”Tie oli yhtä pilkkiavantoa” – Valtio säästää hiljaisempien teiden korjauksesta vaikka osa tiestöstä on jo kurjassa kunnossa

Monissa paikoissa päällystettyjen teiden routavaurioihin törmää heti pääväyliltä pois ajaessa.

Siilinjärven Räimän kylällä asuva Ilpo Pöyhönen mittailee päällystevaurion syvyyttä Räimäntiellä. Hänen takanaan näkyy etelästä pohjoiseen kulkeva viitostie.

23.4. 2:00 | Päivitetty 23.4. 6:44

Siilinjärveläisen Ilpo Pöyhösen kämmen uppoaa rannetta myöten asfaltissa olevaan railoon Siilinjärven Räimäntiellä, Pohjois-Savossa.

Kevät paljastaa taas lumen ja jään alta suomalaisten teiden kunnon. Kelirikkoaikaan monet hiekkatiet muuttuvat kynnöspelloksi, mutta myös monien päällystettyjen teiden kunto on talven jäljiltä vaatimaton.

Vilkasliikenteisiä pääväyliä pidetään kunnossa, mutta teiden kunto heikkenee nopeasti pääväyliltä sivuun ajettaessa. Autonrengas voi tömähtää routavaurioon jo pian sen jälkeen, kun ajaa moottoritien rampille.

Näin tapahtuu myös Siilinjärven Räimällä, josta on vain parinkymmenen kilometrin matka Kuopioon.

Räimäntiellä saa ajaa 60 kilometrin tuntivauhtia, mutta varoitus päällystevaurioista kertoo, ettei ehkä kannata. Päällystevaurioisesta tiestä löytyy monenlaista epätasaisuutta, kuoppaa ja railoa, isompaa ja pienempää.

Räimäntiellä varoitetaan päällystevaurioista.

Talven jäljiltä samankaltainen tilanne on monilla suomalaisteillä, joilla liikennettä on selvästi valtateitä vähemmän, ja joiden kunnossapito nähdään vähemmän tärkeäksi kuin valtateiden.

Tänä vuonna yhä isompi osa vaurioista jää myös korjaamatta. Hintojen nousun takia valtio joutuu madaltamaan teiden päällystämistavoitteita. Päällystämistä joudutaan vähentämään, koska etenkin asfaltin tekoon tarvittavan bitumin hinta on noussut tänä vuonna huimasti.

Väyläviraston tuoreen arvion mukaan maanteitä pystytään päällystämään tänä vuonna vain noin 2 300 kilometriä. Vielä viime vuoden lopussa arvio oli 2 700 kilometriä.

Uusin arvio on jo lähes puolittunut yleisestä tavoitteesta. On arvioitu, että Suomen teitä pitäisi päällystää vuodessa noin 4 000 kilometriä, jotta tiestö pysyisi kunnossa.

Väyläviraston mukaan kunnostuksissa etusijalla ovat pääväylät, joilla kulkee suurin osa liikenteestä. Päällystystä karsitaan tieosuuksilta, joilla liikennettä on vähän.

Myös Siilinjärven Räimän kylässä asuva Ilpo Pöyhönen antaa kiitosta päätieverkolle: se on erinomaisessa kunnossa, ja siitä on luvattu pitää huolta.

”Se ei kuitenkaan saisi olla syy siihen, että alemman luokan tiestö unohdetaan kokonaan”, hän sanoo.

”Alemman tiehoitoluokan teissä on korjausvelkaa tosi paljon. Se vaikuttaa ihmisten elämään ja kaikkeen liikkumiseen. On hankalaa varsinkin kelirikkoaikaan.”

Pöyhönen työskentelee logistiikkapäällikkönä lannoitevalmistaja Yaran Siilinjärven tehtaalla. Hän huomauttaa, että päällystevaurioiset tiet hankaloittavat paitsi teiden varsien asukkaiden elämää, myös ammattiliikennettä. Tukkirekkojen, maitoautojen, eläinten- ja rehunkuljetusautojen kohteet eivät sijaitse valtateiden varsilla.

”Keskustelen paljon niiden ihmisten kanssa, jotka joutuvat kulkemaan siellä ja kuulen sitä heidän tuskaansa”, hän sanoo.

”Ongelmat pahenevat koko ajan. Jos puhutaan korjausvelasta, jossain vaiheessahan se menee maksuun. Menevätkö tiet sitten jo todella huonoon kuntoon ja lasku on jo todella iso.”

Räimältä naapurikylään Kehvolle ajaessa kyyti jatkuu töyssyisenä. Kehvontiellä saa ajaa 80 kilometriä tunnissa, mutta se tuntuu päällystevaurioisella, mutkaisella ja mäkisellä tiellä rallivauhdilta.

”Asfaltissa on monttuja. Kyllä niitä välillä paikkaillaan, mutta aika huonossa kunnossa tie on”, sanoo Kehvon kylällä asuva Piia Tirronen, joka on tullut torstaina iltapäivällä hakemaan tyttäriään Kehvon koulusta.

Tirrosen mukaan tien kunnossapitäjät paikkailivat isoja routareikiä edellisviikolla, mutta korjattavaa löytyy yhä paljon.

”Tie on kapea ja täällä kulkee paljon koululaisia pyörillä ja jalan. Minä en anna omien tyttöjen kulkea koulumatkaa pyörällä pimeän aikaan ja talvella, koska tie on äärettömän vaarallinen. Tien kunto vaikuttaa turvallisuuteenkin”, hän sanoo.

Siilinjärveläinen Piia Tirronen haki tyttärensä Kehvon koulusta torstaina. Etupenkillä istui Pinja Tirronen.

Kun Kehvontietä ajaa koulua pidemmälle päätyy Väänälänrannalle, jossa asuu Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Rautiainen (kesk). Hän kertoo Kehvontien korjauksen olleen vuosikausia pahimpien kohtien paikkausta.

"Sitä riittää varmaan loputtomasti”, hän sanoo.

”Ei meidän tie ole ehkä ihan niin huonossa kunnossa, että autoille olisi sattunut rikkoja, mutta ei siitä kaukanakaan olla. Routavaurioita on paljon. Maaseutualueilla omalla autolla on kuitenkin pakko liikkua, kun ei ole julkista liikennettä.”

Päällystevaurioita Kehvontiellä Siilinjärvellä. Tiellä on 80 kilometrin nopeusrajoitus.

Rautiainen itse ajaa huonoimmilla keleillä Kuopioon Siilinjärven keskustan kautta, vajaa kymmenen kilometriä pidempää reittiä, jolloin hän pääsee moottoritielle ajamatta töyssyistä Kehvontietä.

Rautiainen muistelee kotinsa lähellä sijaitsevan Väänälänrannantien korjausta, joka tehtiin vuosia sitten. Tie oli ”yhtä pilkkiavantoa” ja pohdinnassa oli jo päällysteen poistaminen.

”Se päädyttiin kuitenkin korjaamaan. Alueen asukkaat tekivät kyllä melkoista vaikuttamistyötä. Onneksi rahoitus löytyi. Jos hiekalle vaihdetaan, niin on sekin sellaista nimismiehen kiharaa, että onko siinäkään mitään järkeä”, hän sanoo.

Rautiaisen mukaan ihmisten pitäisi aktiivisesti antaa palautetta teiden ongelmista teiden ylläpitäjälle. Hän itse on soittanut usein Tieliikennekeskusten Tienkäyttäjän linjalle.

”Minulla on hyvin herkässä se numero”, Rautiainen sanoo.

”Useimmiten se [ongelma] liittyy kyllä talvikunnossapitoon, mutta jos siellä on vaurioita, ilman muuta ilmoitan. Mittee se valittaminen siellä kotona hyödyttää. On vaan kerrottava, mikä se ongelma on.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat