Koulujen tasa-arvorahasta tulee pysyvä – tarkoituksena tasata parhaiten ja heikoimmin pärjäävien koulujen eroja

Rahoituksen avulla puututaan opetusministerin mukaan oppimisen eriarvoistumiseen, joka on Suomen tämän hetken suurin koulutusta koskeva ongelma.

Koulujen välillä voi olla jopa kahden vuoden erot esimerkiksi matematiikassa.

21.4. 14:29

Koulujen niin kutsuttu myönteisen erityiskohtelun raha eli tasa-arvoraha kirjataan pysyvästi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Rahoituksella halutaan tasata parhaiten ja heikoimmin pärjäävien koulujen välisiä eroja. Vastaavaa rahaa on jaettu aiemminkin, mutta sitä on täytynyt hakea vuosittain, mikä on tehnyt tuen hakemisesta työlästä ja poukkoilevaa.

"Tasa-arvorahan avulla vahvistetaan oppimisen tuen suuntautumista juuri sinne, missä lisäpanostuksia tarvitaan”, toteaa opetusministeri Li Andersson toteaa tiedotteessa.

Rahoituksen avulla puututaan hänen mukaansa oppimisen eriarvoistumiseen, joka on Suomen tämän hetken suurin koulutusta koskeva ongelma.

”Vaikka monilla lapsilla ja nuorilla menee koulussa hyvin, huonosti pärjäävien osuus on kasvanut.”

Tutkimusten mukaan koulujen välillä voi olla jopa kahden vuoden erot erilaisissa opetettavissa taidoissa, kuten matematiikassa tai lukutaidossa.

Lue lisää: Heikoimmat koulut ovat jo jopa kaksi vuotta jäljessä matematiikassa ja lukutaidossa – Nyt oppimiserojen repeäminen halutaan kuriin

Apulaisprofessori Venla Bernelius varoitti vuoosi sitten toteuttamassaan selvityksessä heikkenevän kehityksen kierteestä.

Jos tietyn asuinalueen oppilailla on paljon taustastaan johtuvia haasteita, se voi johtaa ilmiöön, jossa erityisesti hyväosainen keskiluokka alkaa karttaa näitä kouluja.

Myös opettajien työkuorma lisääntyy, mikä saattaa johtaa henkilökunnan vaihtuvuuteen.

Erot uhkaavat kasvaa etenkin alueilla, joilla aikuisilla on niukasti rahaa ja koulutusta ja vieraskielisiä perheitä paljon.

Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea, sillä joskus oppimistulokset voivat myös olla hyviä alueen huono-osaisuudesta huolimatta, osoitti tutkija Heidi Huilla äskettäin tuoreessa väitöskirjassaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat