Suomen maanteistä suuri osa voi jäädä talven jäljiltä reikäiseen kuntoon, koska sota nosti bitumin hinnan pilviin

Väylävirasto leikkasi tämän vuoden päällystystavoitettaan sadoilla kilometreillä, koska asfaltin raaka-aineen bitumin hinta on noussut voimakkaasti.

Yleisesti alalla käytetty nyrkkisääntö on, että Suomessa pitäisi tiestöä päällystää vuodessa 4 000 kilometriä, jotta tiestö pysyy kunnossa.

14.4. 8:09

Bitumin ja energian hinta ovat tänä vuonna nousseet niin paljon, että valtio joutuu leikkaamaan satoja kilometrejä pois teiden päällystämistavoitteistaan.

Väyläviraston hankintajohtajan Pekka Petäjäniemen mukaan virasto arvioi viime vuoden lopussa, että tänä vuonna Suomen maanteitä saisi päällystettyä noin 2 700 kilometriä.

Alkuvuoden raju hintapiikki on kuitenkin johtanut siihen, että virasto joutui korjaamaan arviotaan alaspäin. Nyt arvio on enää 2 300 kilometriä päällystettyä tietä.

Viimeiset muutama sata kilometriä putosivat tavoitteesta juuri bitumin kalliin hinnan vuoksi.

”Bitumin hinta on nostanut päällystämisen kustannuksia noin 30 prosenttia”, Petäjäniemi kertoo.

Yleisesti alalla käytetty nyrkkisääntö on, että Suomessa pitäisi tiestöä päällystää vuodessa 4 000 kilometriä, jotta tiestö pysyy kunnossa. Tähän päästiin viimeksi kaksi vuotta sitten vuonna 2020. Tämän vuoden päällystysarvio jää noin puoleen ihannetilanteesta.

Petäjäniemen mukaan Väylävirasto painottaa kunnostuksissa pääväyliä, joilla kulkee valtaosa Suomen liikenteestä. Päällystämistä joudutaan siis karsimaan tieosuuksilla, joilla liikennettä on vähän. Tämä voi näkyä tiestön kunnossa kovan talven jälkeen.

STT kertoi jo maaliskuussa, että hinausalan yrittäjien mukaan tiestö on poikkeuksellisen huonossa kunnossa talven jäljiltä.

”Asfalttikoneista tulee tien päällä harvinaisempi näky, kun ei ole varaa päällystää”, toteaa infrarakentamisalan edunvalvontajärjestön Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Päällystystöiden kova hinnannousu koskettaa yhtä lailla valtiota kuin kuntiakin. Suomen tieverkosta yhteensä noin 104 000 kilometriä on valtion ja kuntien vastuulla. Kuntien osuus on tästä noin neljännes, 26 000 kilometriä.

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta arvioi, että kunnissa ollaan pitkälti samassa tilanteessa kuin valtiokin.

Varsinkin energian raju hinnannousu on johtanut siihen, että päällystystyöt ovat voineet muuttua urakoitsijoille entistä heikommin kannattavaksi.

Syrjö Infra ry:stä arvioi, että osalla sen jäsenyrityksistä voi olla voimassa pitkäaikaisia sopimuksia julkisen yhteisön kanssa väylien hoidosta.

”Urakoitsija tekee turskaa jatkuvasti, jos se ei saa energiakustannuksia millään tavalla kompensoitua. Siinä sekä tilaajalla, urakoitsijalla ja yhteiskunnalla pitäisi olla yhteinen näkemys. Ei ole kenenkään etu, jos urakoitsija menee konkurssiin”, sanoo Syrjö.

Väylävirastosta Petäjäniemi kertoo, että kustannuksia on valtion kunnossa­pito­sopimuksissa sidottu indekseihin. Tämä tarkoittaa, että yrittäjät voivat saada kompensaation kohonneista hinnoista.

Kunnissa käytännöt ovat kuitenkin Kuntaliiton Taipaleen mukaan kirjavampia, mutta osassa kunnista on hänen mukaansa harkittu sitä, että indeksitarkistuksia tehtäisiin entistä tiheämmin.

”Jos tilanne laukeaa, pitäisi kustannuksen liikkua silloin myös toiseen suuntaan”, Taipale sanoo.

Asfaltin raaka-aineena käytettävä bitumi valmistetaan maaöljystä, joten sen hinnannousun taustalla on yleinen energiakustannusten kova nousu, jota puolestaan on vauhdittanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Venäjä on ollut yksi maailman suurimmista bitumin tuottajamaista.

”Asfaltoinnin hinnasta noin kolmasosa tulee bitumin hinnasta”, kertoo Infra ry:n Syrjö.

Asfaltoinnin hintalappua nostavat myös esimerkiksi maakaasun kohonneet kustannukset, koska monella asfalttiasemalla maakaasua käytetään valmistuksessa energianlähteenä. Rakennushankkeisiin on yleisesti vaikuttanut myös puun ja metallituotteiden hinnan kova nousu.

Yksi syy hinnannousuun on Väyläviraston Petäjäniemen mukaan ollut se, että yritykset ovat Ukrainan sodan vuoksi alkaneet vältellä venäläistä bitumia, vaikkei tuote olekaan pakotteiden alaista. Korvaavaa tuotetta on haettu länsimaista, ja kohonnut kysyntä on nostanut ei-venäläisen bitumin hintaa.

Petäjäniemi toteaa, että päällystysmääriä koskeva arviointi on tehty hinta-arvioilla, jotka olivat tiedossa helmikuun lopussa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tuolloin vasta alkanut, joten on mahdollista että Ukrainan sota on nostanut hintoja entisestään. Hän kuitenkin uskoo, että hinnannousua tasaa lopulta se, kun yritykset saavat hankintaketjunsa järjestettyä uusiksi.

”Hintataso tulee varmasti pysymään korkeammalla kuin mihin on totuttu”, Petäjäniemi arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat