Antero Vartia ei joudukaan syytteeseen rahankeräys­rikoksesta – Taustalla lakimuutos, joka sallii Compensaten toiminnan

Syyttäjä on peruuttanut syytteensä päästöhyvityspalvelua tarjoavan Compensate-säätiön perustajaa Antero Vartiaa vastaan. Vartia pitää kolmen vuoden oikeusprosessia kohtuuttoman pitkänä mutta sanoo olevansa tyytyväinen, että se on saatu päätökseen.

Antero Vartia ei saakaan syytettä päästökompensaatiopalvelua tarjoavan Compensaten toiminnasta.

18.4. 16:40

Syyttäjä on peruuttanut syytteen entistä vihreiden kansanedustajaa Antero Vartiaa vastaan. Syyte rahankeräysrikoksesta liittyi päästökompensaatiota tarjoavan Compensate-säätiön toimintaan. Vartia on Compensaten perustaja.

Syyte oli nostettu vuosi sitten kesäkuussa ja sen oli määrä mennä piakkoin oikeuteen. Viime kuussa syyttäjä kuitenkin peruutti syytteen. Syynä oli rahankeräyslain muuttuminen.

Vartia kertoo olevansa iloinen, että hän voi ”keskittyä nyt ilmastoon juridiikan sijasta”.

”Tärkeintä on se, että ne toiminnan esteet, jotka ovat hankaloittaneet parinkymmenen ihmisen työtä melkein kolme vuotta, ovat poistuneet. Markkinoilla on patoutunutta kysyntää. Toivottavasti saamme syntynyttä vahinkoa paikattua ja tämän tilanteen kurottua kiinni.”

Compensaten toimintaa aiotaan laajentaa, ja Vartia keskittyy nyt rahoituksen hakemiseen. Hän kuvaa kasvusuunnitelmia kunnianhimoisiksi, mutta ei halua avata niitä toistaiseksi.

”Meillä on tämä vuosi aikaa laittaa rahoituspuoli kuntoon jatkoa varten. Tämä pitää tehdä ei vain kunnolla vaan myös isosti, koska ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää valtavia toimia. Kunnianhimo ei ole hävinnyt.”

Eduskunta hyväksyi yksimielisesti lakimuutoksen rahankeräyslakiin viime lokakuussa.

Muutoksen seurauksena päästökompensaatioiden myyminen ei jatkossa edellytä rahankeräyslupaa. Compensaten toiminta on nyt Poliisihallituksen alaisen arpajaishallinnon mielestä laillista, minkä johdosta Vartia ei saa syytettä. Kyse on niin sanotusta lievemmän lain periaatteesta.

Vartiaa vastaan nostetussa syytteessä oli kyse siitä, onko Compensaten tarjoama päästöhyvityspalvelu vastikkeellista vai ei. Vartian ei epäilty itse hyötyneen asiassa eikä hänen katsottu tavoitelleen tai saaneen rikoshyötyä.

Poliisin sekä syyttäjän mielestä palvelu, jossa kuluttaja voi hyvittää aiheuttamansa päästöt, oli vastikkeetonta ja olisi siksi tarvinnut rahankeräysluvan.

Arpajaishallinnon linjauksen myötä esimerkiksi Finnair lopetti palvelunsa, jossa se antoi lentolipun ostajille mahdollisuuden hyvittää ilmastopäästöjään. Koska yritys ei voi saada rahankeräyslupaa, se ei voi harjoittaa rahankeräysluvan alaista toimintaa.

Moni asiantuntija oli eri mieltä arpajaishallinnon kanssa ja piti Compensaten toimintaa vastikkeellisena. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja ja professori Markku Ollikainen sanoi vuonna 2020 HS:lle pitävänsä poliisin tulkintaa ”häkellyttävänä” ja ”täysin virheellisenä”. Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen totesi, ettei ymmärrä poliisin tulkintaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) totesi tuolloin, että rahankeräyslain muuttamista on harkittava, jos se ei mahdollista päästöjen kompensoimista.

Vartia sanoo, että rahankeräysrikosepäily teki toiminnasta Suomessa käytännössä mahdotonta. Sen vaikutus ulottui myös ulkomaille. Huomion hakeminen kansainvälisessä mediassa vaikeutui todella paljon.

”Meillä ei ollut varaa siihen, että joku Financial Times kirjoittaa meistä artikkelin ja samalla mainitsee, että Suomessa viranomainen epäilee ja syyttää meitä rikoksesta. Koska sitten muut toimittajat olisivat lukeneet sen ja se olisi jäänyt elämään.”

Vartian mukaan Compensate ”onnistui väistämään” ongelman, mutta limbo kesti kolme vuotta. Sinä aikana markkina on mennyt eteenpäin. Vartia sanoo, että Compensaten toimintaa on kyllä kehitetty, mutta ei alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

Antero Vartia julkisti Compensaten huhtikuussa 2019 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Yleisössä oli myös Supercellin perustaja Ilkka Paananen, joka on auttanut Vartiaa.

Vaikka syytteen peruminen on Vartian mukaan helpotus, hän pitää turhauttavana sitä, ettei kiistaan saatu ratkaisua.

”Olisin mielelläni saanut vastauksen siihen, toimimmeko väärin vai emme. Se jäi nyt epäselväksi. Olen vahvasti sitä mieltä, että koko tuo tapaus oli alun alkaenkin absurdi ja että oikeudessa olisimme voittaneet 6–0. Siihen ei nyt saada vastausta”, Vartia sanoo.

”Toimintamme kannalta on ehdottomasti parempi, että pääsemme taas viemään tätä eteenpäin. Mutta olimme kolme vuotta tässä limbossa, ja nyt sitten viranomainen toteaa, että no ei me nyt sitten mitään. Se vahinko, joka tästä on koitunut toiminnallemme, on kuitenkin todella iso.”

Vartia kertoo ajatelleensa, että asia tulisi ratkaistua nopeasti, koska piti tapausta ”absurdina”.

”Jos olisin tiennyt, että tässä kestää näin pitkään, en usko että olisi ollut järkevää yrittää taistella tätä vastaan. Mutta koko ajan oli peruste odottaa, että ratkaisu saadaan pian.”

Prosessi käynnistyi vuoden 2018 loppupuolella. Tuolloin Vartia lähestyi arpajaishallintoa kertoakseen Compensatesta ja pyytääkseen lausuntoa siihen, tarvitseeko toiminta rahankeräysluvan. Arpajaishallinto vastasi muutaman viikon jälkeen, että kysymys on ”hankala”.

Compensate jätti uuden, laajemman lausuntopyynnön vuoden 2019 helmikuussa. Saman vuoden kesäkuussa arpajaishallinto antoi lausunnon, jonka mukaan Compensaten toiminta vaatii rahankeräysluvan, koska se on vastikkeetonta.

Arpajaishallinto pyysi Vartialta listaa alan asiantuntijoista, mutta ei ollut heihin yhteydessä. Loppuvuodesta 2019 Compensate jätti rahankeräyslupahakemuksen. Viikko sen jälkeen arpajaishallinto päätti tehdä säätiöstä tutkintapyynnön. Sen jälkeen arpajaishallinto on odottanut asiassa rikosprosessin etenemistä.

Vartia kanteli asiasta oikeuskanslerille. Oikeuskansleri totesi viime vuonna, että Poliisihallitus on laiminlyönyt hallintolakia, kun se ei ole tehnyt päätöstä Compensaten rahankeräysluvasta. Lisäksi oikeuskansleri katsoi, että poliisin ”olisi ollut perusteltua kuulla asiantuntijoita” pohtiessaan Compensaten toiminnan luonnetta. Näin totesi myös sisäministeriö.

Poliisihallitus oli käynyt yleisemmällä tasolla aiheeseen liittyen vuoropuhelua Energiaviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Sisäministeriön mukaan ”ei voida todeta, etteikö Poliisihallitus olisi selvittänyt asiaa asianmukaisesti ja riittävästi, mutta edes joidenkin [Vartian] nimeämien asiantuntijoiden kuuleminen olisi ollut perustellumpi menettelytapa”.

Vartia sanoo, että kun hän vuonna 2018 perusti Compensaten, hiilidioksidin sitominen ilmakehästä oli monelle uusi ajatus. Compensate keskittyi paljon siihen, että kompensaation idea saatiin myytyä kuluttajille ja yrityksille. Erityisesti kuuden viime kuukauden aikana hiilensidontamarkkinat ovat kuitenkin kasvaneet olennaisesti, Vartia jatkaa.

”Kysyntä on räjähtänyt ja sitä kuvaa se, että hiilensidonnan hinta on kaksin- tai kolminkertaistunut viime kesästä lähtien. Tarjonta ei ole kyennyt kasvamaan samassa suhteessa.”

Kansainvälinen hiilensidontamarkkina on vasta runsaan miljardin euron arvoinen. Mutta Englannin keskuspankin entinen pääjohtaja Mark Carney on ryhmineen arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä markkinan koko tulee olemaan jo 40–180 miljardia euroa.

”Se kuvaa hyvin, että markkina on edelleen todella pieni mutta tulee kasvamaan erittäin suureksi. Ihmiskunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuten IPCC:n viimeisin raportti korostaa. Päästövähennykset ovat ilmastotavoitteiden ydin, mutta sinne jää edelleen tosi paljon kompensoitavaa, mikä voi tapahtua vain synnyttämällä markkina sen ympärille”, Vartia sanoo.

”Mutta ei riitä, että markkina toimii paperilla. Sidonnan pitää olla todellista. Ja nyt kun tähän vastuuseen on havahduttu, meidän osaamisemme alkaa kantaa hedelmää.”

Hiilensidontapalvelun lisäksi Compensaten rooli tulee jatkossa olemaan yhä enemmän asiantuntijapalvelun tarjoaminen. Entistä useampi yritys haluaa kompensoida päästönsä, mutta eivät välttämättä ymmärrä mitä tekevät, Vartia sanoo. Markkinoilla on kaikenlaisia yrityksiä, mikä lisää riskiä huijauksista ja kielteisestä julkisuudesta.

Esimerkiksi viime vuonna verkkojulkaisu Long Play kertoi epäselvyyksistä päästöhyvityspalvelu Ilmastokummien toiminnassa.

”Yritykset tarvitsevat päästöjensä kompensointiin enemmän ulkopuolista apua kuin aiemmin”, Vartia sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat