Ruuan ja bensan hinnan nousu voi syöstä tuhannet lapsiperheet köyhyyteen, selvitys kertoo

Selvityksen mukaan ruuan ja energian hinnan nousu näkyisi etenkin yksinhuoltaja- ja suurperheiden taloudessa.

Tuoreen selvityksen mukaan ruuan ja energian hinnan nousu tuntuisi varsinkin yksinhuoltaja- ja suurperheiden taloudessa.

21.4. 16:15 | Päivitetty 22.4. 11:13

Elämisen menojen nousu voisi pudottaa lähes 8 000 lapsiperhettä köyhyyteen, arvioi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Pellervon taloustutkimus PTT ennusti maaliskuussa, että ruuan hinta voisi nousta tänä vuonna jopa kymmenen prosenttia. Maaliskuussa energian hinta oli noussut euroalueella jo 45 prosenttia vuoden takaisesta.

Lue lisää: Energian hintojen 45 prosentin nousu kiihdytti merkittävästi euroalueen inflaatiota

Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisiin perheisiin, joiden tuloista suuri osa menee välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheiden tuloista keskimäärin 12 prosenttia kuluu elintarvikkeisiin ja noin kolmannes asumiseen ja energiaan.

Selvityksessä köyhäksi määritellään kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät kohtuullisen minimibudjettirajan alle. Minimibudjetti määritellään Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimien vuoden 2021 viitebudjettien pohjalta.

Toimeentulovaikeudet ovat selvästi yleisempiä yhden huoltajan kuin kahden huoltajan perheissä. Tällä hetkellä yhden aikuisen ja yhden lapsen perheistä 12 prosentilla tulot eivät riitä minimibudjetin mukaisiin kuluihin. Vastaava luku kahden aikuisen ja yhden lapsen perheissä on kolme prosenttia.

Sekä yhden että kahden huoltajan perheistä köyhyyttä kokevien osuus kasvaa lasten määrän lisääntyessä. Esimerkiksi yhden aikuisen ja kolmen lapsen perheistä 32 prosenttia on minimibudjettiköyhiä. Kahden aikuisen ja vähintään neljän lapsen perheistä tällaisia on lähes viidennes.

Itla selvitti, kuinka kymmenen prosentin nousu ruoka- ja polttoainemenoihin vaikuttaisi erilaisten perheiden talouteen, jos tulot pysyisivät ennallaan. Selvityksen mukaan hintojen nousu lisäisi eniten yhden huoltajan kotitalouksien köyhyyttä.

Köyhyydessä elävien yhden aikuisen ja vähintään neljän lapsen perheiden osuus kasvaisi peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Tällaisia perheitä on kuitenkin verrattain vähän.

Vastaavasti yhden aikuisen ja kolmen lapsen perheiden osuus kasvaisi viisi prosenttiyksikköä.

Perheiden määrän perusteella hintojen nousu koskisi eniten yhden lapsen yksinhuoltajaperheitä. Liki 2 000 tällaista perhettä putoaisi köyhyyteen, jos hintojen nousu toteutuisi. Vastaavasti kahden lapsen ja yhden aikuisen perheistä lähes 1 500 putoaisi köyhyyteen.

Menojen nousu köyhdyttäisi myös kahden aikuisen suurperheitä. Köyhyydessä elävien kahden aikuisen ja neljän lapsen perheiden osuus kasvaisi reilut kaksi prosenttiyksikköä.

Vastaavasti kahden aikuisen ja kolmen lapsen perheiden osuus kasvaisi yhden prosenttiyksikön.

Määrällisesti köyhyyteen putoaisi kuitenkin enemmän kahden aikuisen perheitä, joissa on yksi tai kaksi lasta. Tällaisia perheitä olisi hintojen nousun toteutuessa yhteensä yli 2 000 aiempaa enemmän.

Kymmenyksen nousu ruuan ja polttoaineiden hintoihin voisi sysätä kaiken kaikkiaan lähes 8 000 lapsiperhettä aiempaa enemmän tilanteeseen, jossa tulot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Näissä perheissä elää noin 13 000 alle 18-vuotiasta lasta.

Itlan selvitys tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan tutkimusosaston tutkijoiden kanssa.

Lue lisää: Kimmo Vaalannin rahat eivät riitä ruokaan koko kuukaudeksi nytkään – ”Rahat riittävät kolmeksi viikoksi ruokaan, neljännellä ollaan ilman”

Lue lisää: Elämä kallistuu kohisten, mutta osaatko säästää oikeista paikoista? Kokeile HS:n laskureilla, miten taklaat inflaation omassa elämässäsi

Juttua täydennetty 22.4. klo 11.13: Lisätty tieto, että tutkimus toteutettiin yhdessä Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan tutkijoiden kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat