Vuoden 2007 joukko­irti­sanoutumista järjestänyt Tehy-johtaja kertoo, mitä poikkeuksellinen toimen­pide vaatii – ”Kaikkia synkimpiä hetkiä ei edes muista”

Sairaaloiden halvaannuttamiseen voi riittää pienikin määrä irtisanoutuvia hoitajia. Vuonna 2007 hoitajia olisi irtisanoutunut erityisesti päivystyksestä, leikkaussaleista, tehohoidosta, synnytysosastoilta ja syövän akuuttihoidosta.

Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola ja sosiologian emeritusprofessori Harri Melin kertovat arvioitaan hoitajien joukkoirtisanoutumisista.

20.4. 19:19

Jo pienenkin hoitajamäärän joukkoirtisanoutuminen voi halvaannuttaa sairaaloiden toimintaa, arvioidaan HS:lle.

Kyse voisi olla esimerkiksi ”täsmäiskusta”, joka kohdistettaisiin vain kriittisimpiin toimintoihin tai tietylle alueelle, sanoo sosiologian emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ilmoittivat tiistaina, että ne alkavat valmistella lakon sijaan joukkoirtisanoutumista. Hoitajat vaativat parempaa palkkausta ja helpotusta työvoimapulaan.

Syy käänteelle oli järjestöjen mukaan se, että perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmisteltiin hoitajien lakko-oikeutta rajoittavaa potilasturvallisuuslakia.

Lue lisää: Hoitaja­lakko peruttiin, Super ja Tehy alkavat valmistella joukko­irti­sanoutumisia – Ministeri Lindén: Potilas­turvallisuuslaki olisi viety eteenpäin, jos lakko­suunnitelma olisi toteutunut

Järjestöt eivät ole kertoneet julkisuuteen suunnitelmiaan. Tiedossa ei ole, kuinka moni hoitaja olisi valmis irtisanoutumaan, milloin tämä tapahtuisi ja mistä tehtävistä hoitajia lähtisi.

Vertailukohtaa voi hakea vuodesta 2007, jolloin hoitajat edellisen kerran uhkasivat joukkoirtisanoutumisella. Silloin Tehy sai irtisanoutumislistoilleen yli 12 000 ihmistä, ja niin sanotussa toisessa aallossa mukaan ilmoittautui muutama tuhat lisää.

Nykytilanne on tuonut Tehyn entiselle puheenjohtajalle Jaana Laitinen-Pesolalle mieleen muistoja 15 vuoden takaa.

”Itse asiassa se oli niin raskas melkein puoli vuotta, että onneksi mieli armahtaa sillä tavalla, että kaikkia synkimpiä hetkiä ei edes muista.”

Esimerkiksi jäsenistön tukea hän kuitenkin muistelee ilolla.

Hoitajat osoittivat mieltään marraskuussa 2007.

Miten joukkoirtisanoutuminen etenee käytännössä? Laitinen-Pesola kertoo, miten vuonna 2007 edettiin.

”Tietysti ensimmäiseksi siitä tehdään hallinnollinen päätös, eli ainakin silloin Tehyn valtuusto teki siitä päätöksen.”

Tehy ja Super kertoivat tiistaina, että niiden valtuustot kokoontuvat päättämään jatkosta ”lähipäivinä”. Rytkösen mukaan ainakin Tehyllä kyseessä on lähikokous.

Kun jäsenet saavat päätöksen tietoonsa, nimien kerääminen alkaa työpaikoilla. Sitä ei pystytty tekemään keskitetysti ainakaan vuonna 2007. Tuolloin nimiä kerättiin ensisijaisesti erikoissairaanhoidosta.

”Se perustuu tietysti vapaaehtoisuuteen. Ihmiset tekevät ratkaisun henkilökohtaisella tasolla”, Laitinen-Pesola sanoo.

Kerättyjen nimien määrä yllätti Laitinen-Pesolankin. Hän kertoo toimittajien kyselleen etukäteen, onko Tehy saanut kasaan esimerkiksi 2 000 nimeä.

”Veikkaukset julkisuudessa olivat ihan eri luokkaa kuin se nimilista, joka toimitettiin työnantajalle.”

Sopu syntyi vuonna 2007 viime hetkillä ennen kuin tuhansien hoitajien joukkoirtisanoutuminen olisi astunut voimaan.

Sairaanhoitopiireissä ehdittiin sitä ennakoida, että toimet olisivat iskeneet pahimmin päivystykseen, tehohoitoon, synnytyksiin, syövän akuuttihoitoon ja kiireelliseen leikkaustoimintaan.

Yliopistosairaaloiden kriittisimmistä toiminnoista irtisanoutuneita kerrottiin olleen jopa 70–100 prosenttia hoitajista.

Jaana Laitinen-Pesonen kuvattuna vuonna 2007.

Laitinen-Pesolan mukaan nykytilanteessa on samaa ainakin keskustelu palkoista työn vaativuuteen nähden. Hoitajapulaa hän pitää vielä suurempana kuin vuosituhannen alussa.

Laitinen-Pesola ei ota kantaa siihen, voisiko vuoden 2007 kaltainen joukkoirtisanoutuminen toteutua tai miten se vaikuttaisi sairaanhoitopiireissä. Jäsenistön tuen hän uskoo olevan vahvaa.

”Ei tarvitse lähteä kuin huomattavasti pienempi väkimäärä, että se halvaannuttaa toiminnot”, hän sanoo lisäksi.

Samaa mieltä on emeritusprofessori Harri Melin. Hän korostaa, että ulkopuoliset eivät tiedä suunnitelmia lainkaan.

”Liitoillahan voi olla monenlaisia taktiikoita tässä. Voi olla, että joukkoirtisanoutuminen kohdistuisi vaikka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin tai Tampereen tai Turun yliopistolliseen sairaalaan”, sanoo Melin.

”Tai esimerkiksi vain leikkaussalihoitajat irtisanoutuisivat.”

Hän arvioi, että järjestöt uhkaavat irtisanomisilla ”melko tosissaan”. Tämän kevään työtaistelu ei ole tullut yllätyksenä, ja liitot ovat valmistautuneet siihen huolella.

Seuraavaksi Melin odottaa, mitä riitaa ratkova sovittelulautakunta tekee. Hän uskoo, että hoitajien seuraavat askeleet riippuvat siitä.

Sairaaloille hoitajajärjestöjen tiistainen ilmoitus merkitsi jopa hetkellistä helpotusta. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa on alettu jälleen tehdä kiireellisiä leikkauksia ja antaa säde- ja sytostaattihoitoja.

”Olemme nyt saaneet varmistettua, että meidän päivystyksellinen ja osin kiireellinenkin toimintamme esimerkiksi tänään toimii normaalisti. Se oli eilen se suurin huoli”, kertoi vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala keskiviikkona.

Nevalan mukaan kiireetöntä toimintaa pyritään käynnistämään ensi viikolla.

Hoitajien joukkoirtisanoutuminen on Nevalan mukaan ”ilman muuta vakava uhka”. Hän ei kuitenkaan halua arvioida sen mahdollisia vaikutuksia, sillä hän toivoisi sovun löytymistä ennen sitä.

”Toivon, että neuvottelupöydissä päästäisiin sopimukseen mahdollisimman pian, jotta päästään normaaliin toimintaan ja hoitamaan potilaita.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat