”Toivomme, että toimijat eivät eivät lukisi ohjeita kuin piru Raamattua” – THL:n Mika Salmisen mukaan vammaisten korona­toimia on syytä höllentää

THL:n terveysturvallisuus­osaston johtajan Mika Salmisen mukaan edessä on vielä paljon opettelua ja parantamisen varaa, jotta koronatoimet eivät tahattomasti rikkoisi ihmisten itsemääräämisoikeutta ja vapautta.

”Jos toimintatapa on se, että suljetaan toistuvasti yksin päiväkaupalla kotiinsa, ei se ihmisarvoista elämää pitkän päälle ole”, THL:n Mika Salminen sanoo.

15.4. 20:04

Toimintarajoitteisten ja vammaisten asumisyksiköihin kohdistettuja koronatoimia, kuten jatkuvaa testaamista, on syytä höllentää ja siirtyä kohti normaalimpaa arkea, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen.

”Emme ole enää koronavirusepidemian akuutissa vaiheessa. On ymmärrettävää, että alussa ylilyöntejä tuli, kun emme tienneet, mitä meillä on vastassa”, Salminen sanoo.

Tiukat toimet eivät kuitenkaan saisi jäädä päälle.

Salminen huomauttaa, että yksiköissä arki on ollut raskasta yli kahden vuoden ajan.

”Huomattavalla suurella osalla toimintarajoitteisista yksinäisyys on lisääntynyt ja pelko sairastumisesta on melkein kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Heille on annettu viesti siitä, että olette hyvin suuressa riskissä. Todellisuudessa se ei koske kaikkia toimintarajoitteisia.”

Espoolainen Christina af Hällström kertoi HS:lle vaikeasti cp-vammaisen poikansa Kim Kuosman arjesta espoolaisessa Niittymaan asumispalvelu­yksikössä, jossa jatkuva koronatestaus ja muut koronatoimet ovat edelleen arkipäivää.

Lue lisää: ”Joskus menetän yöuneni, kun mietin poikaani” – Suomi on vapautunut maskeista ja rajoituksista, mutta vammaisten ihmisten karu korona-arki on ennallaan

Salmisen mukaan erityisesti liikkumisen rajoittaminen on pitkän päälle kuormittavaa.

”Jos toimintatapa on se, että suljetaan toistuvasti yksin päiväkaupalla kotiinsa, ei se ihmisarvoista elämää pitkän päälle ole”, Salminen sanoo.

”Kyllä tässä on vielä paljon opettelua ja parantamisen varaa, jotta prosessit olisivat sellaisia, että ne eivät tahattomasti riko ihmisten itsemääräämis­oikeutta ja vapautta ellei se ole aivan täysin välttämätöntä.”

THL:n tuoreen epidemian vaikutuksia käsittelevän asiantuntija-arvion mukaan vammaisten ja toimintarajoitteisten yksinäisyys ja taloudellinen tilanne vaikeutuivat epidemian aikana muuta väestöä enemmän.

Arvio toteaa heidän olleen erityisen haavoittuvassa asemassa hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä epidemiaan liittyvän viestinnän näkökulmasta.

Toimintarajoitteiset ja vammaiset kertoivat muita vastaajia useammin, että he eivät ole saaneet riittävästi terveyspalveluja. Joka kolmas kertoi hoitajan tai lääkärin käynnin peruuntuneen tai siirtyneen myöhemmäksi. Muussa väestössä näin raportoi joka viides.

Etäpalvelujen käyttö on kuitenkin epidemian aikana lisääntynyt ja palvelut on koettu pääsääntöisesti toimiviksi. On erittäin tärkeää huolehtia, että palvelut turvataan myös niille, joille digipalvelut eivät sovi, raportissa sanotaan.

Lue lisää: THL: Nuorten kokema lähisuhde­väkivalta ja seksuaalinen häirintä lisääntyneet korona­pandemiassa

Tällä hetkellä voimassa olevien tiukkojen testaus- ja altistumisohjeistusten tarkoituksena on suojata asumisyksiköissä asuvia. Osassa yksiköistä asuu paljon vakavan koronataudin riskiryhmäläisiä.

”Perushuoli on se, että syntyisi epidemia, jossa riskiryhmäläiset olisivat erityisen alttiina. Ihmisten hengen ja terveyden suojelemisen tavoite on hyvä eikä siinä ole mitään vikaa, mutta helposti lähtee päälle sellainen hieman holhoava ote. Huomioiden ettei tilanne ole enää niin akuutti, voitaisiin kuunnella enemmän asukkaiden toiveita”, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan normaalimpaa arkea kohti siirtyminen ei tarkoita sitä, että koronariski jätetään huomioimatta. Tarkoituksena on etsiä riskin hallitsemisen keinoja, jotka rajoittavat ihmisten elämää vähemmän.

THL:ään on tullut tietoa eri puolelta Suomea, että läheiset ovat joutuneet puuttumaan asumisyksikön liian tiukkoihin rajoituksiin.

”Ei ole enää perusteltua, että altistumistilanteissa rajoitettaisiin vanhempien tai omaisten tapaamisoikeutta.”

Esimerkiksi Niittymaan yksikössä altistuminen johtaa omaehtoiseen karanteeniin. Kim Kuosma on kuitenkin kokenut, että hänen tulee olla eristyksessä virallisen testituloksen valmistumiseen asti. Hänen äitinsäkin kertoo, ettei vielä maaliskuussakaan altistuneen pojan luokse päässyt vierailulle.

Suosituksista kertoessa tulee olla selväsanainen, Salminen kommentoi yleisellä tasolla.

”On eri asia sanoa, että ’tämä on suositus ja näin pitäisi toimia’ kuin ’tämä on suositus, mutta voit itse päättää miten toimit’.”

Salmisen mukaan kohtuullisen vähäriskisissä altistumisissa ei tarvitsisi enää ylipäätään suosittaa omaehtoista karanteenia ja tehdä jatkuvasti koronatestejä.

Salminen huomauttaa, ettei kaikkia THL:n ohjeistuksia ja tartuntatautilain pykäliä kuulu ottaa automaattisesti käyttöön vaan tilanteet pitää aina arvioida yksilöllisesti.

”Toivomme THL:ssä, että toimijat eivät eivät lukisi ohjeita kuin piru Raamattua. Pitää huomioida, että asukkaiden hyvinvointi on riippuvainen muustakin kuin koronan torjunnasta.”

Pandemiatilanteen tasaantuessa Salmisen mukaan olisi syytä miettiä tartuntatautilain ja tartuntataudeista vastaavien lääkärien roolien viilaamista.

”Tartuntatautilaki on tietyllä tavalla hyvin määräävä, ja syystäkin, mutta samalla se antaa kovin paljon valtaa ja vastuuta kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Se on hieman iso kakku.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat