuus ei kuitenkaan kasvanut enää viime vuosikymmenen viimeisinä vuosina.

Tällä vuosituhannella on ollut murroksessa myös se, missä suomalaiset juovat alkoholia.

”Tässäkin asiassa on tapahtunut huomattava muutos”, Thomas Karlsson sanoo.

Suomalaiset joivat 1990-luvulla usein baareissa ja muissa anniskeluravintoloissa. Sen jälkeen yhä suurempi osa alkoholijuomista on juotu ravintoloiden ulkopuolella.

”Juominen on siirtynyt yhä enemmän koteihin. Viime vuosina tähän on vaikuttanut myös koronavirus ja ravintoloiden rajoitukset, mutta uskon, että trendi olisi jatkunut samanlaisena ilman niitäkin”, Karlsson sanoo.

Miksi juominen on siirtynyt ravintoloista koteihin?

”Sille voi olla monta syytä. Yksi syy on varmasti se, että alkoholi on halvempaa vähittäismyynnissä kuin ravintoloissa. Ravintoloihin myös mennään aikaisempaa myöhemmin, jolloin niissä juodaan ehkä vähemmän.”

Pitkällä aikavälillä suomalaiset ovat siirtyneet käyttämään aikaisempaa miedompia alkoholijuomia.

”Suomi oli 1980-luvulle asti viinamaa. Väkevien viinojen juominen on vähentynyt 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Viinien kulutus on ollut koko ajan lievässä tasaisessa nousussa. Eniten juodaan keskiolutta, vaikka vuoden 2018 lakiuudistus aiheutti pienen siirtymän vahvempiin oluisiin. Myös lonkeroiden ja juomasekoitusten suosio kasvoi vuoden 2018 jälkeen.”

Yksi osoitus muuttuneista asenteista on alkoholittoman oluen ja muiden vähäalkoholisten juomien suosion kasvu.

Vaikka juopottelu on vähentynyt Suomessa, moni suomalainen juo edelleen liikaa viinaa.

Karlssonin mukaan myönteistä on kuitenkin se, että alkoholikuolemat ja muut alkoholihaitat ovat vähentyneet kokonaiskulutuksen laskun myötä viime vuosiin asti.

Tilanteessa tapahtui Karlssonin mukaan kuitenkin käänne vuonna 2018, jolloin alkoholisäädöksiä muutettiin aiempaa vapaammiksi.

”Alkoholikuolemien väheneminen taittui silloin. Sen jälkeen erityisesti alkoholimaksasairauksista johtuvat kuolemat ovat lisääntyneet, vaikka väestön kokonaiskäyttö on vähentynyt. Jonkinlaista siirtymää alkoholin käyttömäärissä on tapahtunut ihmisryhmien välillä”, Karlsson sanoo.

Nykyinen tilanne on epäselvä, koska tuoreimmat tiedot alkoholikuolemista ovat vuodelta 2020.

Entä millainen Suomen alkoholitilanne on kahdeksan vuoden kuluttua vuonna 2030?

”Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Toive on tietysti, että alkoholinkulutus laskisi vuoteen 2030 asti ja sen jälkeenkin. Siihen on hyvät mahdollisuudet, jos alkoholipolitiikka ja alkoholin saatavuus pysyvät nykyisenlaisina”, THL:n Karlsson sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat