Briteissä pisin koronainfektio kesti 505 päivää, Suomessa vastaavia tapauksia ei tiedossa

Suomessa pisimmät prc-testeillä todennetut koronavirusinfektiot ovat olleet muutaman viikon pituisia, Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä kerrotaan.

Herkät pcr-testit voivat havaita koronaviruksen jämiä, vaikkei infektiokykyistä virusta enää erittyisi kehossa.

22.4. 17:16

Brittilääkärit uskovat todentaneensa ennätyspitkän koronavirusinfektion, kertoo BBC. Potilaalla oli virusta havaittavissa yhtäjaksoisesti peräti 505 päivää, ja hänet testattiin ajanjaksolla 50 kertaa.

Lääkärit pitävät näin pitkää infektiota harvinaisena, sillä virus tavallisesti katoaa ihmisen kehosta.

Lääkäreiden mukaan tapauksessa ei ollut kyse niin sanotusta long covidista eli koronainfektion jälkeisestä pitkäaikaisesta oireilusta, vaan pitkäaikaisen infektion syynä oli potilaan heikko immuunipuolustus.

Lääkinnästä huolimatta virus ei poistunut potilaan kehosta. Potilas menehtyi muiden terveydellisten syiden vuoksi.

Maailmalla pitkittyneitä infektioita on havaittu paljon ihmisillä, joilla on immuniteettivajaus sairauden tai lääkehoidon vuoksi, kertoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

”Ei ole syytä epäillä, etteikö esimerkki olisi pisimmästä päästä”, hän sanoo.

Infektion pitkittyminen johtuu siitä, että elimistö ei kykene heikentyneen vastuskyvyn vuoksi lopettamaan virusinfektiota kokonaan. Näin virus voi jäädä pitkäksi aikaa kehoon oireellisena tai oireettomana.

”Immuunipuutteinen keho voi toimia alustana uusien muunnosten kehittymiselle. Koronaviruksen alfa- ja omikronvarianttien arvellaan syntyneen näin, jälkimmäinen mahdollisesti hiv-positiivisen ihmisen kehossa”, Vapalahti kertoo.

Tavallisesti koronavirus häviää kehosta viimeistään kuukaudessa, joillakin nopeammin. Tarkat pcr-testit voivat havaita viruksen jämiä, vaikkei infektiokykyistä virusta enää erittyisi ihmisen kehossa.

Husin ylilääkäri Maija Lappalainen pitää brittitapausta poikkeuksellisena. Yhtä pitkään kestäneitä koronainfektioita ei tiedetä ainakaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, hän kertoo.

Lappalaisen mukaan pisimmät pcr-testeillä todennetut infektiot ovat kestäneet joitakin viikkoja.

”Siinä on yksilöllistä vaihtelua, miten pitkään testit pysyvät positiivisina. Immuunipuutteisuus voi vaikuttaa siihen, että infektio jyllää kehossa pidempään.”

Lappalainen huomauttaa, että pcr-testillä todettu koronapositiivisuus ja oireiden kesto ovat eri asioita.

”Niin sanottuja viruksen häntiä voi vielä näkyä pcr-testeissä, vaikka oireet olisivat jo loppuneet.”

Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä pisimmät tapaukset ovat muutaman viikon luokkaa, Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiolääkäri Harri Marttila kertoo.

”Varsinais-Suomesta ei ole tiedossa potilaita, joilla olisi brittitapaukseen verrattava pitkä sarja saman infektion aiheuttamia positiivisia näytteitä.”

Marttilan mukaan immuunipuutteiset ihmiset erittävät koronavirusta pidempään. Vastaava ilmiö on havaittu aiempina vuosina esimerkiksi suomalaisista kantasolusiirtopotilaista, jotka ovat voineet kantaa influenssavirusta jopa kuukausien ajan.

Viruksen erittyminen ei välttämättä tarkoita, että ihminen olisi edelleen tartuttava tai oireinen.

”Vaikka koronasta toipunut saisi positiivisen testituloksen 3–4 viikkoa taudin alkamisesta, ei ole millään tavalla kiveen hakattu, että hän tartuttaisi vielä tautia.”

Marttila muistuttaa, että moni on saattanut sairastaa alkutalvesta koronaviruksen deltavariantin aiheuttaman taudin ja myöhemmin saanut omikrontartunnan.

”Yleisesti käytössä olevien pcr-testien perusteella voi olla hankala arvioida, onko koronapositiivisuus aiemman tartunnan jatkumoa vai onko kyseessä uusi infektio.”

Olli Vapalahti kertoo, että joillekin omikrontartunta on voinut tulla jo kuukauden sisään aiemman deltavariantin saamisesta.

”Rokotteiden ja aiemmin sairastetun taudin suoja omikronmuunnosta vastaan on ollut heikompaa kuin aiemmilla varianteilla.”

Myös joissakin tapauksissa omikrontartunnan saanut on voinut saada uudestaan omikronin toisen alavariantin eli omikron BA.2:n.

”Näin samanlaisten viruskantojen välillä tämä on kuitenkin ollut poikkeuksellista. Kun ensimmäisestä omikroninfektiosta alkaa olla kulunut kuukausia ja virus edelleen muuntuu, uusintainfektioiden todennäköisyyskin kasvaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat