Kovin isku osuu kahteen tärkeään toimialaan – Jos sopeutuminen unohdetaan, suomalaisia odottaa ilmastonmuutoksen aiheuttama miljardien eurojen lisälasku

Ilmastonmuutos aiheuttaa kustannuksia nyt jo, mutta ennakkoon sopeutumalla suomalaiset voivat säästää ison summan.

Myrskyjen aiheuttamat tuhot, kuivuus viljelyksillä ja metsäpalot lisäävät taloudellisia kustannuksia entisestään, jos ilmastonmuutokseen ei varauduta ajoissa.

28.4. 9:00 | Päivitetty 28.4. 10:16

Suomessa laskettiin ensimmäistä kertaa laajasti, minkälainen lisälasku ilmastonmuutoksesta aiheutuu, jos ilmaston lämpenemiseen ei sopeuduta jo ennalta.

Jos ennakoivat ilmastotoimet ovat riittämättömiä, suomalaisia odottaa vuoteen 2070 mennessä jopa hävittäjähankinnan kokoinen lisälasku. Tulvat, sähkökatkot, metsätuhot ja sadonmenetykset voivat aiheuttaa noin 5–8 miljardia euron lisäkulut, selviää valtioneuvoston tilaamasta, torstaina julkaistusta Kuitti-hankkeesta.

Lisälasku uhkaa, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei saavuteta. Sopimukseen on kirjattu, että maapallon keskilämpötilan nousun pitäisi pysyä selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan.

Enää ei riitä, että ilmastonmuutosta pelkästään hillitään. Jotkin ilmaston lämpenemisen aiheuttamat seuraukset ovat väistämättömiä, joten niihin sopeutuminen on elintärkeää.

”Tutkimus on nyt näyttänyt, että ennakoiva sopeutuminen on myös taloudellisesti kannattavampaa kuin vain odottaa ja katsoa”, sanoo hanketta koordinoinut Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels.

Raportissa keskitytään neljään ilmastonmuutokselle herkkään toimialaan ja ilmiöön. Kysyimme raporttia mukana laatimassa olleilta tutkijoilta, millaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat uhkakuvat ovat ja mistä lisälaskut koostuvat.

Jos mitään ei tehdä, tulvariski voi kaksin- tai kolminkertaistua vuosisadan loppuun mennessä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehitysinsinööri Mikko Sane. Tällöin tulvat voivat aiheuttaa yhä kalliimpia vahinkoja muun muassa rakennuksille, teille ja ajoneuvoille.

Suomessa tulvariskialueilla asuu noin 40 000 ihmistä. Alueilla on 25 000 rakennusta ja 400 kulttuuriperintökohdetta.

Tuusulanjoki tulvi 22.huhtikuuta. Tulvat aiheuttavat teille tuhoja, mutta myös liikennekatkoja ja vahinkoja ajoneuvoille, mistä aiheutuu lisäkustannuksia.

Lohdullista on, että ennakoiva sopeutuminen voi parhaassa tapauksessa kääntää kustannukset jopa laskuun. Nykyisin tulvat aiheuttavat vuosittain noin viiden miljoonan euron rahalliset kustannukset.

Käytännössä ennakointi voi esimerkiksi olla kaavoitusta: ei yksinkertaisesti enää rakenneta tulvariskialueille. Ennakointia on myös jo näillä alueilla olevien rakennusten suojaaminen.

Raportin laskelmissa ei juurikaan oteta huomioon välillisiä vahinkoja, joita tulvat voivat aiheuttaa. Esimerkiksi heikosti suojattuun jätevedenpumppaamoon tulviva vesi voi käynnistää odottamattomia vaikutusketjuja, kun haitalliset aineet leviävät kesätulvan mukana rannalle, sanoo Sane.

”Siinä voi vaikka mennä uimaranta käyttökieltoon.”

Suomalaiset joutuvat viimeistään vuonna 2070 pulittamaan 20 miljoonan euron vuosittaisen lisälaskun, jos ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia sähköverkostolle ei huomioida.

Tämän sähkönkäyttäjät joutuisivat maksamaan omissa sähkönsiirtolaskuissaan.

Summa ei ole lopulta kovin iso, sillä nykyisin sähköverkkojen kunnossapito ja viankorjaukset maksavat vuosittain noin 400–500 miljoonaa euroa, sanoo LUT-yliopiston tutkijaopettaja Juha Haakana.

Myrskyt voivat ilmastonmuutoksen myötä voimistua, mikä lisää riskejä sähköverkostolle.

Suomessa on toki aina ollut sähkökatkoksia aiheuttavia myrskyjä, mutta ilmastonmuutoksen myötä sähkökatkosten määrän odotetaan lisääntyvän, sanoo Haakana. Ilmaston lämpenemisen myötä myös routaa muodostuu aiempaa vähemmän.

”Tällöin myrskyt aiheuttavat enemmän sähkökatkoksia, koska puut kaatuvat helpommin.”

Hyvä uutinen on se, että ilmastonmuutoksen ennakointi sähköverkkojen osalta on jo aloitettu.

”Voi olla, että ilmastonmuutos nopeuttaa investointeja.”

Yksi merkittävä investointi on maakaapelointi. Maakaapeloinnissa sähköjohdot rakennetaan maan alle sen sijaan että ne kulkisivat ilmassa pylväiden varassa.

Kaapelointi on melko kallista, mutta se suojaa sähkönkäyttäjiä nykyistä paremmin, jolloin myös kokonaiskustannukset pysyvät kurissa.

Ilmastonmuutos iskee myös metsäteollisuuteen. Pahimmassa tapauksessa metsäteollisuuden, eli massa-, paperi- ja sahateollisuuden, tuotannon arvo voi laskea 800 miljoonalla eurolla vuosittain, kun lähestytään vuotta 2070.

”Se on tässä tulkittu yhteiskunnalliseksi kustannukseksi”, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jussi Lintunen.

Luku on suurin raportissa esitetyistä ilmastonmuutoksen aiheuttamista lisälaskuista. Silti ei ole kyse suhteellisesti kovin suuresta summasta, sillä se on 2–3 prosenttia skenaariossa arvioidusta metsäteollisuuden kokonaistuotannon arvosta, sanoo Lintunen.

Metsäpalot voivat pienentää metsäteollisuuden tuotannon arvoa.

Syynä lisälaskuun ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat metsätuhot. Jos tuho esimerkiksi iskee yhdelle metsäkaistaleelle, alueen puut menettävät arvoaan.

”Eli vaurioituneita puita ei voidakaan käyttää sahaukseen tai sellun keittoon.”

Tämä voi tarkoittaa sitä, että hakkuita pitää tehdä toisilla alueilla, jolloin myös metsien hiilivarastot pienenevät.

Jos ilmastonmuutosta hillitään ja metsätuhoihin varaudutaan, hintalappu voi kutistua muutamalla sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Vuoden 2050 paikkeilla heikon sopeutumisen hinta maataloudessa on pahimmassa tapauksessa lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että viljelijöille jää noin 40 prosenttia vähemmän rahaa käteen kuin silloin, jos ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan huomioon ajoissa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Heikki Lehtosen mukaan myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa, mutta se on välttämätöntä.

”Lyhyellä aikavälillä voidaan säästää [jos ei sopeuduta], mutta pidemmän päälle se on kestämätön strategia.”

Lehtosen mukaan ”viljelijät kärsivät seuraukset nahoissaan”, jos he jäävät odottamaan, että seuraukset muuttuvat isoiksi ja hankaliksi.

Loppuviimein myös kuluttajat maksavat heikosta sopeutumisesta, sillä tappiot siirtyvät tuotteiden hintoihin.

Maataloudessa sopeutuminen tarkoittaa muun muassa uusien kasvilajikkeiden jalostusta, peltojen kasvukunnosta huolehtimista ja niiden hyödyntämistä sekä lannoitteiden harkittua käyttöä.

Maataloudessa kustannukset nousevat sitä enemmän, mitä pidempään odotetaan ilman, että tehdään tarvittavia sopeutumistoimia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat